Kynnys arvonalentumisen kirjaamiseen on korkea

Koostin top 5 -listan Suomen, Ruotsin, Norjan ja Tanskan viidestä riskialtteimmasta yrityksestä ja katsoin, kirjasivatko ne arvonalentumisen kesällä. Tulokset on kuvattu alla.

Kuviossa näytetään riskisuhdeluku¹ (yli 100 %:n suhdeluku antaa viitteen mahdollisesta tarpeesta arvonalentumiselle) ja tummalla merkitty palkki tarkoittaa sitä, että yritys kirjasi arvonalentumisen.

¹ Suhdeluku on laskettu seuraavasti: [liiketoiminnan nettovarat / liiketoiminnan arvo]. Liiketoiminnan nettovaroihin on otettu huomioon varat, jotka kuuluvat normaalisti arvonalentumistestauksen piiriin (kuten liikearvo, aineeton omaisuus, käyttöomaisuus ja nettokäyttöpääoma). Liiketoiminnan arvo on laskettu lisäämällä yrityksen korollinen nettovelka (tai vähentämällä nettokassa) pörssikurssin kautta laskettuun oman pääoman arvoon. Tämä suhdeluku on selvästi parempi kuin yleisesti käytetty luku [nettovarat / pörssiarvo], koska se ottaa huomioon vain arvonalentumistestauksen piiriin kuuluvat omaisuuserät ja velat. Toiseksi liiketoiminnan arvo kuvaa kassavirtojen nykyarvoa paremmin kuin yrityksen pörssiarvo.

Ennusteeni toteutui vain puolittain. Ruotsalaisista suurimman riskin yrityksistä vain toinen kirjasi arvonalentumisen.

Riskisuhdeluku näyttäisi kuvaavan riskiä hyvin siitä näkökulmasta, että Tanskaa lukuunottamatta jokaisen maan riskisin yritys kirjasi arvonalentumisen. Täydellinen luku ei selvästi ole, koska Ruotsin top 5 -listalle osui vain yksi arvonalentuminen huikaisevan korkeista suhdeluvuista huolimatta.

Vaikka syiden miettiminen suhdeluvun toimimiselle on vaikeaa, esitän muutaman valistuneen arvauksen siitä, mikä tuloksia voisi selittää:

1. Öljyn hinta on monelle norjalaiselle pörssiyritykselle tärkeä muuttuja ja lisäksi sellainen, jota seurataan paljon yrityksien ulkopuolella, joten luultavasti yritykset joutuvat ottamaan sen annettuna ilman mahdollisuutta selitellä asioita parhain päin. Öljyn alhainen nykyinen hinta ja ennusteet hinnan pysymisestä alhaisella tasolla vielä pitkään näkyvät luultavasti norjalaisten yhtiöiden arvonalentumisissa. Jollekin muulle yhtiölle vaikkapa asiakaskysynnän tai hintatason kehitys on vaikeammin ennustettava asia.

2. Laskemassani suhdeluvussa pörssikurssi oli erittäin tärkeässä osassa, ja pörssikurssi ei anna aina luotettavaa kuvaa yrityksen liiketoiminnan todellisesta arvosta.

3. Vaikeuksissa oleva yritys yrittää mahdollisesti viimeiseen asti välttää huonoja uutisia, jollaiseksi arvonalentuminen saatetaan kokea. Tosin norjalaisten yhtiöiden osalta tilannetta voi myös selittää se, että nyt on ollut erinomainen tilaisuus alaskirjauksiin, koska huonoja uutisia on riittänyt muutenkin. Tieto arvonalentumisesta ei luultavasti olisi erityisesti yllättänyt ketään.

Koska ennusteeni ruotsalaisten yhtiöiden osalta toteutui vain puoliksi, minun on pakko lisätä listaan vielä yksi kohta.

4. Ruotsalaiset ovat ketkuja tuloksenmanipuloijia.