PwC Suomi on nimittänyt kolme uutta, kokenutta asiantuntijaa eri tehtäviin. Daniel Pasternack Daniel Pasternack (KTT) on nimitetty 12.8.2024 alkaen Senior Advisoriksi PwC Suomen Advisory-liiketoimintaan, jossa hän keskittyy erityisesti pankki- ja rahoitussektorin asiakkuuksiin sekä perheiden sijoitusyrityksiin. Daniel on erittäin kokenut Financial Services -toimialan ammattilainen ja tehnyt mittavan uran suomalaisessa varainhoitosektorissa useassa eri yrityksessä, viimeisimpänä Evlillä ja...

PwC Suomelle kaksi uutta partneria ja Senior Advisor

Vastoin yleistä käsitystä suomalaiset listayhtiöt ostavat verrattain paljon ulkomaalaisia yrityksiä, paljastaa PwC:n tuore selvitys. Suomalaisten listayhtiöiden vuosina 2018–2024 tekemiä yrityskauppoja analysoiva selvitys osoittaa, että miltei puolet hankinnoista tehtiin kotimaan rajojen ulkopuolelta. Nämä hankinnat olivat myös kauppahinnaltaan arvokkaampia kuin paikalliset yritysostot. PwC:n Nasdaq Helsingin listayhtiöiden yritysostoja tarkasteleva selvitys osoittaa, että yrityskaupoista kappalemääräisesti laskettuna hieman alle puolet...

PwC:n selvitys paljastaa: Suomalaiset listayhtiöt shoppailevat ahkerasti ulkomailla

Suomi paransi merkittävästi sijoitustaan PwC:n nuorisotyöllisyysindeksissä ja nousi vuodesta 2022 seitsemän sijaa. Suomi sijoittuu vertailussa mukana olleista 38 OECD-maasta sijalle 15. Indeksin kärkipaikalle ylsi Alankomaat. Suomen sijoitus PwC:n globaalissa Youth Employment Index -selvityksessä koheni tänä vuonna merkittävästi, kun se nousi vertailun sijalle 15. Muista Pohjoismaista parhaiten menestyi Islanti, joka on vertailussa kolmen parhaan maan joukossa....

Suomi nuorisotyöllisyydessä 15 parhaan OECD-maan joukkoon – Alankomaat, Sveitsi ja Islanti PwC:n indeksin kärjessä

Vuonna 2025 ensimmäiset yritykset raportoivat tilikauden 2024 tiedot EU:n kestävyysraportointidirektiivin (Corporate Sustainability Reporting Directive, CSRD) perusteella. Samalla näiden yritysten tulee raportoida liiketoimintansa EU-taksonomian kelpoisuus ja mukaisuus. Monia yrityksiä kuitenkin yllättää, että kestävyysraportointidirektiivi edellyttää raportointia myös EU-taksonomiasta. EU-taksonomian kelpoisuus ja mukaisuus perustuu taksonomia-asetukseen, joka määrittelee kriteerit kestävälle liiketoiminnalle. EU-taksonomian kelpoisuus tarkoittaa liiketoimintaa, joka kuuluu EU-taksonomian piiriin,...

Ovatko yritykset valmiita raportoimaan kestävyysraporteissaan myös EU-taksonomiasta?

Korkeimman oikeuden tuoreen päätöksen mukaan veropetos ei ollut lievä, kun vältettyjen verojen määrä oli noin 1000 euroa. Tässä tapauksessa päästiin sakoilla, mutta melko pienillä summilla ehdollinen vankeuskaan ei ole poissuljettua. Jos verottajalle annetuissa henkilökohtaiseen verotukseen vaikuttavissa tiedoissa on ollut virheitä, mahdollisia seurauksia ovat veronkorotus tai joissain tilanteissa myös rikosoikeudelliset sanktiot. Samassa asiassa ei kuitenkaan voida...

Rikosoikeudellistuuko verotus – Milloin virhe verotuksessa on poliisiasia?

