Ilmastotavoitteiden ja -toimenpiteiden välinen kuilu kasvaa, osoittaa PwC:n tuorein Net Zero Economy Index -analyysi. Vuonna 2023 maailman hiili-intensiteetti laski vain noin prosentin, mikä on vähiten yli kymmeneen vuoteen. ”Ilman rohkeita ja ripeitä, arvoketjun laajuisia toimia ilmastotavoitteiden ja -toimenpiteiden välinen kuilu jatkaa kasvamistaan”, toteaa PwC Suomen partneri ja yritysvastuun neuvontapalveluiden johtaja Jussi Nokkala. PwC:n Net Zero...

Hiilestä irtautuminen hitainta vuosikymmeneen – välittömiä toimenpiteitä vaaditaan

Pääomasijoittajat ry:n ja PwC:n järjestämän Kasvunrakentaja-kilpailun voittajaksi ja yleisön suosikiksi nousi tänä vuonna avaruusteknologiayritys ICEYE. Kasvunrakentaja-kilpailussa etsitään pääomasijoittajien kohdeyritysten joukosta vuoden kiinnostavinta ja innostavinta kasvutarinaa, johon liittyy tärkeänä osana kasvun rakentaminen yhteistyössä pääomasijoittajan kanssa. Kilpailun voittajan valitsee ulkopuolisista asiantuntijoista koostuva vuosittain vaihtuva tuomaristo. Tuomariston muodostivat tänä vuonna hallitusammattilainen ja startup-sijoittaja Leena Niemistö, Fortumin Innovation &amp; Venturing...

ICEYE valittiin vuoden 2024 Kasvunrakentaja-kilpailun voittajaksi

Viihde- ja media-alan yhteenlaskettu, globaali liikevaihto nousi 5 prosenttia vuonna 2023, kertoo PwC:n tuore tutkimus. Kovimmassa kasvussa Suomessa olivat erityisesti elokuva-ala ja suoratoisto, kun taas kirjoihin ja lehtiin käytettiin aiempaa vähemmän rahaa. Digitaalisuus on tulevaisuudessa yhä tärkeämpi valttikortti kiihtyvässä kilpailussa. Globaali viihde- ja mediatoimiala jatkoi kasvuaan vuonna 2023. PwC:n Global Entertainment &amp; Media Outlook 2024–2028...

PwC:n tutkimus: Viihteeseen ja mediaan käytetään entistä enemmän rahaa – konsertit ja elokuvat pitävät pintansa

PwC Suomi ja Jones Group International ovat yhteistyössä julkaisseet Suomen kokonaisturvallisuutta, sekä puolustuksen ja turvallisuuden kannalta ajankohtaisia teemoja käsittelevän julkaisun Fortress Finland – Towards a collective security of Finland. Julkaisussa käsitellyt asiat on tiivistetty neljäksi teemaksi, jotka ovat ratkaisevan tärkeitä Suomen kokonaisturvallisuuden ja yhteiskunnan resilienssin kehittämisessä. Näiden teemojen merkitys korostuu erityisesti nykyisessä nopeasti muuttuvassa turvallisuusympäristössä....

Suomen kokonaisturvallisuuden ja resilienssin kehittäminen: Neljä keskeistä teemaa

Valtaosalle ihmisistä raha on ainakin jonkinasteinen motivaattori työn tekemiseen, sillä harva tekisi työtään palkatta. Rahasta eli tässä yhteydessä palkasta ei kuitenkaan ole totuttu puhumaan kovin avoimesti. Rekrytoinnin aikana työnhakija saattaa pohtia, missä vaiheessa prosessia on soveliasta kysyä lisätietoja palkkauksesta ilman, että vaikuttaa olevan vain parempien tienestien perässä. EU:n palkka-avoimuusdirektiivi muuttaa kuitenkin tilannetta viimeistään vuonna 2026....

Miksi palkkahaarukka kannattaa mainita jo työpaikkailmoituksessa?

Helsingin hovioikeus katsoi tuoreessa tuomiossaan, että vastoin henkilön omaa käsitystä hänen äidiltään saamansa varat eivät olleet laina, vaan lahja. Koska lainaksi kuvitelluista varoista ei ollut tehty lahjaveroilmoitusta, seurauksena oli ehdollista vankeutta tuomiona törkeästä veropetoksesta. Käytännössä on tavallista, että esimerkiksi vanhemmat rahoittavat lastensa taloudellisia tarpeita myös elatusvelvollisuuden päättymisen jälkeen. Sillä, miten tämä järjestetään, on kuitenkin olennainen...

