Laskevatko yrityskauppavalvonnan liikevaihtorajat ja mitä se tarkoittaisi käytännössä yrityksille?
KKV on useaan otteeseen tuonut esiin näkemyksensä, jonka mukaan yrityskauppavalvonnan liikevaihtorajat ovat liian korkeat, ja tämän vuoksi kokonaisia toimialoja jää KKV:n valvonnan ulkopuolelle. Ministeriössä KKV:n vaatimukset on kuultu ja luonnos hallituksen esitykseksi yrityskauppavalvonnan liikevaihtorajojen laskemiseksi julkaistiin lausunnoille 16.6.2022.
KKV on useaan otteeseen tuonut esiin näkemyksensä, jonka mukaan yrityskauppavalvonnan liikevaihtorajat ovat liian korkeat, ja tämän vuoksi kokonaisia toimialoja jää KKV:n valvonnan ulkopuolelle. Ministeriössä KKV:n vaatimukset on kuultu ja luonnos hallituksen esitykseksi yrityskauppavalvonnan liikevaihtorajojen laskemiseksi julkaistiin lausunnoille 16.6.2022.
Muutoksen johdosta KKV:n tutkittavaksi tulisivat jatkossa yrityskaupat, joissa osapuolten yhteenlaskettu Suomesta kertynyt liikevaihto ylittäisi 100 miljoonaa euroa, ja vähintään kahden osapuolen Suomesta kertynyt liikevaihto ylittäisi kummankin osalta 10 miljoonaa euroa. Osapuolten yhteenlasketun liikevaihdon osalta ilmoituskynnys määräytyisi jatkossa siten Suomesta kertyvän liikevaihdon perusteella maailmanlaajuisen liikevaihdon sijasta. Tämä on huomattava muutos nykyisistä 350 miljoonan euron maailmanlaajuisesta ja 20 miljoonan euron Suomesta kertyneestä liikevaihtorajoista.
KKV on arvioinut ilmoitusten lisääntyvän noin 30 kappaleella vuosittain. Näkemykseni mukaan arvio on alakanttiin, kun arvioidaan pelkästään sellaisia yrityskauppoja, joissa PwC on viimeisen vuoden aikana ollut mukana ja joissa olen itse tehnyt liikevaihtojen perusteella arvion siitä, tuleeko yrityskauppa ilmoittaa. Lisäksi voidaan verrata ilmoitettujen yrityskauppojen määrää esimerkiksi Norjaan, jossa ilmoitusrajat ovat samansuuruiset kuin mitä hallituksen esitysluonnoksessa. Vuonna 2021 Norjassa ilmoitettiin viranomaisille hieman alle 150 yrityskauppaa. Tämä on toista sataa enemmän kuin Suomessa vuonna 2021 ja uskoisin, että se on myös lähempänä todellisuutta, mikäli liikevaihtorajat Suomessakin laskevat. Toisaalta Norjan viranomaiset eivät ole puuttuneet, saati kieltäneet yhtään enempään yrityskauppoja, kuin mitä Suomessa. Pahin skenaario lakimuutoksen vaikutuksista on, että Suomessa tullaan ”turhaan” ilmoittamaan lain voimaan astuessa satakunta yrityskauppaa vuositasolla enemmän.
Mitä alentuvat liikevaihtorajat tarkoittavat käytännössä yrityksille?
Luonnollisesti yhä useampi yrityskauppa päätyisi viranomaisten syyniin, mikäli muutosehdotus hyväksytään. Tästä seuraa yrityksille kasvavia transaktiokustannuksia sekä synergioiden ja investointien takaisinmaksun lykkääntymistä. Lisäksi se tarkoittaa pidempiä prosessiaikoja ja pelkoa siitä, että yrityskauppa joutuu viranomaisten syvällisempään tutkintaan ja prosessin venymiseen edelleen.
Lakimuutoksella voi olla merkittävä vaikutus erityisesti suomalaisiin pääomasijoittajayrityksiin, joilla 100 miljoonan euron liikevaihtokertymä Suomesta ylittyy huomattavasti helpommin kuin kansainvälisillä kilpakumppaneilla. Nähtäväksi jää, johtaako lakimuutos myös suomalaisten kasvuyritysten valumiseen ulkomaisille omistajille. Voisi kuvitella, että myynti ulkomaiselle pääomasijoittajalle ilman prosessuaalisia epävarmuuksia olisi monesti houkuttelevampi vaihtoehto.
