Lihaa luiden ympärille – kokemus tilintarkastuksesta karttuu ja vastuu kasvaa

Miksi tilintarkastajaksi – osa 3. Tässä juttusarjassa Eero Kotilainen muistelee tilintarkastajana viettämiään vauhdikkaita ja kokemusrikkaita vuosia.

Edellisessä kirjoituksessani kerroin tilintarkastustyön ensimmäisen parin vuoden jyrkästä oppimiskäyrästä. Samalla kun ymmärrykseni yksittäisistä tilinpäätöksen ja tilintarkastuksen kysymyksistä kasvoi, aloin ymmärtää laajempaa kontekstia yhä paremmin. Edelleen osaaminen ja oppiminen liittyivät kiinteästi varsinaiseen tilintarkastukseen ja kirjanpitoon, eli sipulin keskustaan, mutta eri asioiden yhteydet alkoivat kirkastua ja syntyi oivalluksia. Ei niin, ettenkö aikaisemmin olisi esimerkiksi tiennyt, että muutos yhdessä kohdassa tilinpäätöstä aiheuttaa muutoksen myös muualla, mutta tällaisesta kokonaisuuksien hahmottamisesta tuli pikkuhiljaa intuitiivisempaa ja vaivattomampaa.

Vähän hölmö esimerkki oli se, kun yhtäkkiä tajusin, miksi myyntisaamisia tarkastetaan aina niin hartaasti: ei pelkästään myyntisaamisten takia vaan myös siksi, että virhe myyntisaamisissa on lähtökohtaisesti myös virhe liikevaihdossa! Mind blown!

Itsenäiseksi asiantuntijaksi kehittyminen

Ajan kuluessa pääsin myös yhä enemmän treenaamaan nuorempien tarkastajien coachausta samoin kuin itsenäistä kommunikointia asiakkaiden kanssa. Kumpikin edisti omaa oppimista, sillä asiat täytyy aina sisäistää ja jäsentää vähän paremmin, kun valmistautuu käymään niitä läpi jonkun toisen kanssa.

Fokus pysyi kirjanpidollisten kysymysten ja tarkastuksen teknisen osaamisen ympärillä. Iso loikka näillä alueilla tuli tilintarkastajan tutkintoon lukemisen myötä. Kirjoihin uppoutuminen valaisi ensimmäisen kolmen vuoden aikana tehtyjä asioita valtavasti, vaikkei HTM-tenttiin valmistautuminen prosessina ollutkaan varsinainen täysosuma, kuten tässä bonuskirjoituksessa kerron.

Liikuin näinä aikoina vakiintuneiden käytäntöjen ja muilta saatujen ohjeiden toteuttajasta itsenäiseksi asiantuntijaksi. Samalla kertyi riittävästi itsevarmuutta ryhtyä kouluttamaan erilaisia aiheita talon sisällä ja ulkopuolella.

Oli valtavan tyydyttävää pystyä sisäistämään aikaisemmin lähes mahdottomalta tuntuneita aiheita, kuten vaikkapa IFRS 2:n perusteita, ja pystyä vielä jäsentämään niitä sellaiseen muotoon, että niitä saattoi kouluttaa eteenpäin.

Asiakkaiden parissa oli tyydyttävää huomata, kuinka hyvin pikkuhiljaa tunsin ja ymmärsin asiakasyritysten toimintaa ja tarkastuksen kokonaisuutta. Pystyin linkittämään keskusteluissa ilmenneitä asioita tilinpäätöksen lukuihin ja tarkastukseen, mikä lisäsi itsevarmuutta valtavasti. Samaan aikaan tämän luonnollisen kehityksen kanssa myös omat roolit tiimeissä kehittyivät.

Muistan hyvin ensimmäisen kerran, kun pääsin pienehkön toimeksiannon managerin rooliin. Managerin rooliin kuuluu päivittäisen työn vetäminen ja tiimin ohjaaminen. Tilinpäätöstarkastus oli jo puoliksi tehty, kun tiimin aikaisempi manager siirtyi uusiin tehtäviin. Oletin, että tiimiin tulee uusi manager, mutta rooli olikin ajateltu minulle. Tämä oli paitsi imartelevaa, myös iso kasvun paikka, joka toi uutta vakavuutta ja vastuuta tekemiseen. Yhtenä erittäin konkreettisena jännitystekijänä oli asiakkaalle esiteltävän raportin kirjoittaminen ja esittäminen yhdessä päävastuullisen tarkastajan kanssa. Muistan sen kirkkaasti vieläkin.

Kirjoittaja on PwC:llä työskentelevä tilintarkastuksen asiantuntija Eero Kotilainen, KHT. Eero valmistui Haaga-Heliasta tradenomiksi 2009 ja aloitti työnsä PwC:llä samana vuonna. Hän toimi tilintarkastajana vuoteen 2018 asti, ja näiden kymmenen vuoden aikana hän erikoistui kansainvälisiin pörssiyhtiöihin ja erityisesti projektitoimintaa harjoittaviin yrityksiin. Nykyään Eero työskentelee asiantuntijana PwC:n Audit Transformation -ohjelmassa. Ohjelma tähtää tilintarkastuksen toimitusmallin laaja-alaiseen uudistamiseen, mikä liittyy niin teknologiaan ja sen hyödyntämiseen kuin toimintatapoihin ja johtamismalleihin.