Lahja, laina vai elatuslahja – miten ero ratkeaa ja voiko väärä valinta olla rikos?

Työkykyä tarkastellaan usein sairauslähtöisesti, mutta sen kokonaisvaltaiseen tukemiseen tarvitaan kuitenkin paljon laajempi näkökulma. Työkykyjohtaminen on johdon, esihenkilöiden ja työntekijöiden yhteinen tehtävä. Se edellyttää avointa vuorovaikutusta, yhteistyötä ja jatkuvaa kehittämistä. Laaja-alainen työkyvyn käsite huomioi työn ja työolojen lisäksi myös taidot, osaamisen ja elämäntilanteen. Työkykyjohtaminen tarkoittaa käytännössä työntekijöiden työkyvyn ylläpitämistä ja tukemista arjessa. Työkykyjohtamisessa korostuu ennaltaehkäisevä ja...

Miten työnantajan tulisi tukea työkykyä ja mielenterveyttä arjessa?

Oikeustieteen maisteri, varatuomari, MBA Leenamaija Heinonen liittyy PwC Suomen lakipalveluihin johtajaksi ja ryhtyy kehittämään sekä vetämään työoikeuspalveluita. Leenamaijalla on yli 15 vuoden kokemus työoikeudesta. Hän on työskennellyt aiemmin yli kymmenen vuoden ajan Roschier Asianajotoimistossa, ja PwC:lle Leenamaija siirtyy VTT:ltä, missä hän johti HR Legal Teamia ja toimi People Leadina. &#8220;On hienoa saada Leenamaijan kaltainen kokenut...

PwC vahvistaa työoikeuspalveluitaan – Leenamaija Heinonen johtamaan työoikeuspraktiikkaa

Recently, I had the pleasure of sitting down with Dr. Peter Gassmann, Global Leader of Strategy&amp;, to explore some topics shaping the future of strategy consulting. We spoke about the diverse roles Chief Strategy Officers (CSOs) can hold in different companies, how we as strategy consultants need to work WITH the client, not FOR the...

Key topics shaping our future

CBAM (Carbon Border Adjustment Mechanism) eli hiilirajamekanismi vaatii kaikkia EU-maahantuojia raportoimaan ja vuodesta 2026 alkaen, kompensoimaan hiilidioksidipäästöt tietyistä EU:n ulkopuolelta tuoduista tavaroista, kuten alumiinista, sementistä, sähköstä, lannoitteista, raudasta, teräksestä ja vedystä. Hiilirajamekanismi otetaan käyttöön vaiheittain ja kuluvalla siirtymäkaudella maahantuojien on raportoitava CBAM-tavaroiden suorat ja epäsuorat päästöt Euroopan komissiolle neljännesvuosittain. Kolmen ensimmäisen raportointijakson aikana, raportin on...

CBAM-raportoinnissa siirryttiin seuraavaan vaiheeseen: yritysten on kerättävä ja raportoitava todellisia päästötietoja

Valtiovarainministeriö julkaisi luonnoksen ”eräiden suurten ilmastointineutraaliin talouteen tähtäävien investointien verohyvityksestä” ja pyytää luonnokseen lausuntoja 11.10.2024 mennessä. Kirjoitimme asiasta aiemmin kesällä, kun valmistelusta uutisoitiin. Kun otetaan huomioon, että hyvitykset pitäisi myöntää vuoden 2025 aikana, aikataulu on ylipäätään tiukka, ja tämä näkyy kieltämättä myös hallituksen esityksen luonnoksen tasossa. Nostan esiin joitain seikkoja samalla, kun käyn alla läpi,...

Suurten investointien verohyvitystä koskevan hallituksen esityksen luonnos jättää tilaa aktiiviselle lausuntopalautteelle

Luottamus on arvo, joka on ollut PwC:n toiminnan keskiössä koko yhtiön historian ajan. Suomen PwC täyttää loppuvuodesta 70 vuotta. Toimitusjohtaja Kauko Storbacka ja tietokirjailija Rachel Botsman korostivat yrityksen 70-vuotisjuhlassa luottamuksen merkitystä niin ihmisten hyvinvoinnille kuin yritysten menestykselle.  PwC:n tarkoitus on rakentaa yhteiskuntaan luottamusta ja ratkaista tärkeitä ongelmia. Luottamus oli myös PwC Suomen 70-vuotisjuhlan keskiössä, kun...

