PwC:n tuore Women in Work Index paljastaa, että samalla kun naisten määrä työmarkkinoilla on lisääntynyt, sukupuolten välinen kuilu palkoissa on syventynyt. Kansainvälinen selvitys osoittaa, että vuosina 2021–2022 palkkaero kasvoi peräti 20:ssä 33:sta OECD-maasta. Suomessa naisten ja miesten palkkaero on 16,1 %, mikä on 2,6 prosenttiyksikköä enemmän kuin OECD-maissa keskimäärin. PwC:n vuosittain kokoama Women in Work...

PwC selvitti: Sukupuolten välinen palkkaero kasvussa

Listaamattomien yhtiöiden hallituspalkkiot ovat alhaisemmalla tasolla kuin samankokoisissa listatuissa yhtiöissä, ilmenee konsulttiyhtiö PwC:n vuoden 2024 listaamattomille yrityksille suunnatusta hallituspalkkioselvityksestä, jonka aineistoa verrattiin julkisiin listayhtiöiden tietoihin. Kokouspalkkiot puolestaan ovat listaamattomissa yhtiöissä hieman suurempia. PwC:n hallituspalkkioselvityksessä tutkittiin 137 erikokoisen ja eri toimialoja edustavien, listaamattomien yhtiöiden hallitusten jäsenten palkkioita ja niiden rakennetta. Selvityksessä mukana olleita suurimpia listaamattomia yhtiöitä,...

PwC selvitti: hallituspalkkiot listayhtiöissä korkeampia kuin samankokoisissa listaamattomissa

CapMan ja PwC yhdistävät voimansa ja käynnistävät hyväntekeväisyyskampanjan Tukikummit-säätiölle ja sitä kautta lasten ja nuorten tueksi. Tavoitteena on kerätä tämän kevään aikana yhteensä yli 100 000 euron potti Tukikummeille ja haastaa kampanjan jatkuessa muita yrityksiä hyväntekeväisyyskampanjaan mukaan. ”Haluamme moninkertaistaa pitkällä aikavälillä nuorten ja lasten hyväksi vuosittain kerättävän summan”, CapManin ja Tukikummit-säätiön hallitusten puheenjohtaja Joakim Frimodig toteaa....

CapMan ja PwC yhdistävät voimansa lasten ja nuorten hyväksi

Henkilöstön takaisin kutsumiseen sopeuttamistoimien jälkeen liittyy erilaisia huomioitavia ja noudatettavia juridisia sääntöjä ja velvoitteita. Lisäksi kokonaisuuteen kytkeytyy myös muita, inhimillisiä tekijöitä, jotka kannattaa ottaa huomioon. Vaikka työnantajan näkökulmasta sopeuttamistoimenpiteet ovat normaali ja jopa välttämätön toimenpide liiketoiminnan kannattavuuden ja jatkuvuuden turvaamiseksi, voivat yksittäisen työntekijän kokemukset ja tunteet sopeuttamistoimista olla hyvin voimakkaita ja osin kielteisiä. Henkilöstön lomauttaminen...

Mitä työnantajan kannattaa huomioida kutsuessaan henkilökuntaa takaisin töihin lomautusten jälkeen?

Ovatko yrityksesi kriittisimmät tiedot vaarassa? Voiko ulkopuolinen hyökkääjä päästä niihin käsiksi? Pystyykö kyberrikollinen halvaannuttamaan liiketoimintasi? Kyllä! Red Teaming auttaa sinua tehostamaan kyberpuolustustasi näitä ja monia muita uhkia vastaan. Red Teamingilla tarkoitetaan harjoitusta, jossa joukko kyberturvallisuuden ammattilaisia (Red Team) tekeytyy hyökkääjäksi ja simuloi aidon kaltaista verkkohyökkäystä yrityksen verkkoon. Harjoitus testaa yrityksen valmiuksia suojautua ja reagoida kyberhyökkäyksiin...

