PwC:n tuore Women in Work Index paljastaa, että samalla kun naisten määrä työmarkkinoilla on lisääntynyt, sukupuolten välinen kuilu palkoissa on syventynyt. Kansainvälinen selvitys osoittaa, että vuosina 2021–2022 palkkaero kasvoi peräti 20:ssä 33:sta OECD-maasta. Suomessa naisten ja miesten palkkaero on 16,1 %, mikä on 2,6 prosenttiyksikköä enemmän kuin OECD-maissa keskimäärin. PwC:n vuosittain kokoama Women in Work...

PwC selvitti: Sukupuolten välinen palkkaero kasvussa

CapMan ja PwC yhdistävät voimansa ja käynnistävät hyväntekeväisyyskampanjan Tukikummit-säätiölle ja sitä kautta lasten ja nuorten tueksi. Tavoitteena on kerätä tämän kevään aikana yhteensä yli 100 000 euron potti Tukikummeille ja haastaa kampanjan jatkuessa muita yrityksiä hyväntekeväisyyskampanjaan mukaan. ”Haluamme moninkertaistaa pitkällä aikavälillä nuorten ja lasten hyväksi vuosittain kerättävän summan”, CapManin ja Tukikummit-säätiön hallitusten puheenjohtaja Joakim Frimodig toteaa....

CapMan ja PwC yhdistävät voimansa lasten ja nuorten hyväksi

Globaalit jännitteet ja lisääntyneet kyberhyökkäykset huolettavat suomalaisia toimitusjohtajia, osoittaa PwC:n jo 27. kertaa toteuttama CEO Survey -tutkimus, johon vastasi yli 4 700 toimitusjohtajaa yli sadasta maasta. Tutkimukseen haastatelluista suomalaisjohtajista 41 % näkee kyberriskit merkittävänä uhkana yritykselleen tulevan vuoden aikana, kun maailmanlaajuisesti tulos on vain 21 %. Kyberriskien ohella suomalaisia toimitusjohtajia huolestuttavat geopoliittiset konfliktit, jotka mainitsee...

Teknologian nopea kehitys haastaa kyberturvallisuutta

Muistatko vielä vuodelta 2021 KHO:n ennakkopäätökset, jotka koskivat osakkeiden hankintavelan vähennyskelpoisuutta (KHO 2021:178 ja KHO 2021:179 – päätöksiä on tarkasteltu tarkemmin täällä)? Päätöksissään KHO vaikutti vetävän rajan suurin piirtein siten, että rakenteen suunnittelu verotehokkaaksi oli sallittua, kun se tapahtui ennen osakkeiden hankintaa riippumattomalta osapuolelta. Sen sijaan hankinnan jälkeisiä, konsernin sisäisiä järjestelyitä ei hyväksytty, jos ne...

Kummitus nimeltä Lexel

Arvonlisävero nousi otsikoihin viime viikolla hallituksen kehysriihessä. Arvonlisäverokannan nosto ei yllättänyt ketään, mutta nosto 1,5 prosentilla löi veikkaajat ällikällä – ilmeisesti lähinnä siksi, että emme ole käyttäneet murtolukuja verokantoina arvonlisäverotuksessa. Liikevaihtoverotuksen aikaan oli toisin, mutta silloin verokin laskettiin verollisesta hinnasta taaksepäin. Euroopassa murtolukuja käytetään ainakin neljässä valtiossa, joten suurempaa haittaa itse murtoluku ei aiheuta.  Saimme...

Arvonlisävero otsikoihin hallituksen kehysriihessä

Henkilöstörahastojen verotus on kokenut viimeisen kuukauden ajan turbulenssia sen aikaisemman lentomatkan tasaisuudesta huolimatta. Turbulenssin aiheuttajana ovat Verohallinnon julkaisemat uudet ohjeet henkilöstörahastosta saatavien tulojen verotuksesta.  Ohjeista ensimmäinen julkaistiin 11.3.2024. Ohje oli jokseenkin epäselvä ja aiheutti paljon kysymyksiä. Ehkä saadun palautteen tai runsaan kysymystulvan perusteella Verohallinto päätyi päivittämään ohjetta 23.3.2024 vain reilut kaksi viikkoa sen julkaisusta (VH/2324/00.01.00/2024)....