Mediassa on viime viikkoina käytetty termiä “joustopesu” kuvaamaan tilannetta, jossa työnantaja antaa nykyisille ja potentiaalisille työntekijöille kuvan todellisuutta joustavammista käytännöistä erityisesti työntekopaikan suhteen. Käytännössä tämä on tarkoittanut sitä, että on puhuttu ja jopa mainostettu joustavia etätyökäytäntöjä, vaikka todellisuudessa työntekijöitä on velvoitettu tulemaan toimistolle. Miksi työnantajat haksahtavat joustopesuun? Vaikka työmarkkinatilanne on palannut viime vuosien aikana takaisin...

Työnantaja, älä sorru joustopesuun!

Häirintä työpaikalla on yhä edelleen ajankohtainen aihe. Häirinnästä on kyse silloin, kun henkilö on toistuvasti ja pitkäkestoisesti loukkaavan tai alistavan käyttäytymisen kohteena ja tästä aiheutuu hänelle terveyshaittaa. Häirintää voidaan kutsua arkikielessä myös nimellä työpaikkakiusaaminen ja sitä voi tapahtua paitsi työntekijöiden välillä, myös esihenkilön ja alaisen välillä. Työnantajalla on velvollisuus selvittää tilanne sekä puuttua häirintään ja...

Häirintään työpaikalla on suhtauduttava vakavasti

Ruotsin hallitus perusti vuonna 2021 komitean arvioimaan korkorajoitussäännösten mahdollisia muutostarpeita. Komitea on 31.5.2024 julkaisemassaan raportissa esittänyt useita muutoksia nykyisiin korkovähennysrajoituksiin. PwC Ruotsi on uutisoinut aiheesta täällä. Keskeiset muutokset Konserniyksiköille otettaisiin käyttöön yhteinen konsernilaskenta nettokorkojen ja vähennysten laskemiseksi. Yhtiöt, joilla on mahdollisuus antaa toisilleen konserniavustuksia, muodostaisivat yhteisen laskentayksikön, jonka sisällä ne voivat tasata nettokorkojaan. Safe harbour...

Muutoksia Ruotsin korkorajoitussääntöihin

Viro aikoo ottaa käyttöön puolustusveroksi kutsutun uuden veron. Vero koostuu kolmesta lähteestä ja on voimassa väliaikaisesti vuoden 2028 loppuun saakka. PwC Viro on uutisoinut aiheesta täällä. Keskeinen sisältö Arvonlisävero nousee kahdella prosenttiyksiköllä 24 prosenttiin (arvonlisäveroa korotettiin jo 20 prosentista 22 prosenttiin vuonna 2024) 1.1.2025 alkaen. Luonnollisten henkilöiden tulovero nousee kahdella prosenttiyksiköllä 24 prosenttiin 1.1.2026 alkaen....

Viro aikoo ottaa käyttöön puolustusveron – yrityksille uusi kahden prosentin vero

Henkilötietojen käsittelyssä ja tietoturvan ylläpitämisessä on monia haasteita, ja virheitä voi tapahtua helposti. Tässä artikkelissa käydään läpi yleisiä virheitä henkilötietojen käsittelyssä ja annetaan lyhyet muistisäännöt niiden välttämiseksi. Puutteellinen käsittelyperuste Henkilötietojen käsittely edellyttää aina, että käsittelylle on olemassa joku laissa mainittu peruste. EU:n tietosuoja-asetuksen (GDPR) mukaiset käsittelyperusteet ovat: rekisteröidyn suostumus sopimus rekisterinpitäjän lakisääteinen velvoite elintärkeiden etujen...

Viisi tavallista virhettä henkilötietojen käsittelyssä – ja kuinka välttää ne

Polttoaineiden jakeluun kohdistuva päästökauppa (ETS2) on uusi, EU:n yhteinen päästökauppavelvoite fossiilisia polttoaineita jakeleville, valmisteverovelvollisille toimijoille. Jakelijoiden päästökauppa aiheuttaa uusia viranomaisvelvoitteita toimijoille, joilla on energiatuotteisiin liittyviä valmisteverorekisteröintejä. Velvoite koskee nestemäisiä ja kaasumaisia, fossiilisia polttoaineita. Toimijoiden tulee rekisteröityä ja aloittaa raportointi Energiavirastolle vuoden 2025 alkupuoliskolla. Mikä on ETS2? Työ- ja elinkeinoministeriö on valmistelemassa uutta lakia fossiilisen polttoaineen...