Red Teaming yrityksesi kyberpuolustuksen kehittämisen tukena

PwC:n Mikä ihmeen IFRS? -blogisarjan viidennessä osassa Ville Toivonen käsittelee liiketoimintahankinnoista annettaviin liitetietoihin ehdotettuja muutoksia. IASB on julkaissut odotetun standardiluonnoksen liikearvon arvonalentumistestauksen sekä liiketoimintahankinnoista esitettävien liitetietojen muutoksista. Ehdotettuja muutoksia voi kommentoida heinäkuun 15. päivään asti, joten vielä on mahdollisuus vaikuttaa. Muutosten voimaantulohetkeä ei ole päätetty. Aiemmassa kirjoituksessani kävin läpi ehdotetut muutokset liikearvon arvonalentumistestaukseen. Tässä kirjoituksessa...

IFRS valokeilassa – Muutoksia liiketoimintahankinnoista annettaviin liitetietoihin: paremmat tiedot johtavat parempiin päätöksiin

Globaalit jännitteet ja lisääntyneet kyberhyökkäykset huolettavat suomalaisia toimitusjohtajia, osoittaa PwC:n jo 27. kertaa toteuttama CEO Survey -tutkimus, johon vastasi yli 4 700 toimitusjohtajaa yli sadasta maasta. Tutkimukseen haastatelluista suomalaisjohtajista 41 % näkee kyberriskit merkittävänä uhkana yritykselleen tulevan vuoden aikana, kun maailmanlaajuisesti tulos on vain 21 %. Kyberriskien ohella suomalaisia toimitusjohtajia huolestuttavat geopoliittiset konfliktit, jotka mainitsee...

Teknologian nopea kehitys haastaa kyberturvallisuutta

Epävarmasta taloustilanteesta huolimatta työntekijöiden halukkuus vaihtaa työpaikkaa on ollut viime vuosina useiden tutkimusten mukaan kasvussa. Työntekijöiden vaihtohalukkuuden taustalla voi olla moninaisia syitä. Vaihtaminen voi lisätä esimerkiksi työntekijän kokemaa työn mielekkyyttä ja siitä saatavaa korvausta, mutta työnantajalle tilanne voi aiheuttaa isoja haasteita ja suuria kustannuksia. Mitä korkeammassa asemassa ja mitä paremmin suoriutuvasta työntekijästä on kyse, sitä...

Kuinka paljon työntekijän lähteminen maksaa tutkimusten mukaan yritykselle?

Työelämää koskee suuri määrä lakeja työelämän eri osa-alueilta ja lainsäädäntö muuttuu jatkuvasti. Euroopan unionissa hyväksyttiin viime vuonna kaikkia yksityisen ja julkisen sektorin työnantajia koskeva palkka-avoimuusdirektiivi, jonka tarkoituksena on tuoda tasa-arvoa ja läpinäkyvyyttä yhtiöiden palkitsemiseen. Se tuo pakolliseksi myös palkan tai palkkahaitarin ilmoittamisen ennen työhaastattelua. Vaikka Suomen lainsäädäntö täyttää jo osin direktiivin vaatimukset, direktiivi sisältää myös...

Palkkatasa-arvoa ja tietosuojaa työelämään – mitä yritysten tulee huomioida?

PwC:n Mikä ihmeen IFRS? -blogisarjan neljännessä osassa Ville Toivonen käsittelee liikearvon arvonalentumistestaukseen ehdotettuja muutoksia. IASB on julkaissut odotetun standardiluonnoksen liikearvon arvonalentumistestauksen sekä liiketoimintahankinnoista esitettävien liitetietojen muutoksista. Ehdotettuja muutoksia voi kommentoida heinäkuun 15. päivään asti, joten niihin on vielä mahdollisuus vaikuttaa. Muutosten voimaantulohetkeä ei ole päätetty.   Käyn tässä kirjoituksessa läpi ehdotetut muutokset liikearvon arvonalentumistestaukseen. Liiketoimintahankinnoista annettaviin liitetietoihin...

IFRS valokeilassa – Kuinka liikearvon arvonalentumistestaus muuttuu: palautuvatko poistot?