Turbulenssia henkilöstörahastojen verotuksessa

Suomen ja Ranskan välillä on jo vuoden 2023 alussa sovittu uudesta verosopimuksesta, jonka tarkoituksena on päivittää verosopimus vastaamaan nykyisiä tulkintoja ja käytäntöjä. Sopimuksen voimaan saattaminen etenee ja siihen liittyvä hallituksen esitys on annettu. Olennaisimmat muutokset kohdistuvat erityisesti eläkkeisiin ja portfolio-osinkoihin. Lisäksi kaksinkertaisen verotuksen poistamismenetelmä muuttuu, ja sopimukseen tehdään muita pienempiä täsmennyksiä. Verosopimuksen keskeiset muutokset Eläkkeiden...

Verosopimus Suomen ja Ranskan välillä uudistuu – muutokset kohdistuvat lähinnä eläkkeisiin sekä osinkoihin

Henkilöstön takaisin kutsumiseen sopeuttamistoimien jälkeen liittyy erilaisia huomioitavia ja noudatettavia juridisia sääntöjä ja velvoitteita. Lisäksi kokonaisuuteen kytkeytyy myös muita, inhimillisiä tekijöitä, jotka kannattaa ottaa huomioon. Vaikka työnantajan näkökulmasta sopeuttamistoimenpiteet ovat normaali ja jopa välttämätön toimenpide liiketoiminnan kannattavuuden ja jatkuvuuden turvaamiseksi, voivat yksittäisen työntekijän kokemukset ja tunteet sopeuttamistoimista olla hyvin voimakkaita ja osin kielteisiä. Henkilöstön lomauttaminen...

Mitä työnantajan kannattaa huomioida kutsuessaan henkilökuntaa takaisin töihin lomautusten jälkeen?

Ovatko yrityksesi kriittisimmät tiedot vaarassa? Voiko ulkopuolinen hyökkääjä päästä niihin käsiksi? Pystyykö kyberrikollinen halvaannuttamaan liiketoimintasi? Kyllä! Red Teaming auttaa sinua tehostamaan kyberpuolustustasi näitä ja monia muita uhkia vastaan. Red Teamingilla tarkoitetaan harjoitusta, jossa joukko kyberturvallisuuden ammattilaisia (Red Team) tekeytyy hyökkääjäksi ja simuloi aidon kaltaista verkkohyökkäystä yrityksen verkkoon. Harjoitus testaa yrityksen valmiuksia suojautua ja reagoida kyberhyökkäyksiin...

Red Teaming yrityksesi kyberpuolustuksen kehittämisen tukena

PwC:n Mikä ihmeen IFRS? -blogisarjan viidennessä osassa Ville Toivonen käsittelee liiketoimintahankinnoista annettaviin liitetietoihin ehdotettuja muutoksia. IASB on julkaissut odotetun standardiluonnoksen liikearvon arvonalentumistestauksen sekä liiketoimintahankinnoista esitettävien liitetietojen muutoksista. Ehdotettuja muutoksia voi kommentoida heinäkuun 15. päivään asti, joten vielä on mahdollisuus vaikuttaa. Muutosten voimaantulohetkeä ei ole päätetty. Aiemmassa kirjoituksessani kävin läpi ehdotetut muutokset liikearvon arvonalentumistestaukseen. Tässä kirjoituksessa...

IFRS valokeilassa – Muutoksia liiketoimintahankinnoista annettaviin liitetietoihin: paremmat tiedot johtavat parempiin päätöksiin

Epävarmasta taloustilanteesta huolimatta työntekijöiden halukkuus vaihtaa työpaikkaa on ollut viime vuosina useiden tutkimusten mukaan kasvussa. Työntekijöiden vaihtohalukkuuden taustalla voi olla moninaisia syitä. Vaihtaminen voi lisätä esimerkiksi työntekijän kokemaa työn mielekkyyttä ja siitä saatavaa korvausta, mutta työnantajalle tilanne voi aiheuttaa isoja haasteita ja suuria kustannuksia. Mitä korkeammassa asemassa ja mitä paremmin suoriutuvasta työntekijästä on kyse, sitä...

Kuinka paljon työntekijän lähteminen maksaa tutkimusten mukaan yritykselle?

