Laiton varojen jakaminen ja oikeustoimet yhtiön ja osakkeenomistajan välillä

Yhtiö tekee sopimuksen osakkeenomistajan yhtiölle tuottamista palveluista. Voivatko laitonta varojenjakoa koskevat säännökset tulla sovellettaviksi? Entä mitä seuraamuksia voi aiheutua, jos yhtiö päättää hankkia omia osakkeitaan ilman, että sillä on jakokelpoisia varoja?

Yhtiö tekee sopimuksen osakkeenomistajan yhtiölle tuottamista palveluista. Voivatko laitonta varojenjakoa koskevat säännökset tulla sovellettaviksi? Entä mitä seuraamuksia voi aiheutua, jos yhtiö päättää hankkia omia osakkeitaan ilman, että sillä on jakokelpoisia varoja?

Laittoman varojenjaon määritelmä ja käytännön tilanteita

Osakeyhtiön varojenjaon tulee perustua aina osakeyhtiölakiin. Osakeyhtiölaissa on nimenomaisesti määritelty tietyt sallitut varojenjakotavat, joita ovat mm. osingonjako, varojen jakaminen vapaan oman pääoman rahastosta ja omien osakkeiden hankinta. Näihin erikseen säädettyihin sallittuihin varojenjakotapoihin viitaten on lisäksi säädetty yleisenä laittoman varojen jakamisen määrittelynä, että muu liiketapahtuma, joka vähentää yhtiön varoja tai lisää sen velkoja ilman liiketaloudellista perustetta, on laitonta varojenjakoa. Laitonta varojenjakoa on sekä osakeyhtiölain säännösten että yhtiöjärjestyksen määräysten vastaisesti suoritettu varojenjako. 

Laittomasta varojenjaosta voi olla kyse myös silloin, jos yhtiö myy omaisuuttaan tai palveluitaan alihintaan osakkeenomistajalle tai ostaa niitä ylihintaan osakkaaltaan. 

Alihinta ja ylihinta ovat käsillä tilanteissa, joissa hinnoittelulle ei ole olemassa liiketaloudellista perustetta. Myös tilanteessa, jossa yhtiö luopuu vastikkeetta jostakin saamisoikeudestaan tai muista vastaavista oikeuksista ilman perusteltua aihetta, voi olla kyse laittomasta varojenjaosta. 

Edellä mainitun yleisen laittoman varojenjaon määritelmän kattamien liiketapahtumien lisäksi varojenjaon laittomuus voi myös ilmetä osakkeenomistajien yhdenvertaisuuden tai yhtiön velkojien suojaksi säädettyjen säännösten tai yleisten periaatteiden rikkomisena. Toisaalta yksimieliset osakkeenomistajat voivat esimerkiksi hyväksyä toimen, jolla ei ole liiketaloudellista perustetta, mikäli jako kuitenkin tapahtuu yhtiön jakokelpoisten varojen puitteissa. Sen sijaan edes yksimielisten osakkaiden suostumus ei tee jaosta hyväksyttävää, jos yhtiöllä ei ole jakokelpoisia varoja jaon toteuttamiseksi, tai jos yhtiö on maksukyvytön tai jako johtaisi maksukyvyttömyyteen. 

Oikeuskäytännössä laittomana varojenjakona on pidetty myös riittämättömän vastikkeen perimistä erääntyvien lainanlyhennysten ja korkojen kattamiseksi keskinäisen kiinteistöosakeyhtiön osakkeenomistajilta. Voitonjakoa ja muuta varojenjakoa koskevien osakeyhtiölain säännösten päätarkoituksena on korkeimman oikeuden mukaan turvata yhtiön sidotun pääoman pysyvyyttä yhtiön velkojien suojaamiseksi. Sitä, minkälaisia toimia voidaan pitää varojen jakamisena, on arvioitava tätä silmällä pitäen. 

Varojenjakoa koskevien rajoituksen alaisiksi lukeutuvat siten myös sellaiset toimet, joilla yhtiön varallisuusarvoja siirretään osakkaiden hyväksi siten, että yhtiön varallisuusasema heikkenee epäsuorasti sidotun pääoman suojaa loukaten.

Yhtiön omien osakkeiden hankkimista koskevat omat osakeyhtiölain säännöksensä, mutta myös tietyt yleiset varojenjakosäännökset ja varojenjaon rajoitukset tulevat noudatettavaksi omia osakkeita hankittaessa.  Vastoin osakeyhtiölakia on menetelty esimerkiksi tilanteessa, jossa yhtiö on hankkinut omia osakkeitaan silloin, kun sen viimeisin vahvistettu tilinpäätös ei osoita yhtiöllä olevan jakokelpoisia varoja. Käytännön esimerkiksi voidaan nostaa tilanne, jossa yhtiö on osakassopimuksen määräyksistä johtuen velvollinen hankkimaan osakkeet tietyssä tilanteessa osakkeenomistajaltaan. Tällöinkään hankintaa ei kuitenkaan voida osakeyhtiölain mukaan tehdä, jos jakokelpoisia varoja ei ole. 

Laittoman varojenjaon seuraamukset

Käytännössä tilanne pitäisi palauttaa ennalleen, eli tilaan ennen laitonta varojenjakoa merkitsevää toimea. 

Osakeyhtiölaki velvoittaa palauttamaan vastoin osakeyhtiölakia tai yhtiöjärjestystä saadut varat yhtiölle, jos varojen saaja tiesi tai hänen olisi pitänyt tietää jakamisen tapahtuneen edellä mainittujen määräysten vastaisesti. Palautettavalle määrälle tulee myös maksaa vuotuista korkolain mukaista korkoa.

Mikäli laittomasti jaettuja varoja ei saada palautettua yhtiölle kokonaan, voivat hallituksen jäsenet ja toimitusjohtaja olla vahingonkorvausvastuussa yhtiölle, osakkeenomistajalle sekä velkojille näiden kärsimistä vahingoista. Lisäksi on syytä huomata, että osakeyhtiölaissa on säädetty osakeyhtiörikokseksi varojen jakaminen tahallaan osakkeenomistajien tai velkojien suojaa loukaten osakeyhtiölain säännösten vastaisesti. 

Vastoin osakeyhtiölakia hankitut omat osakkeet tulee puolestaan luovuttaa ilman aiheetonta viivytystä ja kuitenkin viimeistään vuoden kuluttua saannosta. Jos osakkeita ei määräajassa luovuteta, ne tulee mitätöidä. Yhtiö voi myös suoraan päättää mitätöimisestä ennen vuoden määräajan päättymistä. Mikäli osakkeet päätetään luovuttaa, hallituksen tulee kutsua yhtiökokous koolle päättämään luovutuksesta riittävän ajoissa, jotta luovutus voidaan toteuttaa vuoden määräajan puitteissa, ellei hallituksella ole voimassa olevaa valtuutusta omien osakkeiden luovuttamiseen. 

Varojenjakoa koskevat säännökset tärkeitä muistaa useissa tilanteissa

Varojenjakoa koskevien säännösten – ja niihin sisältyvän laitonta varojenjakoa koskevan sääntelyn – kanssa on syytä olla tarkkana tehtäessä oikeustoimia yhtiön ja osakkeenomistajien välillä. Yhtiön omia osakkeita hankittaessa on tärkeää varmistaa omien osakkeiden hankintaa koskevien erityissäännösten noudattamisen lisäksi, että yhtiöllä on jakokelpoisia varoja ja että yhtiö säilyy omien osakkeiden hankinnasta huolimatta maksukykyisenä.