PwC:n 70-vuotisen taipaleen keskiössä luottamus 

Etusivu

Verotus

Johtaminen ja vastuullisuus

Yrittäjyys

Juridiikka

Taloushallinto

Teknologia ja digitaalisuus

Strategy& -topics

Medialle

Tilaa uutiskirje

Tuloverolain säännösten mukaan yritys voi muuttaa toimintamuotoaan niin sanottua jatkuvuusperiaatetta noudattaen, eli käytännössä ilman tuloveroseuraamuksia ja ilman että yrityksen katsottaisiin toimintamuodon muutoksen yhteydessä verotuksen näkökulmasta purkautuvan. Säännökset toimintamuodon muutoksista sisältyvät tuloverolain 24 §:än, joka sisältää listan tilanteista, joissa toimintamuodon muutos on mahdollista toteuttaa ilman tuloveroseuraamuksia.
Esimerkiksi avoin yhtiö voidaan muuttaa kommandiitti- tai osakeyhtiöksi jatkuvuusperiaatetta noudattaen. Lainkohdassa yksilöityjen tilanteiden lisäksi säännökseen sisältyy myös kohta (tuloverolaki 24.1 §, 6. kohta), jonka mukaan toimintamuodon muutos on mahdollista toteuttaa ilman tuloveroseuraamuksia myös muissa lainkohdassa mainittuihin tilanteisiin rinnastettavissa tapauksissa. Käytännössä lainsäädännössä ei ole siis tyhjentävästi määritelty sitä, millaisiin toimintamuodon muutoksiin tuloverolain 24 §:n soveltamisala ulottuu, ja lainkohdan soveltamisala onkin vuosien saatossa ollut säännöllisesti pohdittavana myös oikeus- ja verotuskäytännössä.
Olosuhteet keskusverolautakunnan ratkaisun tilanteessa olivat tiivistetysti seuraavat: 
<ul>
<li data-leveltext="-" data-font="Arial" data-listid="1" data-list-defn-props="{&quot;335551671&quot;:0,&quot;335552541&quot;:1,&quot;335559685&quot;:720,&quot;335559991&quot;:360,&quot;469769226&quot;:&quot;Arial&quot;,&quot;469769242&quot;:[8226],&quot;469777803&quot;:&quot;left&quot;,&quot;469777804&quot;:&quot;-&quot;,&quot;469777815&quot;:&quot;hybridMultilevel&quot;}" aria-setsize="-1" data-aria-posinset="0" data-aria-level="1">Henkilö A oli laatinut vuonna 1952 testamentin, jossa hän määräsi yhden kolmasosan omaisuudestaan B-pankin notariaattiosaston hoidettavaksi. Testamenttimääräysten mukaan kyseisten varojen vuotuinen nettotuotto tuli jakaa A:n sisarusten lapsille ja tietyille muille perillisille, näiden tarvitessa rahallista tukea koulutukseensa. Tukea voitiin jakaa näille tahoille heidän laatimansa hakemuksen perusteella.</li>
</ul>
<ul>
<li data-leveltext="-" data-font="Arial" data-listid="1" data-list-defn-props="{&quot;335551671&quot;:0,&quot;335552541&quot;:1,&quot;335559685&quot;:720,&quot;335559991&quot;:360,&quot;469769226&quot;:&quot;Arial&quot;,&quot;469769242&quot;:[8226],&quot;469777803&quot;:&quot;left&quot;,&quot;469777804&quot;:&quot;-&quot;,&quot;469777815&quot;:&quot;hybridMultilevel&quot;}" aria-setsize="-1" data-aria-posinset="1" data-aria-level="1">Henkilö A oli kuollut vuonna 1955, mistä lähtien hänen testamentilla määräämänsä varat olivat C-pankin hoidettavina niin sanottuna epäitsenäisenä rahastona. A:n sukurahasto ei ollut itsenäinen oikeushenkilö, ja varoja hallinnoiva C-pankki oli hoitanut varoja omissa nimissään. Kyseisen sukurahaston hoitoon sovellettiin C-pankissa säätiöitä vastaavia hoito- ja toimintamalleja.</li>
</ul>
<ul>