Työelämää koskee suuri määrä lakeja työelämän eri osa-alueilta ja lainsäädäntö muuttuu jatkuvasti. Euroopan unionissa hyväksyttiin viime vuonna kaikkia yksityisen ja julkisen sektorin työnantajia koskeva palkka-avoimuusdirektiivi, jonka tarkoituksena on tuoda tasa-arvoa ja läpinäkyvyyttä yhtiöiden palkitsemiseen. Se tuo pakolliseksi myös palkan tai palkkahaitarin ilmoittamisen ennen työhaastattelua. Vaikka Suomen lainsäädäntö täyttää jo osin direktiivin vaatimukset, direktiivi sisältää myös...

Palkkatasa-arvoa ja tietosuojaa työelämään – mitä yritysten tulee huomioida?

PwC:n Mikä ihmeen IFRS? -blogisarjan neljännessä osassa Ville Toivonen käsittelee liikearvon arvonalentumistestaukseen ehdotettuja muutoksia. IASB on julkaissut odotetun standardiluonnoksen liikearvon arvonalentumistestauksen sekä liiketoimintahankinnoista esitettävien liitetietojen muutoksista. Ehdotettuja muutoksia voi kommentoida heinäkuun 15. päivään asti, joten niihin on vielä mahdollisuus vaikuttaa. Muutosten voimaantulohetkeä ei ole päätetty.   Käyn tässä kirjoituksessa läpi ehdotetut muutokset liikearvon arvonalentumistestaukseen. Liiketoimintahankinnoista annettaviin liitetietoihin...

IFRS valokeilassa – Kuinka liikearvon arvonalentumistestaus muuttuu: palautuvatko poistot?

Osakkeiden luovutusvoitto voi tietyin edellytyksin olla myyjänä toimivalle yhtiölle verovapaata tuloa. Korkeimman hallinto-oikeuden tuoreet ratkaisut muuttavat etenkin perheyhtiöissä tulkintaa siitä, milloin luovutusvoiton verovapauden edellytykset täyttyvät. Osakkeiden luovutusvoiton verovapaus edellyttää, että myydyt osakkeet ovat kuuluneet myyjän elinkeinotoiminnan käyttöomaisuuteen osakkeiden omistusaika on ollut vähintään vuoden ja omistusosuus vähintään 10 % myyjä ei ole pääomasijoittaja, eikä kohdeyhtiö kiinteistöyhtiö...

