PwC:n tuore Women in Work Index paljastaa, että samalla kun naisten määrä työmarkkinoilla on lisääntynyt, sukupuolten välinen kuilu palkoissa on syventynyt. Kansainvälinen selvitys osoittaa, että vuosina 2021–2022 palkkaero kasvoi peräti 20:ssä 33:sta OECD-maasta. Suomessa naisten ja miesten palkkaero on 16,1 %, mikä on 2,6 prosenttiyksikköä enemmän kuin OECD-maissa keskimäärin. PwC:n vuosittain kokoama Women in Work...

PwC selvitti: Sukupuolten välinen palkkaero kasvussa

Listaamattomien yhtiöiden hallituspalkkiot ovat alhaisemmalla tasolla kuin samankokoisissa listatuissa yhtiöissä, ilmenee konsulttiyhtiö PwC:n vuoden 2024 listaamattomille yrityksille suunnatusta hallituspalkkioselvityksestä, jonka aineistoa verrattiin julkisiin listayhtiöiden tietoihin. Kokouspalkkiot puolestaan ovat listaamattomissa yhtiöissä hieman suurempia. PwC:n hallituspalkkioselvityksessä tutkittiin 137 erikokoisen ja eri toimialoja edustavien, listaamattomien yhtiöiden hallitusten jäsenten palkkioita ja niiden rakennetta. Selvityksessä mukana olleita suurimpia listaamattomia yhtiöitä,...

PwC selvitti: hallituspalkkiot listayhtiöissä korkeampia kuin samankokoisissa listaamattomissa

CapMan ja PwC yhdistävät voimansa ja käynnistävät hyväntekeväisyyskampanjan Tukikummit-säätiölle ja sitä kautta lasten ja nuorten tueksi. Tavoitteena on kerätä tämän kevään aikana yhteensä yli 100 000 euron potti Tukikummeille ja haastaa kampanjan jatkuessa muita yrityksiä hyväntekeväisyyskampanjaan mukaan. ”Haluamme moninkertaistaa pitkällä aikavälillä nuorten ja lasten hyväksi vuosittain kerättävän summan”, CapManin ja Tukikummit-säätiön hallitusten puheenjohtaja Joakim Frimodig toteaa....

CapMan ja PwC yhdistävät voimansa lasten ja nuorten hyväksi

Henkilöstön takaisin kutsumiseen sopeuttamistoimien jälkeen liittyy erilaisia huomioitavia ja noudatettavia juridisia sääntöjä ja velvoitteita. Lisäksi kokonaisuuteen kytkeytyy myös muita, inhimillisiä tekijöitä, jotka kannattaa ottaa huomioon. Vaikka työnantajan näkökulmasta sopeuttamistoimenpiteet ovat normaali ja jopa välttämätön toimenpide liiketoiminnan kannattavuuden ja jatkuvuuden turvaamiseksi, voivat yksittäisen työntekijän kokemukset ja tunteet sopeuttamistoimista olla hyvin voimakkaita ja osin kielteisiä. Henkilöstön lomauttaminen...

Mitä työnantajan kannattaa huomioida kutsuessaan henkilökuntaa takaisin töihin lomautusten jälkeen?

Ovatko yrityksesi kriittisimmät tiedot vaarassa? Voiko ulkopuolinen hyökkääjä päästä niihin käsiksi? Pystyykö kyberrikollinen halvaannuttamaan liiketoimintasi? Kyllä! Red Teaming auttaa sinua tehostamaan kyberpuolustustasi näitä ja monia muita uhkia vastaan. Red Teamingilla tarkoitetaan harjoitusta, jossa joukko kyberturvallisuuden ammattilaisia (Red Team) tekeytyy hyökkääjäksi ja simuloi aidon kaltaista verkkohyökkäystä yrityksen verkkoon. Harjoitus testaa yrityksen valmiuksia suojautua ja reagoida kyberhyökkäyksiin...