Osakkeiden luovutusvoitto voi tietyin edellytyksin olla myyjänä toimivalle yhtiölle verovapaata tuloa. Korkeimman hallinto-oikeuden tuoreet ratkaisut muuttavat etenkin perheyhtiöissä tulkintaa siitä, milloin luovutusvoiton verovapauden edellytykset täyttyvät. Osakkeiden luovutusvoiton verovapaus edellyttää, että myydyt osakkeet ovat kuuluneet myyjän elinkeinotoiminnan käyttöomaisuuteen osakkeiden omistusaika on ollut vähintään vuoden ja omistusosuus vähintään 10 % myyjä ei ole pääomasijoittaja, eikä kohdeyhtiö kiinteistöyhtiö...

KHO:n tuoreet ratkaisut muuttavat luovutusvoiton verovapauden edellytyksiä

Listautumismarkkina oli Pohjoismaissa vuonna 2023 edellisvuotta hiljaisempi niin listautumisten lukumäärän kuin kerättyjen varojen näkökulmastakin, ilmenee maaliskuussa julkaistusta PwC:n Nordic IPO Watch -katsauksesta. PwC:n partneri Sari Elonheimo arvioi, että varovaista optimismia IPO-markkinoiden elpymisestä on kuitenkin ilmassa. Pohjoismaissa, eli Suomessa, Ruotsissa, Norjassa, Tanskassa ja Islannissa, toteutui vuonna 2023 yhteensä 21 listautumisantia ja teknistä listautumista. Tämä oli vähemmän kuin...

Vuosi 2023 oli edellisvuotta hiljaisempi listautumismarkkinalla Pohjoismaissa, varovaista optimismia ilmassa

European Long Term Investment Fund (”ELTIF”) -sääntelymuutos eli ELTIF 2.0 on tullut sovellettavaksi 10. tammikuuta 2024. Muutoksella on tarkoitus lisätä ELTIF-rahastojen houkuttelevuutta sekä helpottaa ei-ammattimaisten sijoittajien mahdollisuutta sijoittaa vaihtoehtorahastoihin. ELTIF-sääntely on EU-asetuksella annettua ja se soveltuu jäsenvaltioissa sellaisenaan ilman kansallista implementointia. ELTIF 2.0 laajentaa merkittävästi sääntelyn soveltamisalaan hyväksyttävän rahoitusomaisuuden käsitettä mahdollistamalla esimerkiksi kolmansissa maissa sijaitsevat...

ELTIF 2.0 -sääntelymuutos ja avoimien ELTIF-rahastojen epävarmuudet

Vuoden 2023 tulojen ja vähennysten ilmoittamisen aika lähestyy ja esitäytetyt veroilmoitukset saapuvat postissa tai OmaVeroon maalis–huhtikuussa. Liikkeen- ja ammatinharjoittajien sekä maataloudenharjoittajien ja heidän puolisoidensa esitäytetyt veroilmoitukset saapuvat jo maaliskuussa. Veroilmoituksen viimeinen palautuspäivä vaihtelee ja tänä keväänä henkilöveroilmoituksien palautuspäivät ovat 2.4., 7.5., 14.5. tai 21.5.2024. Muistathan tarkistaa veroilmoituksesi viimeisen jättöpäivän esitäytetyltä veroilmoitukseltasi. Jäännösveron korko nousi huomattavasti...

Katse kohti kevättä ja vuodelta 2023 annettavaa veroilmoitusta

Vuodelle 2023 sähköntuottajien ”ylisuurien” voittojen verottamiseksi säädetyn windfall-veron tuoton ennakoidaan jäävän murto-osaan hallituksen toiveikkaasti arvioimasta miljardista eurosta (HS). Sähkömarkkinat siis toimivat ja sähkön kuluttajahinta laski reippaasti huippuhinnoista. Windfall-vero oli poikkeuksellinen, koska se kohdistui yhteen toimialaan ja sen toimijoiden kannattavuuteen. Verolla ei siis pyritty vaikuttamaan markkinaan eli sähkön käyttöön.  Verolle esitetty kritiikki liittyi pelkoon investointien valumisesta...