KHO:n tuoreet ratkaisut muuttavat luovutusvoiton verovapauden edellytyksiä

Etusivu

Verotus

Johtaminen ja vastuullisuus

Yrittäjyys

Juridiikka

Taloushallinto

Teknologia ja digitaalisuus

Strategy& -topics

Medialle

Tilaa uutiskirje

Vuodesta 2019 voimassa olleen lainsäädännön mukaan ulkomaista yhtiötä pidetään ns. väliyhteisönä, jos 
<ul>
<li style="font-weight: 400;" aria-level="1">verovelvollisella on yksin tai yhdessä etuyhteysosapuoliensa kanssa suoraan tai välillisesti vähintään 25 %:n äänivalta tai omistusosuus, tai vähintään 25 %:n oikeus yhtiön voittoon ja</li>
<li style="font-weight: 400;" aria-level="1">yhtiön verotuksen tosiasiallinen taso sen kotivaltiossa on alhaisempi kuin 3/5 Suomen verotuksen tasosta.</li>
</ul>
Samalla nykyisen määräysvaltaa koskevan määritelmän yhteydessä muutettiin myös väliyhteisölainsäädännön maantieteellistä soveltamisalaa niin, että mm. ETA-alueella toimivat yhtiöt ovat täysimääräisesti väliyhteisölainsäädännön piirissä. Niinpä vaikka suomalaisen konsernin ruotsalainen tytäryhtiö voidaan nykyisin katsoa väliyhteisöksi esim. tilanteessa, jossa tytäryhtiön tulot muodostuvat sellaisista Ruotsissa verovapaista luovutusvoitoista, jotka olisivat Suomessa toimivalle yhtiölle veronalaista tuloa. 
Jos yhtiö katsotaan väliyhteisöksi, osakkaan laskennallinen osuus väliyhteisön tuloon katsotaan osakkaan veronalaiseksi tuloksi Suomessa. Jos siis aiemman esimerkin ruotsalainen, väliyhteisönä pidettävä tytäryhtiö olisi saanut Ruotsissa verovapaan 100 000 euron luovutusvoiton, yhtiön osakekannan kokonaan omistava suomalainen emoyhtiö maksaisi tästä Suomessa 20 000 euroa veroa 20 %:n yhteisöverokannan mukaan, vaikka mitään voitonjakoa tytäryhtiöstä emoyhtiölle ei olisi tapahtunut. 
Ulkomaisen yhtiön verottamisesta väliyhteisönä voi kuitenkin välttyä, jos yhtiön katsotaan tosiasiassa asettautuneen kotivaltioonsa ja harjoittavan siellä taloudellista toimintaa. Tämä määritelmä sulkee suoraan poikkeuksen ulkopuolelle ns. pöytälaatikkoyhtiöt. Jos joskus menneinä vuosina perustettiin yhtiö ulkomaille, hankittiin sille postiosoite ja sitten yhtiötä verotettiin kyseisessä valtiossa, tänä päivänä on selvää, että kyseessä olisi väliyhteisö. Vähemmän selkeissä tilanteissa poikkeuksen soveltamisalaan on kuitenkin liittynyt suurta epävarmuutta etenkin sijoitusyhtiöiden kohdalla; millainen sijoittautuminen toiseen valtioon ja toiminta siellä on riittävää, jotta väliyhteisötulon verottamiselta välttyy?
Keskusverolautakunta (KVL) on arvioinut tätä kysymystä tuoreessa <a href="https://www.vero.fi/syventavat-vero-ohjeet/ennakkoratkaisut/279639/kvl0412023/">ennakkoratkaisussaan</a> (KVL 2023/41). Tapauksessa suomalainen osakeyhtiö omisti 90% luxemburgilaisen S.à r.l. &#8211; SPF:n osakkeista. Koska tapauksessa oli myös selvää, että luxemburgilaisen yhtiön verotuksen taso oli alle 3/5 Suomen verotuksen tasosta, väliyhteisölainsäädännön soveltuminen ratkaistiin taloudellista toimintaa koskevan poikkeuksen perusteella. 
Luxemburgilaisen yhtiön varoihin kuului passiivinen, noin 300 milj. EUR varallisuuserä. Lisäksi yhtiöllä oli noin 190 milj. EUR arvoinen aktiivinen sijoitusportfolio, josta se sai juoksevaa tuottoa. Toimintaansa varten yhtiöllä oli tarvittavat tietokoneet ja muut toimistovälineet ja se oli vuokrannut vajaan 40 m2 toimistotilan, josta se maksoi 2 000 euron kuukausivuokraa. Toiminnan käytännön harjoittamisesta vastasi täysipäiväisesti työskentelevä sijoitusjohtaja, joka vastasi sijoituspäätösten tekemisestä yhtiön sijoituspolitiikan mukaisesti ja joka sai työstään 14 000 euron kuukausipalkkaa.  