Red Teaming yrityksesi kyberpuolustuksen kehittämisen tukena

PwC:n Mikä ihmeen IFRS? -blogisarjan viidennessä osassa Ville Toivonen käsittelee liiketoimintahankinnoista annettaviin liitetietoihin ehdotettuja muutoksia. IASB on julkaissut odotetun standardiluonnoksen liikearvon arvonalentumistestauksen sekä liiketoimintahankinnoista esitettävien liitetietojen muutoksista. Ehdotettuja muutoksia voi kommentoida heinäkuun 15. päivään asti, joten vielä on mahdollisuus vaikuttaa. Muutosten voimaantulohetkeä ei ole päätetty. Aiemmassa kirjoituksessani kävin läpi ehdotetut muutokset liikearvon arvonalentumistestaukseen. Tässä kirjoituksessa...

IFRS valokeilassa – Muutoksia liiketoimintahankinnoista annettaviin liitetietoihin: paremmat tiedot johtavat parempiin päätöksiin

Globaalit jännitteet ja lisääntyneet kyberhyökkäykset huolettavat suomalaisia toimitusjohtajia, osoittaa PwC:n jo 27. kertaa toteuttama CEO Survey -tutkimus, johon vastasi yli 4 700 toimitusjohtajaa yli sadasta maasta. Tutkimukseen haastatelluista suomalaisjohtajista 41 % näkee kyberriskit merkittävänä uhkana yritykselleen tulevan vuoden aikana, kun maailmanlaajuisesti tulos on vain 21 %. Kyberriskien ohella suomalaisia toimitusjohtajia huolestuttavat geopoliittiset konfliktit, jotka mainitsee...

Teknologian nopea kehitys haastaa kyberturvallisuutta

Epävarmasta taloustilanteesta huolimatta työntekijöiden halukkuus vaihtaa työpaikkaa on ollut viime vuosina useiden tutkimusten mukaan kasvussa. Työntekijöiden vaihtohalukkuuden taustalla voi olla moninaisia syitä. Vaihtaminen voi lisätä esimerkiksi työntekijän kokemaa työn mielekkyyttä ja siitä saatavaa korvausta, mutta työnantajalle tilanne voi aiheuttaa isoja haasteita ja suuria kustannuksia. Mitä korkeammassa asemassa ja mitä paremmin suoriutuvasta työntekijästä on kyse, sitä...

Kuinka paljon työntekijän lähteminen maksaa tutkimusten mukaan yritykselle?

Työelämää koskee suuri määrä lakeja työelämän eri osa-alueilta ja lainsäädäntö muuttuu jatkuvasti. Euroopan unionissa hyväksyttiin viime vuonna kaikkia yksityisen ja julkisen sektorin työnantajia koskeva palkka-avoimuusdirektiivi, jonka tarkoituksena on tuoda tasa-arvoa ja läpinäkyvyyttä yhtiöiden palkitsemiseen. Se tuo pakolliseksi myös palkan tai palkkahaitarin ilmoittamisen ennen työhaastattelua. Vaikka Suomen lainsäädäntö täyttää jo osin direktiivin vaatimukset, direktiivi sisältää myös...

Palkkatasa-arvoa ja tietosuojaa työelämään – mitä yritysten tulee huomioida?

PwC:n Mikä ihmeen IFRS? -blogisarjan neljännessä osassa Ville Toivonen käsittelee liikearvon arvonalentumistestaukseen ehdotettuja muutoksia. IASB on julkaissut odotetun standardiluonnoksen liikearvon arvonalentumistestauksen sekä liiketoimintahankinnoista esitettävien liitetietojen muutoksista. Ehdotettuja muutoksia voi kommentoida heinäkuun 15. päivään asti, joten niihin on vielä mahdollisuus vaikuttaa. Muutosten voimaantulohetkeä ei ole päätetty.   Käyn tässä kirjoituksessa läpi ehdotetut muutokset liikearvon arvonalentumistestaukseen. Liiketoimintahankinnoista annettaviin liitetietoihin...