Polttoainejakelijoiden päästökaupasta lisävelvoitteita valmisteverolupien haltijoille

Vaikka Suomen lainsäädäntö ei tunne trusteja, monessa maassa ne ovat tavallinen väline esimerkiksi perhevarallisuuden hallinnointiin. KHO:n tuoreen päätöksen mukaisesti varoja ei kuitenkaan voi luovuttaa trustiin ilman luovutusvoittoverotusta. Samalla tapaus osoittaa selvän sääntelyn puuttumisen ongelmat. Suomen verolainsäädäntö ei tunne trusteja, eikä se sisällä nimenomaisia trusteja koskevia säännöksiä. Oikeuskäytännössä harvat trusteja koskevat ratkaisut ovatkin siksi perustuneet tapauskohtaiseen...

Omaisuuden luovutus trustiin voi olla veronalainen luovutus

Monissa organisaatioissa perinteisen HR:n on korvannut jokin uudella, modernimmalla termillä kutsuttava toiminto, kuten People Operations tai People and Culture. Joissain yhteyksissä henkilöstöön liittyvistä toiminnoista puhutaan termillä “moderni HR” ikään kuin korostaen sitä, ettei kyse ole mistään pölyttyneestä viime vuosituhannelle jämähtäneestä osastosta tai vain nimensä mukaisesti henkilöstöresursseista. Henkilöstötoimintojen nimeämiseen liittyvä semantiikka osoittaa, että työelämä on muuttunut...

Tehokas ja tuottava HR – miten pysyä aallonharjalla?

