- Aiheet
Vieläkö laskennalliset verosaamiset ovat hyödynnettävissä?
Taas lähestyy se aika vuodesta, kun laaditaan tulosjulkaisuja ja tilinpäätöksiä, ja niitä myös luetaan. Koronan kurittaessa yhtiöiden tulevaisuuden näkymiä saattaa usean yhtiön luvuissa näkyä poikkeuksellinen erä ”laskennallisten verosaamisten alaskirjaus”. Se ikävästi heikentää tulosta ja omaa pääomaa, vaikka ei vaikuta yhtiön kassassa.
Sekä IFRS, US GAAP että Suomen kirjanpitolaki edellyttävät, että laskennalliset verosaamiset kirjataan alas, jos ei voida pitää todennäköisenä, että yhtiöllä on riittävästi verotettavaa tuloa tulevaisuudessa laskennallisten verovelkojen ylittävien laskennallisten verosaamisten hyödyntämiseksi. IFRS:ssä, US GAAP:ssa ja kirjanpitolaissa alaskirjausten edellytykset on muotoiltu eri tavalla, mutta tarkoitus ja asiasisältö ovat keskeisesti samat. Säännösten tavoitteena on arvioida sitä, pystyykö yhtiö hyödyntämään taseeseen merkityt laskennalliset verosaamisensa, ts. vastaako laskennallisten verosaamisten tasearvo niiden taloudellista arvoa raportointihetkellä.
Koska tulevaisuutta on vaikea ennustaa, tulonodotuksia joudutaan arvioimaan keskeisesti historiatiedon eli aikaisempien tilikausien tulosten varassa. Nyrkkisääntönä on monesti pidetty, että kolmen vuoden tappiollisuus on hyvin vahva osoitus siitä, että yhtiölle ei synny verotettavaa tuloa tulevaisuudessa riippumatta johdon ennusteista, varsinkaan jos ne ovat aikaisemminkin menneet pieleen.
Tulos- tai tappiohistorian merkitys arvioinnissa pienenee, jos liiketoimintaympäristössä on tapahtunut merkittäviä muutoksia – hyvässä tai pahassa. Esimerkiksi tappiollisen toiminnan myynti tai liiketoimintamallin muutos rajoitetun riskin toimijaksi voivat olla osa positiivista näyttöä tulevaisuuden suotuisasta tuloskehityksestä.
Tällöin joudutaan arvioimaan, mikä osa jo kertyneistä tappioista kyetään hyödyntämään.
On myös tilanteita, joissa yhtiö on aikaisempina tilikausina tehnyt voittoa, mutta yhtiön tulos kääntyy tappiolle. Päätös jättää laskennallinen verosaaminen kirjaamatta jo ensimmäisenä tappiovuonna perustuu tällöin myös heikkoon tulevaisuudennäkymään (tappioita ei kyetä hyödyntämään ennen kuin ne vanhenevat).
Vaikka tulevaisuuden tulonodotuksia arvioidaan tappiohistorian perusteella, laskennallisten verosaamisten alaskirjaus ei kuitenkaan koske pelkästään tappioita, vaan tappiollinen yhtiö harvemmin pystyy hyödyntämään muitakaan laskennallisia verosaamisia esimerkiksi hyllypoistoihin liittyen. Alaskirjaus perustuu aina kokonaisarviointiin, ja konsernissa alaskirjaus mietitään aina yhtiökohtaisesti konserniavustus huomioon ottaen.
Mitä verosaamisten kirjaus kertoo tilinpäätöksen lukijalle?
Tilinpäätöksen lukijalle laskennallisten verosaamisten alaskirjaus saattaa antaa viestiä heikentyneistä tulevaisuuden näkymistä, ainakin tiettyjen konsernin toimintamaiden osalta. Tyypillisesti liitetiedoissa avataankin alaskirjauksen syitä ja mitä maita se koskee. Yhtiön kannalta “ongelman rajaaminen” tiettyyn osaan konsernia voi olla myös positiivinen viesti.
Koska arvioinnissa aiempien vuosien tappioille annetaan merkittävä painoarvo, alaskirjaus ei välttämättä tarkoita sitä, että johto odottaa tappiollisen toiminnan jatkuvan. Varovaisen positiivinen tulosennuste ei kuitenkaan yksin riitä perusteeksi sille, että laskennalliset verosaamiset voitaisiin kirjata taseelle, varsinkaan tilanteessa jossa ne on jo aikaisemmin jätetty kirjaamatta.
Sekin päivä kuitenkin tulee, kun yhtiön toiminta saadaan taas kannattavaksi ja veronmaksu alkaa näyttää todennäköiseltä. Laskennallisten verosaamisten kirjaaminen taseeseen on voimakas signaali positiivisista tulonodotuksista. Tilinpäätöksen lukijan kannattaa kiinnittää huomiota myös liitetiedoissa esitettävään verokannan täsmäytyslaskelmaan; sieltä saattaa nähdä yhtiön hyödyntävän laskennallisia verosaamisia, joita ei ole aiemmin kirjattu taseeseen. Yksi positiivinen signaali sekin.
Koronapandemia on vaikuttanut tavalla tai toisella lähes jokaisen yhtiön liiketoimintaan. Viimeistään nyt on aika pohtia, ovatko yhtiön tulosennusteet järkevällä tasolla, ja mikä on niiden vaikutus laskennallisten verosaamisten kirjauskypsyyteen.
Vaikka päätöstä laskennallisten verojen kirjaamisesta tai kirjaamatta jättämisestä ei välikvartaaleilla olisi tehty, nyt voi olla aika katsoa vuotta kokonaisuutena. Kyse on kokonaisarvioinnista, ja viime kädessä yhtiön kanta tulee voida perustella objektiivisesti. Keskustelu asiasta kannattaa aloittaa heti.
Mukavaa alkanutta vuotta ja tsemppiä raportointiin!