IFRS valokeilassa – Kuinka liikearvon arvonalentumistestaus muuttuu: palautuvatko poistot?

Osakkeiden luovutusvoitto voi tietyin edellytyksin olla myyjänä toimivalle yhtiölle verovapaata tuloa. Korkeimman hallinto-oikeuden tuoreet ratkaisut muuttavat etenkin perheyhtiöissä tulkintaa siitä, milloin luovutusvoiton verovapauden edellytykset täyttyvät. Osakkeiden luovutusvoiton verovapaus edellyttää, että myydyt osakkeet ovat kuuluneet myyjän elinkeinotoiminnan käyttöomaisuuteen osakkeiden omistusaika on ollut vähintään vuoden ja omistusosuus vähintään 10 % myyjä ei ole pääomasijoittaja, eikä kohdeyhtiö kiinteistöyhtiö...

KHO:n tuoreet ratkaisut muuttavat luovutusvoiton verovapauden edellytyksiä

Listautumismarkkina oli Pohjoismaissa vuonna 2023 edellisvuotta hiljaisempi niin listautumisten lukumäärän kuin kerättyjen varojen näkökulmastakin, ilmenee maaliskuussa julkaistusta PwC:n Nordic IPO Watch -katsauksesta. PwC:n partneri Sari Elonheimo arvioi, että varovaista optimismia IPO-markkinoiden elpymisestä on kuitenkin ilmassa. Pohjoismaissa, eli Suomessa, Ruotsissa, Norjassa, Tanskassa ja Islannissa, toteutui vuonna 2023 yhteensä 21 listautumisantia ja teknistä listautumista. Tämä oli vähemmän kuin...

Vuosi 2023 oli edellisvuotta hiljaisempi listautumismarkkinalla Pohjoismaissa, varovaista optimismia ilmassa

European Long Term Investment Fund (”ELTIF”) -sääntelymuutos eli ELTIF 2.0 on tullut sovellettavaksi 10. tammikuuta 2024. Muutoksella on tarkoitus lisätä ELTIF-rahastojen houkuttelevuutta sekä helpottaa ei-ammattimaisten sijoittajien mahdollisuutta sijoittaa vaihtoehtorahastoihin. ELTIF-sääntely on EU-asetuksella annettua ja se soveltuu jäsenvaltioissa sellaisenaan ilman kansallista implementointia. ELTIF 2.0 laajentaa merkittävästi sääntelyn soveltamisalaan hyväksyttävän rahoitusomaisuuden käsitettä mahdollistamalla esimerkiksi kolmansissa maissa sijaitsevat...

ELTIF 2.0 -sääntelymuutos ja avoimien ELTIF-rahastojen epävarmuudet

Vuoden 2023 tulojen ja vähennysten ilmoittamisen aika lähestyy ja esitäytetyt veroilmoitukset saapuvat postissa tai OmaVeroon maalis–huhtikuussa. Liikkeen- ja ammatinharjoittajien sekä maataloudenharjoittajien ja heidän puolisoidensa esitäytetyt veroilmoitukset saapuvat jo maaliskuussa. Veroilmoituksen viimeinen palautuspäivä vaihtelee ja tänä keväänä henkilöveroilmoituksien palautuspäivät ovat 2.4., 7.5., 14.5. tai 21.5.2024. Muistathan tarkistaa veroilmoituksesi viimeisen jättöpäivän esitäytetyltä veroilmoitukseltasi. Jäännösveron korko nousi huomattavasti...

Katse kohti kevättä ja vuodelta 2023 annettavaa veroilmoitusta

Vuodelle 2023 sähköntuottajien ”ylisuurien” voittojen verottamiseksi säädetyn windfall-veron tuoton ennakoidaan jäävän murto-osaan hallituksen toiveikkaasti arvioimasta miljardista eurosta (HS). Sähkömarkkinat siis toimivat ja sähkön kuluttajahinta laski reippaasti huippuhinnoista. Windfall-vero oli poikkeuksellinen, koska se kohdistui yhteen toimialaan ja sen toimijoiden kannattavuuteen. Verolla ei siis pyritty vaikuttamaan markkinaan eli sähkön käyttöön.  Verolle esitetty kritiikki liittyi pelkoon investointien valumisesta...

