Lontoo kiilasi kiinteistösijoittajien ykköskohteeksi Euroopassa, Helsingin sijoitus laski
Kiinteistöalan asiantuntijoiden luottamus kiinteistöalaan on korkeimmillaan sitten vuoden 2014. Positiiviset näkymät ovat jopa kaksinkertaistuneet viime vuoteen verrattuna, ilmenee PwC:n ja Urban Land Instituten (ULI) Emerging Trends in Real Estate®: Europe 2022 -raportista. Raporttiin haastateltiin 844 kiinteistöalan ammattilaista Euroopassa.
Kiinteistöalan asiantuntijoiden luottamus kiinteistöalaan on korkeimmillaan sitten vuoden 2014. Positiiviset näkymät ovat jopa kaksinkertaistuneet viime vuoteen verrattuna, ilmenee PwC:n ja Urban Land Instituten (ULI) Emerging Trends in Real Estate®: Europe 2022 -raportista. Raporttiin haastateltiin 844 kiinteistöalan ammattilaista Euroopassa.
Asiantuntijoiden näkemysten mukaan tulokset kielivät jonkinlaisesta helpotuksesta sekä lyhytaikaisesta optimismista alalla: kiinteistöt ovat edelleen suosittu omaisuusluokka, ja ala on kestänyt pandemian keskellä. Noin puolet vastaajista uskoo, että kiinteistöalan yritysten luottamus (52%), kannattavuus (49%) ja henkilöstömäärä (53%) kasvavat vuonna 2022.
Kiinteistöalalle on kuitenkin odotettavissa perusteellisia muutoksia, jotka johtuvat niin kuluttajien muuttuvista vaatimuksista, digitalisaatiosta kuin alati kasvavasta ESG (Environmental, Social, Governance) -asioiden tietoisuudesta. Myös pidemmän aikavälin näkymät ovat luonnollisesti varsin epävarmat, sillä moni toimija on edelleen sopeutumassa COVID-19:n aiheuttamiin tai sen nopeuttamiin radikaaleihin muutoksiin kiinteistöalalla. Epävarmuustekijöistä huolimatta kiinteistöalan tilanne näyttää suhteellisen vahvalta vuonna 2022, ja tuottoennustekin on korkeampi kuin vuosi sitten. Tätä luottamustasoa tukee edelleen vahvana jatkuva sijoittajien kysyntä, jossa sekä velkaa että omaa pääomaa odotetaan olevan runsaasti.
Patoutunutta kysyntää on
Kiinteistötoimialalle tarjottavista palveluista Suomen PwC:llä vastaavan Jeroen Busin mukaan Euroopan kiinteistöalalla tiedostetaan se, että koronapandemiasta ulospääsy ei ole helppoa.
– On patoutunutta kysyntää, josta toki on hyötyä, mutta samaan aikaan on ymmärrettävä, mitä talouden “uudelleenkäynnistäminen” todella tarkoittaa, Bus sanoo.
Alalla on niin toimitusketjujen häiriöitä, energiakustannusten nousua kuin kiinteistöalan työvoimapulaa. Niiden vaikutuksia voi olla vaikea tulkita.
– Lisäksi painaa epävarmuus siitä, kuinka kauan alan ongelmat voivat jatkua, hän jatkaa.
Liiketoimintaan liittyy myös lyhyen aikavälin epävarmuustekijöitä, joista keskeisimmät liittyvät kyberturvallisuuteen sekä inflaatioon (59%) ja korkoihin (55%). Kiinteistöliiketoiminnan suurimpia huolenaiheita vuodelle 2022 ovat rakennuskustannukset ja resurssien saatavuus (88 %), sopivan maan ja varojen saatavuus (66%) sekä hiilidioksidipäästöjen vähentämiseen ja kestävyyteen liittyvät vaatimukset (61%). Moni näistä huolenaiheista vaikuttaa rakentamisen hintoihin ja toimitusaikatauluihin juuri silloin, kun alalla haluttaisiin jatkaa viivästynyttä kehitystä tai edistää uudelleenkäyttöä koskevia aloitteita.
– Epävarmuus kasvaa myös pidemmällä aikavälillä, kun tiedossa on, että alan on uudistuttava monella rintamalla toimintakykynsä säilyttämiseksi. Yritykset ovat yhä tietoisempia ESG-teemoista ja samalla pitää pystyä vahvistamaan digitalisaatiota sekä uudistamaan liiketoiminta- ja rahoitusmalleja. Myös huoli sosiaalisista ja poliittisista riskeistä jatkuu, sanoo puolestaan kiinteistöalalle tarjottavista veropalveluista vastaava Mikko Leinola Suomen PwC:ltä.
Lontoo kiilasi ykköseksi, Helsingin sijoitus laski
Lontoo on investointi- ja kehitysnäkymien kärjessä Euroopan kaupunkien sijoituksissa ennen toiseksi sijoittunutta Berliiniä. Viime vuonna tilanne oli toisinpäin. Kolmantena on edelleen Pariisi, neljäntenä Frankfurt ja viidentenä München. Kuudennella sijalla on Madrid ja seitsemännellä Amsterdam. Lontoo hyötyy vahvasta markkinastaan ja kiistattomasta “gateway”-statuksestaan. Saksan kaupungeista taas Berliinillä on selkeästi oma vetovoimansa.
Helsingin sijoitus taas laski tänä vuonna hieman, sijalta 19. sijalle 24. Myös Tukholma laski kolme sijaa ja päätyi paikalle 19. Oslo sen sijaan nousi yhden sijan ja on nyt Euroopan kaupungeista sijalla 28. Vaikka pohjoismaiset pääkaupungit eivät ylläkään kärkikymmenikköön, niitä pidetään mielenkiintoisina ja vetovoimaisina kohteina sijoittajille.
– Pohjoismaisten pääkaupunkien kohdalla on tärkeää muistaa se, että puhutaan verrattain pienemmistä markkinoista. Sijoittajat kuvailivat niitä nopeimmin kasvaviksi urbaaneiksi alueiksi ja varsinkin Kööpenhaminaa kehutaan nuorekkaaksi ja nousevaksi alueeksi, Mikko Leinola sanoo.
Pandemia on vahvistanut sijoittajien suuntautumista aloille, jotka mm. tuottavat edelleen kestävää tuloa ja hyötyvät megatrendeistä. Listan kärkeä ovat dominoineet kapean sektorin alat, vaikka ne ovat tällä hetkellä pieni osa markkinoita. Uusi energiainfrastruktuuri nousi alakohtaisten sijoituksien kärkeen. Sitä seurasivat biotieteet, mutta myös palvelinkeskukset herättivät innostusta sijoittajissa.
Lisätietoja:
Mikko Leinola, puh. 044 527 1617, mikko.leinola@pwc.com
Jeroen Bus, puh. 040 082 4932, jeroen.bus@pwc.com
