Laskeneet pörssikurssit ja vaikutus arvonalentumistestaukseen

Valtaosa yrityksistä tekee arvonalentumistestauksen vuoden vaihteessa tai syksyllä. Näin tapahtui myös viime vuonna, ja vuoden vaihteessa arvonalentumisia oli suhteellisen vähän suomalaisissa yrityksissä.

Tilikauden aikana arvonalentumistestaukseen on tarvetta yleensä vain silloin, kun jotain selkeitä viitteitä arvonalentumisesta on. Nyt koronakriisin takia tällaisia viitteitä on monella yrityksellä. Pörssiyhtiöiden osalta ensimmäinen neljännes on nyt takana. Itse arvaan, että vielä ei nähdä hirveän suuria alaskirjauksia, mutta kesällä puolivuotiskatsauksien aikaan tilanne voi olla jo toinen.

Koronaviruksen leviäminen on tehnyt jo pahaa jälkeä monen maan, Suomi mukaan luettuna, yrityskentässä. Osakekurssit ovat laskeneet ja markkinoiden volatiliteetti hakee ennätyksiä. Alla on kuvattu Euro Stoxx 50 Volatility -indeksien pisteluvut vuoden 2017 alusta nykyhetkeen. Volatiliteetti on lähes samalla tasolla kuin finanssikriisin alkaessa.

Osakekursseja pidetään normaalisti yhtenä tärkeänä lähteenä arvonmäärityksissä. Niiden kautta muun muassa 

• arvioidaan betoja diskonttauskorkoja varten
• lasketaan arvonmäärityskertoimia
• saadaan vertailupiste arvonmääritysten, etenkin arvonalentumistestausten, tuloksiin.

Rajusti laskevat osakekurssit johtavat helposti ajatukseen siitä, että kurssit eivät olisi enää luotettavia. Tällä hetkellä ei ole kuitenkaan mitään viitteitä siitä, että markkinat yleisesti eivät enää kuvastaisi käypää arvoa esimerkiksi siksi, että halukkaita ostajia ja myyjiä ei enää löytyisi. 

Pörssikurssit ovat siis kaikesta huolimatta erinomainen lähde ja vertailukohta yhtiöiden osakekantojen ja niiden liiketoimintojen käyville arvoille. Tämä toimii pörssiyrityksille itselleen, mutta se antaa myös hyvän kuvan saman toimialan yritysten arvojen suunnasta. Pörssikursseja voi siis yhä käyttää muun muassa kaikkiin yllämainittuihin asioihin.

Vaikka koko pörssin tasolla arvot ovat laskeneet selvästi, on eri toimialojen – puhumattakaan yksittäisistä yrityksistä – välillä selkeitä eroja. Alla on kuvattu terveydenhuolto- ja kiinteistöalan yhtiöiden* pörssikurssien kehitys vuoden 2020 alusta.

* Alan yhtiöt ovat samat kuin Valuation Corner -tietokannassamme. Kaikkien seurattujen toimialojen keskimääräinen kurssikehitys vuoden alusta laskettuna on kuvattu taulukossa tämän kirjoituksen lopussa. 

Terveydenhuoltoalan yritykset, joihin kuuluvat myös lääkealan yritykset, ovat keskimäärin jo nousseet korkeammalle tasolle kuin vuodenvaihteessa. Matkaa alkuvuoden korkeimpiin tasoihin toki vielä on. Kiinteistöalan romahdus taas oli rajumpi ja alan arvostustasot ovat jääneet matalammalle tasolle. 

Yhtiöiden välillä erot korostuvat. Tanskalainen Ambu A/S on nykymenolla pian tuplannut pörssikurssinsa vuoden alusta, kun taas ruotsalainen RaySearch Laboratoriesin pörssikurssi on lähes puolittunut. Tämän kirjoituksen lopussa on kuvattu useamman toimialan keskimääräinen muutos vuoden alusta.

Pörssikurssit ovat varmasti osittain voineet “ylireagoida” ainakin joidenkin yksittäisten yhtiöiden osalta, mutta kurssien lasku heijastelee pääsääntöisesti joko

• alentuneita ennusteita tulevista kassavirroista ja/tai
• korkeampaa pääoman tuottovaatimusta.

Kassavirran laskusta on voinut lukea uutisia lähes joka päivä, mutta korkeampi riski, jota varten volatiilisuuden kasvu toimii yhtenä merkkinä, johtaa korkeampaan tuottovaatimukseen. Tällä hetkellä on erittäin vaikea erotella näiden suuruuksia.

Joka tapauksessa kummankin asian pitäisi näkyä myös arvonalentumistestauksessa. Jos testausta tehdään käyvän arvon näkökulmasta, on käypien arvojen laskeminen selvää. Käyttöarvon osalta tilanne ei ole niin selvä, mutta käyttöarvo pohjautuu samalla tavalla kassavirtoihin ja pääoman tuottovaatimukseen, joten myös käyttöarvojen on täytynyt laskea.

Miten arvonalentumistestaus kannattaa tehdä?

Ensinnäkin on todettava, että arvonmäärityksiä, myös arvonalentumistestausta, voi tehdä aivan samoilla menetelmillä kuin aiemminkin. Yritystoiminnan arvo perustuu yhä tulevaisuuden kassavirtoihin ja niihin liittyviin riskeihin.

Toiseksi, on yhtä tärkeää, että koronakriisin vaikutuksia ei oteta huomioon kahta kertaa. Vaikutus tulee helposti huomioiduksi sekä kassavirtaennusteissa että korkeammassa tuottovaatimuksessa, ja tällöin vaikutukset ovat helposti moninkertaiset, etenkin jos tuottovaatimusta korotetaan reippaasti. Vaikka tilanne näyttää monella toimialalla vaikealta, on testauksen osalta silti maltettava olla realistinen.

Kassavirtaennusteiden laatiminen on normaalistikin vaikeaa, mutta erityisen mutkikasta se on nykyisen kaltaisen kriisin kourissa. Yksi tapa hallita epävarmuutta ennustamisessa on tehdä useampi skenaario, joille annetaan erilaisia todennäköisyyksiä. Nyt skenaarioita voi rakentaa esimerkiksi pahimman kriisivaiheen kestosta ja sen aiheuttaman talouden shokin syvyydestä. Liiketoiminnan arvo muodostuu tällöin niiden painotetusta keskiarvosta. Todennäköisyyksien arvioiminen on toki todella vaikeaa sekin, mutta ainakin se on paljon läpinäkyvämpää kuin pelkästään esimerkiksi kahden prosentin koronariskipreemion lisääminen WACCiin (Weighted Average Cost of Capital eli pääoman keskimääräinen kustannus).

Osakeanalyytikkojen ennusteet ovat monelle yritykselle hyödyllinen lähde arvonmäärityksiä, myös arvonalentumistestausta, tehdessä. Nyt on oltava erityisen tarkkana sen suhteen, milloin analyytikko on laatinut oman ennusteensa. Kaksi viikkoa sitten tehty ennuste voi perustua jo nyt muuttuneille olosuhteille.

Arvonalentumisesta erillinen asia on liiketoiminnan jatkuvuus. Tämä voi olla uhattuna ainakin lyhyellä aikavälillä esimerkiksi kassakriisin takia.

*) Eri toimialojen keskimääräinen suhteellinen muutos vuoden alusta laskettuna