Windfall-verosta terveysveroon – näkökulmia verotuksen kiemuroihin

Etusivu

Verotus

Johtaminen ja vastuullisuus

Yrittäjyys

Juridiikka

Taloushallinto

Teknologia ja digitaalisuus

Strategy& -topics

Medialle

Tilaa uutiskirje

Yleisesti yleishyödyllisen yhteisön verovapaana tulona on pidetty tuloa yhteisön sääntöjen mukaisesta toiminnasta, joka ei tavoittele voittoa eikä toiminnassa ole muitakaan elinkeinotoiminnalle tunnusomaisia piirteitä kuten yrittäjäriskiä. Toisaalta, vaikka toiminnassa olisikin elinkeinotoiminnalle tunnusomaisia piirteitä, toiminta on usein katsottu verosta vapaaksi, jos toiminta kohdistuu pääasiallisesti yhdistyksen jäseniin. Ulospäinsuuntautuvuutta ei siis toiminnassa juuri ole. Näin siitä huolimatta, että jäsenille suoritetut palvelut olisivat vastaavia, joita myös muut toimijat tuottavat ja vaikka toiminnasta perittäisikin vastike. Näin on erityisesti tilanteessa, jossa toimintaa voitaisiinkin verrata elinkeinotoimintaa harjoittavien verovelvollisten toimintaan, mutta se on vähäistä eikä toiminnalla ole fiskaalista intressiä, koska elinkeinotuloa ei jää maksettavaksi.
<blockquote>Verotuskäytännön sekä Verohallinnon ohjeen mukaisesti toiminnan liittymistä yleishyödylliseen toimintaan tulee pitää lieventävänä seikkana tilanteessa, jossa toiminta muuten voisikin toteuttaa elinkeinotoiminnan tunnusmerkistön.</blockquote>
Arvonlisäverolaki viittaa tuloverolakiin ja vapauttaa siten arvonlisäverosta toiminnan, jota ei tuloverotuksessakaan veroteta yhteisön elinkeinotulona. Yleishyödyllinen yhteisö voi kuitenkin hakeutua arvonlisäverovelvolliseksi toiminnastaan, jota pidetään arvonlisäverolain mukaisena liiketoimintana. Vaikka liiketoiminnan tunnusmerkistö on hyvin yhdenmukainen elinkeinotoiminnan tunnusmerkistön kanssa, sen edellytyksien katsotaan täyttyvän elinkeinotoiminnan tunnusmerkistöä helpommin. Arvonlisäveroa on lisäksi suoritettava aina kiinteistöihin kohdistuvista rakentamis-, siivous- ja kiinteistön hallinnointipalveluista sekä henkilöstölle tarjottavasta ravintola- ja ateriapalvelusta.
<h2>Onko kilpailulla vaikutusta verokohteluun?</h2>
Kilpailutilanteella on yleisesti katsottu olevan merkitystä tilanteessa, jossa yleishyödyllinen yhteisö on hakenut niin sanottua superyleishyödyllisen yhteisön statusta ja vapautusta elinkeinoverosta. Tällöin toiminnan laajuudella ei ole ollut merkitystä, vaan esimerkiksi Kuopion torilla urheiluseurojen kesäaikaan pyörittämät jäätelökioskit ovat voineet estää superyleishyödyllisen statuksen saamisen sillä perusteella, että lähistöllä on ruokakauppa tai muu kioski, joiden toiminnan katsottaisiin kärsivän siitä, että junioreiden urheiluharrastuksen rahoittamiseksi kesän ajan toimiva jäätelökioski vapautettaisiin kokonaan tuloverotuksesta. Koska kilpailutilanteen kartoittaminen on aikaisemmin perustunut puhtaasti virkamiesten henkilökohtaisiin tarkastuskäynteihin, kilpailuneutraalisuus ei suinkaan ole ollut yhdenmukainen kriteeri kaikille toimijoille.