Windfall-verosta terveysveroon – näkökulmia verotuksen kiemuroihin

Etusivu

Verotus

Johtaminen ja vastuullisuus

Yrittäjyys

Juridiikka

Taloushallinto

Teknologia ja digitaalisuus

Strategy& -topics

Medialle

Tilaa uutiskirje

<h2>Laittoman varojenjaon määritelmä ja käytännön tilanteita</h2>
Osakeyhtiön varojenjaon tulee perustua aina osakeyhtiölakiin. Osakeyhtiölaissa on nimenomaisesti määritelty tietyt sallitut varojenjakotavat, joita ovat mm. osingonjako, varojen jakaminen vapaan oman pääoman rahastosta ja omien osakkeiden hankinta. Näihin erikseen säädettyihin sallittuihin varojenjakotapoihin viitaten on lisäksi säädetty yleisenä laittoman varojen jakamisen määrittelynä, että muu liiketapahtuma, joka vähentää yhtiön varoja tai lisää sen velkoja ilman liiketaloudellista perustetta, on laitonta varojenjakoa. Laitonta varojenjakoa on sekä osakeyhtiölain säännösten että yhtiöjärjestyksen määräysten vastaisesti suoritettu varojenjako. 
<blockquote>Laittomasta varojenjaosta voi olla kyse myös silloin, jos yhtiö myy omaisuuttaan tai palveluitaan alihintaan osakkeenomistajalle tai ostaa niitä ylihintaan osakkaaltaan. </blockquote>
Alihinta ja ylihinta ovat käsillä tilanteissa, joissa hinnoittelulle ei ole olemassa liiketaloudellista perustetta. Myös tilanteessa, jossa yhtiö luopuu vastikkeetta jostakin saamisoikeudestaan tai muista vastaavista oikeuksista ilman perusteltua aihetta, voi olla kyse laittomasta varojenjaosta. 
Edellä mainitun yleisen laittoman varojenjaon määritelmän kattamien liiketapahtumien lisäksi varojenjaon laittomuus voi myös ilmetä osakkeenomistajien yhdenvertaisuuden tai yhtiön velkojien suojaksi säädettyjen säännösten tai yleisten periaatteiden rikkomisena. Toisaalta yksimieliset osakkeenomistajat voivat esimerkiksi hyväksyä toimen, jolla ei ole liiketaloudellista perustetta, mikäli jako kuitenkin tapahtuu yhtiön jakokelpoisten varojen puitteissa. Sen sijaan edes yksimielisten osakkaiden suostumus ei tee jaosta hyväksyttävää, jos yhtiöllä ei ole jakokelpoisia varoja jaon toteuttamiseksi, tai jos yhtiö on maksukyvytön tai jako johtaisi maksukyvyttömyyteen. 
Oikeuskäytännössä laittomana varojenjakona on pidetty myös riittämättömän vastikkeen perimistä erääntyvien lainanlyhennysten ja korkojen kattamiseksi keskinäisen kiinteistöosakeyhtiön osakkeenomistajilta. Voitonjakoa ja muuta varojenjakoa koskevien osakeyhtiölain säännösten päätarkoituksena on korkeimman oikeuden mukaan turvata yhtiön sidotun pääoman pysyvyyttä yhtiön velkojien suojaamiseksi. Sitä, minkälaisia toimia voidaan pitää varojen jakamisena, on arvioitava tätä silmällä pitäen. 
<blockquote>Varojenjakoa koskevien rajoituksen alaisiksi lukeutuvat siten myös sellaiset toimet, joilla yhtiön varallisuusarvoja siirretään osakkaiden hyväksi siten, että yhtiön varallisuusasema heikkenee epäsuorasti sidotun pääoman suojaa loukaten.</blockquote>