<li data-leveltext="-" data-font="Arial" data-listid="1" data-list-defn-props="{&quot;335551671&quot;:0,&quot;335552541&quot;:1,&quot;335559685&quot;:720,&quot;335559991&quot;:360,&quot;469769226&quot;:&quot;Arial&quot;,&quot;469769242&quot;:[8226],&quot;469777803&quot;:&quot;left&quot;,&quot;469777804&quot;:&quot;-&quot;,&quot;469777815&quot;:&quot;hybridMultilevel&quot;}" aria-setsize="-1" data-aria-posinset="2" data-aria-level="1">A:n sukurahaston kirjanpidosta vastasi tilitoimisto, joka laati myös rahastolle tilinpäätöksen. Lisäksi A:n sukurahastolla oli tilintarkastaja. A:n sukurahastoa oli tuloverotuksessa pidetty yhteisönä ja se oli vuosittain maksanut tuloverot sille syntyneestä verotettavasta tulosta.</li>
</ul>
Sukusäätiön, joksi A:n sukurahasto oli tarkoitus muuttaa, sääntöjen oli ajatuksena pohjautua sukurahaston perusteena oleviin henkilö A:n testamenttimääräyksiin. Toimintamuodon muutoksessa sukurahaston varat siirtyivät kirjanpidon jatkuvuusperiaatetta noudattaen suoraan perustettavalle säätiölle, joka jatkoi sukurahaston toimintaa.
Keskusverolautakunta katsoi antamassaan ennakkoratkaisussa, että hakemuksessa kuvatuissa olosuhteissa toteutettua sukurahaston muutosta säätiölaissa tarkoitetuksi sukusäätiöksi voitiin pitää tuloverolain 24 §:ssä tarkoitettuna toimintamuodon muutoksena, josta ei aiheudu välittömiä tuloveroseuraamuksia. Eli päätös oli siis verovelvollisen näkökulmasta myönteinen. On kuitenkin syytä huomata, että päätökseen on haettu muutosta korkeimmalta hallinto-oikeudelta, joten keskusverolautakunnan ratkaisu ei ole vielä lainvoimainen.
Ei-oikeushenkilömuotoisen sukurahaston muuttamiseen itsenäiseksi oikeushenkilöksi (= säätiö) liittyy siis vielä verotuksellista epävarmuutta. Keskusverolautakunnan ratkaisusta voidaan kuitenkin yleisellä tasolla todeta, että erilaiset yritysten ja yhteisöjen toimintamuodon muutostilanteet ovat hyvin moninaisia. Toimintamuodon muutostilanteiden verokohtelu ei välttämättä ole kaikilta osin selvää. Toimintamuodon muutosten verokohtelun varmistaminen etukäteen ennakkoratkaisun avulla verohallinnolta tai keskusverolautakunnalta onkin edelleen monissa tilanteissa suositeltavaa.
PwC:llä on kattavaa ja monipuolista osaamista niin säätiöiden verokysymyksistä kuin myös erilaisten toiminta-/yritysmuodon muutosten suunnittelusta ja toteutuksesta. Keskustelemme mielellämme tarkemmin, miten voisimme olla apunasi näissä asioissa.

KVL: Testamentilla muodostetun sukurahaston muuttaminen sukusäätiöksi

Aiheeseen liittyvät sisällöt

Lahja, laina vai elatuslahja – miten ero ratkeaa ja voiko väärä valinta olla rikos?

Suurten investointien verohyvitystä koskevan hallituksen esityksen luonnos jättää tilaa aktiiviselle lausuntopalautteelle

Rikosoikeudellistuuko verotus – Milloin virhe verotuksessa on poliisiasia?

Muutoksia Ruotsin korkorajoitussääntöihin

Yhteyshenkilösi PwC:llä

Juha Mäkäräinen

Palvelumme

Muut lukivat myös

Suomen kokonaisturvallisuuden ja resilienssin kehittäminen: Neljä keskeistä teemaa

Miksi palkkahaarukka kannattaa mainita jo työpaikkailmoituksessa?

Lahja, laina vai elatuslahja – miten ero ratkeaa ja voiko väärä valinta olla rikos?