<blockquote>Uuden KHO:n ja EU:n tuomioistuimen oikeuskäytännön myötä kilpailuneutraalisuus on saanut yhä vahvempaa jalansijaa ja vaikuttaa siten aikaisempaa voimakkaammin Verohallinnon arviointiin toiminnan yleishyödyllisyydestä sekä verovapauden myöntämiseen.</blockquote>
Jopa suuret kansainväliset yleishyödylliset yhteisöt ovat törmänneet niiden toiminnan verokohtelun riitauttamiseen.
Arvonlisäverotuksessa kilpailuneutraalisuudella on erittäin merkittävä rooli. Samaa toimintaa harjoittavia toimijoita on kohdeltava yhdenmukaisesti huolimatta siitä, missä muodossa toimintaa harjoitetaan. Kilpailuneutraalisuutta arvioidaan arvonlisäverotuksessa niin sanotun keskivertokuluttajan näkökulmasta. Oleellista on, kokeeko keskivertokuluttaja kahden eri toimijan myymien hyödykkeiden kilpailevan keskenään toistensa kanssa. Jos näin on, toimijat on asetettava samaan asemaan arvonlisäverotuksen näkökulmasta.
<blockquote>Arvonlisäverodirektiivi, johon kansallinen arvonlisäverolakimmekin perustuu, lähtee lisäksi siitä, että yleishyödyllistä toimintaa ei voida vapauttaa arvonlisäverosta, mikäli kilpailuneutraalisuus tämän vuoksi markkinoilla vaarantuu.</blockquote>
Arvonlisäverodirektiivin mukaan, jos kyseisten liiketoimien pääasiallinen tarkoitus on lisätulojen hankkiminen yhteisölle, joka kilpailee suoraan arvonlisäveron alaisten kaupallisten yritysten harjoittaman toiminnan kanssa, liiketoimintaa ei voida vapauttaa arvonlisäverosta.
Vaikka komissio onkin yrittänyt saada yleishyödyllisiä yhteisöjä koskevaa lainsäädäntöä muutetuksi siten, että markkinatilanne otettaisiin huomioon yleishyödyllisten yhteisöjen toiminnan verokohtelua arvioitaessa, toistaiseksi kansalliset lakimme ovat pysyneet muuttumattomana. Sen sijaan oikeuskäytännössä voidaan nähdä selviä merkkejä siitä, että yleishyödyllisen yhteisön toiminnan ollessa verrattavissa toiminimen, kommandiittiyhtiön tai osakeyhtiön harjoittamaan verolliseen liiketoimintaan, toiminta katsotaan yhä herkemmin tuloverotuksessa elinkeinotuloksi ja täten myös arvonlisäverolliseksi toiminnaksi. Verolliseksi ovat muuttuneet viime aikoina uskonnollisten yhteisöjen retriittimatkat Eurooppaan samoin kuin tieteellisen yhteisön tarjoamat tutkimustyöpajat ja muu vastiketta vastaan tehty tutkimustyö.
Toisaalta urheiluseuran toiminta on voitu myös katsoa verolliseksi elinkeinotoiminnaksi tilanteessa, jossa toiminnasta saadut varat ovat perustuneet otteluiden järjestämisestä saatuihin lippu- ja kahviotuloihin ja kyseisiä tuloja on jaettu edelleen junioritoimintaan. Ratkaisevaa näissä tilanteissa ei ole ollut tehdyn tuloksen suuruus vaan se, että urheiluseuran niin sanottu ykkösjoukkue pärjää erinomaisesti mestaruussarjassa ja toimintaa voidaan pitää lähes ”ammattimaisena”.
<h2>Toiminnan vastikkeellisuus</h2>
Arvonlisäverotuksen kannalta on oleellista toiminnan vastikkeellisuus.