Päätöksensä perusteluissa KVL totesi, että yhtiöllä oli sijoitustoiminnan harjoittamisen kannalta tarpeelliset toimitilat, kalusto ja varat Luxemburgissa sekä riittävä henkilökunta, joka oli toimivaltainen ja kykenevä harjoittamaan itsenäisesti yhtiön liiketoimintaa Luxemburgissa ja joka teki itsenäisesti yhtiön päivittäistä toimintaa koskevat päätökset. Näin ollen yhtiön katsottiin asettautuneen Luxemburgiin ja harjoittavan siellä taloudellista toimintaa niin, että sitä ei katsota väliyhteisöksi.
KVL:n päätös on merkittävä, koska siinä on selkeästi eritelty, miten järjestetty sijoitustoiminta on riittävää väliyhteisöverotuksen välttämiseksi. Verrattuna aikaisempiin, toiseen lopputulokseen johtaneisiin päätöksiin ainakin seuraaville asioille voidaan antaa merkitystä:
<ul>
<li>Vuokratut omat toimitilat – tilat olivat pienehköt, mutta riittävät yhden sijoitusjohtajan työskentelyyn. Päätöksen perusteella on selvää, että tiloja ei tarvitse omistaa, vaan niiden vuokraaminen voi olla riittävää. Toisaalta pelkkä postilaatikko johtaisi lähes varmasti kielteiseen päätökseen.</li>
<li>Yhtiöllä on oltava riittävä kalusto toiminnan harjoittamiseen. Sijoitusyhtiölle tämä voi kuitenkin tarkoittaa lähinnä tietokoneita, it-järjestelmiä ja internetyhteyksiä.</li>
<li>Sijoitusjohtaja työskenteli yhtiössä täysipäiväisesti ja sai markkinaehtoista palkkaa. Olennaista kuitenkin on se, että henkilöstö ja sen työaika ovat riittäviä juuri kyseessä olevan yhtiön toimintaa varten.</li>
<li>Sijoitusjohtajalla oli tosiasiallinen päätösvalta sijoituspäätösten tekemisestä sijoitusportfolion osalta. Ratkaisuun ei vaikuttanut se, että pitkäaikaiseen omistukseen tarkoitetun passiivisen erän osalta päätökset olisivat vaatineet emoyhtiön johtoryhmän myötävaikutusta. Tilannetta on aiemmin voitu arvioida toisin esim. silloin, kun sijoituspolitiikka on käytännössä huomattavasti rajoittanut paikallisen henkilöstön päätöksentekomahdollisuutta kaikkien sijoitusten osalta. Koska arvioitavana on nimenomaan yhtiön oma toiminta, myös ns. täydenvaltakirjan varainhoito saattaisi olla yksi negatiinen seikka väliyhteisöasemaa koskevassa kokonaisarvioinnissa ainakin silloin, jos se kattaisi yhtiön koko sijoitustoiminnan.</li>
<li>Sijoitettujen varojen määrällä ei ole ratkaisevaa merkitystä väliyhteisöasemaa arvioitaessa.</li>
</ul>
Mahdollisia ulkomaisia sijoitusrakenteita harkittaessa varmuus niiden verokohtelusta on välttämätöntä. Kokonaisuutena KVL:n ratkaisu onkin erittäin positiivinen ja lopulliseksi jäädessään toisi kaivattua selkeyttä kansainvälisen sijoitustoiminnan verotukseen. Ratkaisu ei kuitenkaan ole vielä lainvoimainen, joten on mahdollista, että asian käsittely jatkuu vielä korkeimmassa hallinto-oikeudessa. Seuraamme asian käsittelyä ja uutisoimme tarvittaessa erikseen sen etenemisestä.
Väliyhteisölainsäädännön lisäksi ulkomaisten sijoitusrakenteiden suunnittelussa on syytä huomioida myös lukuisia muita veronäkökohtia, joista tässä voidaan esimerkkinä mainita ns. tosiasialliseen johtopaikkaan perustuva verovelvollisuus. Vaikka väliyhteisölainsäädännön edellytykset eivät täyttyisikään, väärällä päätöksentekotavalla voidaan päätyä tilanteeseen, jossa ulkomainen sijoitusyhtiö katsottaisiin itsessään verovelvolliseksi Suomessa.
Jos olemassa olevan ulkomaisen sijoitusyhtiön asiat mietityttävät tai sellainen voisi olla sinulle mahdollinen ratkaisu, avustamme mielellämme veronäkökohtien selvittämisessä!
(Juttua päivitetty 7.11.2023)

KVL: Sijoitusyhtiö ulkomailla – Voiko se olla väliyhteisö?

Aiheeseen liittyvät sisällöt

KHO:n tuoreet ratkaisut muuttavat luovutusvoiton verovapauden edellytyksiä

Tuoretta oikeuskäytäntöä käyttöomaisuusosakkeiden verovapaasta luovutuksesta

KVL: Mitä osia aurinkovoimapuistosta voidaan pitää tuloverotuksessa kiinteänä omaisuutena?

Kummitus nimeltä Lexel

Yhteyshenkilösi PwC:llä

Matti Kilpeläinen

Palvelumme:

Muut lukivat myös

Kummitus nimeltä Lexel

Arvonlisävero otsikoihin hallituksen kehysriihessä

Turbulenssia henkilöstörahastojen verotuksessa