Yhtiön omien osakkeiden hankkimista koskevat omat osakeyhtiölain säännöksensä, mutta myös tietyt yleiset varojenjakosäännökset ja varojenjaon rajoitukset tulevat noudatettavaksi omia osakkeita hankittaessa.  Vastoin osakeyhtiölakia on menetelty esimerkiksi tilanteessa, jossa yhtiö on hankkinut omia osakkeitaan silloin, kun sen viimeisin vahvistettu tilinpäätös ei osoita yhtiöllä olevan jakokelpoisia varoja. Käytännön esimerkiksi voidaan nostaa tilanne, jossa yhtiö on osakassopimuksen määräyksistä johtuen velvollinen hankkimaan osakkeet tietyssä tilanteessa osakkeenomistajaltaan. Tällöinkään hankintaa ei kuitenkaan voida osakeyhtiölain mukaan tehdä, jos jakokelpoisia varoja ei ole. 
<h2>Laittoman varojenjaon seuraamukset</h2>
Käytännössä tilanne pitäisi palauttaa ennalleen, eli tilaan ennen laitonta varojenjakoa merkitsevää toimea. 
<blockquote>Osakeyhtiölaki velvoittaa palauttamaan vastoin osakeyhtiölakia tai yhtiöjärjestystä saadut varat yhtiölle, jos varojen saaja tiesi tai hänen olisi pitänyt tietää jakamisen tapahtuneen edellä mainittujen määräysten vastaisesti. Palautettavalle määrälle tulee myös maksaa vuotuista korkolain mukaista korkoa.</blockquote>
Mikäli laittomasti jaettuja varoja ei saada palautettua yhtiölle kokonaan, voivat hallituksen jäsenet ja toimitusjohtaja olla vahingonkorvausvastuussa yhtiölle, osakkeenomistajalle sekä velkojille näiden kärsimistä vahingoista. Lisäksi on syytä huomata, että osakeyhtiölaissa on säädetty osakeyhtiörikokseksi varojen jakaminen tahallaan osakkeenomistajien tai velkojien suojaa loukaten osakeyhtiölain säännösten vastaisesti. 
Vastoin osakeyhtiölakia hankitut omat osakkeet tulee puolestaan luovuttaa ilman aiheetonta viivytystä ja kuitenkin viimeistään vuoden kuluttua saannosta. Jos osakkeita ei määräajassa luovuteta, ne tulee mitätöidä. Yhtiö voi myös suoraan päättää mitätöimisestä ennen vuoden määräajan päättymistä. Mikäli osakkeet päätetään luovuttaa, hallituksen tulee kutsua yhtiökokous koolle päättämään luovutuksesta riittävän ajoissa, jotta luovutus voidaan toteuttaa vuoden määräajan puitteissa, ellei hallituksella ole voimassa olevaa valtuutusta omien osakkeiden luovuttamiseen. 
<h2>Varojenjakoa koskevat säännökset tärkeitä muistaa useissa tilanteissa</h2>
Varojenjakoa koskevien säännösten – ja niihin sisältyvän laitonta varojenjakoa koskevan sääntelyn – kanssa on syytä olla tarkkana tehtäessä oikeustoimia yhtiön ja osakkeenomistajien välillä. Yhtiön omia osakkeita hankittaessa on tärkeää varmistaa omien osakkeiden hankintaa koskevien erityissäännösten noudattamisen lisäksi, että yhtiöllä on jakokelpoisia varoja ja että yhtiö säilyy omien osakkeiden hankinnasta huolimatta maksukykyisenä.

Laiton varojen jakaminen ja oikeustoimet yhtiön ja osakkeenomistajan välillä

Aiheeseen liittyvät sisällöt

Asunto-osakeyhtiöiden ja keskinäisten kiinteistöosakeyhtiöiden siirtyminen huoneistotietojärjestelmään

Helsingin hallinto-oikeudelta kiinteää toimipaikkaa ja avustavan toiminnan poikkeusta linjaava lainvoimainen päätös

ELTIF 2.0 -sääntelymuutos ja avoimien ELTIF-rahastojen epävarmuudet

Lakiosaston tulevaisuus – uusi rooli liiketoiminnan mahdollistajana?

Yhteyshenkilösi PwC:llä

Sanna-Maria Lanki

Muut lukivat myös

Mitä työnantajan kannattaa huomioida kutsuessaan henkilökuntaa takaisin töihin lomautusten jälkeen?

Red Teaming yrityksesi kyberpuolustuksen kehittämisen tukena

IFRS valokeilassa – Muutoksia liiketoimintahankinnoista annettaviin liitetietoihin: paremmat tiedot johtavat parempiin päätöksiin