<blockquote>Mikäli kysymys ei ole vastiketta vastaan tapahtuvasta tavaran tai palvelun myynnistä, suoritusten vastavuoroisuus puuttuu ja toiminta ei ole arvonlisäverolain näkökulmasta liiketoimintaa, eikä toiminnasta tällöin voida edes hakeutua arvonlisäverovelvolliseksi.</blockquote>
Tältä osin on syytä muistaa, että vastikkeen tavarasta tai palvelusta voi myös suorittaa kolmas taho. Lisäksi arvonlisäveroa on suoritettava sellaisesta tuesta tai avustuksesta, jonka ansiosta hyödykkeen ostajan maksama vastike pienenee. Hyödykkeestä maksettavaan hintaan vaikuttamattomat tuet (yleistuki) eivät sen sijaan ole arvonlisäverollisia.
Toimintaan annettuja tukia tai avustuksia on pidetty vastikkeena yleishyödyllisen yhteisön avustuksen antajalle suorittamasta palvelusta siinäkin tilanteessa, että avustuksen saaja ei saa mitään konkreettista hyötyä henkilökohtaisesti, vaan toiminnasta ovat hyötyneet esimerkiksi yleisesti alueen asukkaat esimerkiksi liikuntamahdollisuuksien muodossa. Tuki on voitu katsoa arvonlisäverolliseksi vastikkeeksi siitäkin huolimatta, että yleishyödyllinen yhteisö hoitaisi yleisesti yleiseen kuntalaisten hyvinvointiin ja kasvatukseen liittyviä toimintoja ja että toiminta on ollut täysin tuen varaista eli tappiollista. Markkinaehtoisesta toiminnasta ei siten voida puhua.
<h2>Voiko aikaisemmin arvioituun yleishyödylliseen statukseen enää luottaa?</h2>
Aikaisemmin yleishyödyllisinä pidettyjä toimijoita on viime aikoina tarkastettu veroviranomaisten taholta ja useat ovat valitettavasti joutuneet tilanteeseen, jossa yleishyödyllisen yhteisön toiminnan status on riitautettu. Voidaan väittää, että muun muassa osakeyhtiöillä on ollut tältä osin suurempi riski menettää yleishyödyllinen statuksensa siitä huolimatta, että tuloverolaki ei määrittele yleishyödyllisyyttä toimintamuodon perusteella.
Vaikka tätä artikkelia ei ole kirjoitettu pelotteeksi, olemme kuitenkin viime aikoina joutuneet useita kertoja kertomaan asiakkaillemme. että heidän toimintansa verokohtelu on kyseenalaistettu veroviranomaisen taholta. Koska sanktiot jälkiverotustilanteessa nousevat helposti hyvinkin korkeiksi, on ehdottomasti viisasta tarkistuttaa toiminnan verokohtelu säännöllisin väliajoin. Vaikka pykälät pysyisivätkin samana, maailma muuttuu ja oikeus- sekä verotuskäytäntö sen mukana.

Laki on sama, mutta muuttuuko verotus?

Aiheeseen liittyvät sisällöt

KHO:n tuoreet ratkaisut muuttavat luovutusvoiton verovapauden edellytyksiä

Katse kohti kevättä ja vuodelta 2023 annettavaa veroilmoitusta

Windfall-verosta terveysveroon – näkökulmia verotuksen kiemuroihin

KHO antoi päätöksen virheellisestä muutoksenhakuohjeesta – Verohallinto täsmentää muutoksenhakuohjeitaan

Yhteyshenkilösi PwC:llä

Marja Hokkanen

Muut lukivat myös

Mitä työnantajan kannattaa huomioida kutsuessaan henkilökuntaa takaisin töihin lomautusten jälkeen?

Red Teaming yrityksesi kyberpuolustuksen kehittämisen tukena

IFRS valokeilassa – Muutoksia liiketoimintahankinnoista annettaviin liitetietoihin: paremmat tiedot johtavat parempiin päätöksiin