Etusivu

Verotus

Johtaminen ja vastuullisuus

Yrittäjyys

Juridiikka

Taloushallinto

Teknologia ja digitaalisuus

Strategy& -topics

Medialle

Tilaa uutiskirje

Korkein hallinto-oikeus on antanut merkittävän <a href="https://www.kho.fi/sv/index/paatoksia/vuosikirjapaatokset/vuosikirjapaatos/1536746585106.html" target="_blank" rel="noopener noreferrer">vuosikirjapäätöksen (KHO:2018:129)</a>, joka muuttaa lahja- ja perintöverotuskäytäntöä tilanteissa, joissa osakeyhtiön yhtiöjärjestyksessä on määritelty osakkeen lunastushinta.
Etenkin perheyhtiöissä, mutta myös muissa yksityishenkilöiden omistamissa yhtiöissä on tavallista, että osakkeiden vapaata luovuttamista rajoitetaan lunastuslausekkeella. Tyypillisesti lunastusoikeus kohdistuu muuten kuin lahjana tai perintönä lähisukulaiselle siirtyvään osakkeeseen ja lunastushinta on tietoisesti määritelty osakkeen markkina-arvoa matalammaksi.
<blockquote>Lunastuslausekkeella varmistetaan yhtiön omistuksen säilyminen saman perheen tai muun omistajapiirin hallussa.</blockquote>
Lahja- ja perintöverotuksessa osakkeen käypänä arvona lähtökohtaisesti pidetään osakkeen todennäköistä luovutushintaa. Kun yhtiöjärjestyksessä on sovittu osakkeen markkina-arvoon verrattuna matalasta lunastushinnasta, lauseke käytännössä johtaa tilanteeseen, jossa osakkeen myyminen sovittua lunastushintaa korkeammalla hinnalla ei ole mahdollista. Näin ollen lunastuslauseke tosiasiassa osoittaa osakkeen todennäköisen luovutushinnan.
Verohallinto on omassa ohjeistuksessaan kuitenkin katsonut, että ”osakkeen käypänä arvona ei pidetä sellaista lunastushintaa, joka on yhtiöjärjestyksessä, osakassopimuksessa tai muutoin sovittu matalammaksi kuin osakkeen suhteellinen osa yhtiön kokonaisarvosta siinä tarkoituksessa, että esimerkiksi perheyritysluonteen säilyttämiseksi tosiasiallisesti estettäisiin vähemmistöosuuden itsenäinen luovutus.” KHO:n tuore ratkaisu muuttaa tätä tulkintaa.
<h2>Tapauksen olosuhteista</h2>
Tapauksessa yhtiön osakas oli lahjoittanut osakkeita tyttärelleen. Lahjan kohteena olleisiin osakkeisiin kohdistui yhtiöjärjestyksen mukainen lunastusehto, jonka mukaan sekä muilla osakkailla että itse yhtiöllä oli oikeus lunastaa osakkeet, jos ne siirtyisivät muulle kuin toiselle osakkaalle tai osakkaan perilliselle. Lunastushinnaksi yhtiöjärjestyksessä oli määritelty korkeintaan osakkeen matemaattinen arvo. Verohallinto ei kuitenkaan hyväksynyt tätä yhtiöjärjestyksen mukaista hintaa lahjaverotuksen perusteeksi, vaan katsoi konsernitilinpäätöksen mukaisen oman pääoman perusteella osakkeiden käyvän arvon olevan yli kaksi kertaa korkeampi.
Tapauksessa lunastuslauseke oli ollut voimassa jo 1980-luvulta saakka, eikä yhtiön osakkeella ollut tänä aikana tehty kauppoja lunastushintaa korkeammalla hinnalla. Yhtiön omistus puolestaan oli voimakkaasti hajautunut. Yhtiöllä oli lähes 100 osakasta ja suurimmankin osakkaan omistusosuus oli alle viisi prosenttia. Lahjoittajan omistusosuus oli hieman yli yksi prosentti ja lahjan kohteena oli noin 0,03 prosenttia yhtiön osakkeista.
Näissä olosuhteissa korkein hallinto-oikeus katsoi, että lahjoituksen osapuolilla ei ollut todellista mahdollisuutta vaikuttaa yhtiöjärjestykseen sisältöön ja uhka lunastusoikeuden käyttämisestä olisi todellinen, jos lahjansaaja yrittäisi luovuttaa saamansa osakkeet lunastushintaa korkeammalla kauppahinnalla.
<blockquote>Näin ollen lunastushinta osoitti osakkeiden todennäköisen luovutushinnan ja samalla käyvän arvon, jonka mukaan lahjaverotus tulee toimittaa.</blockquote>
<h2>Ratkaisun vaikutukset ja avoimet kysymykset</h2>
KHO:n ratkaisu on merkittävä etenkin yhtiöissä, joiden osakkeiden lahjoitukseen ei voida soveltaa ns. sukupolvenvaihdoshuojennusta. Huojennuksen soveltaminen edellyttää, että lahjan kohteena on vähintään 10 prosenttia yhtiön osakkeista, eikä se siis ole käytettävissä yhtiöissä, joiden omistus on hajaantunut tätä pienempiin osuuksiin. Kun huojennusta ei voida soveltaa, lahjavero on myös maksettava kerralla.
KHO:n ratkaisua edeltänyt tulkinta onkin johtanut tilanteeseen, jossa lahjan saajalle on määrätty korkea lahjavero omaisuudesta, jota hän ei käytännössä voi realisoida samasta hinnasta kuin mistä vero on määrätty. Tilanne ei siis ole vastannut myöskään periaatetta, jonka mukaan verotuksen tulisi perustua maksukykyyn.
<blockquote>KHO:n ratkaisun jälkeen verotuskäytännön ja edellä mainitun Verohallinnon ohjeen on muututtava.</blockquote>
Ratkaisu jättää kuitenkin vielä useita avoimia kysymyksiä. KHO korosti ratkaisunsa perusteluissa sitä, että pienen omistusosuuden johdosta lahjan osapuolilla ei ollut todellista mahdollisuutta vaikuttaa lunastusehdon sisältöön. Ehto oli myös ollut voimassa pitkään ja tosiasiassa estänyt kaupankäynnin yhtiön osakkeella. Ratkaisusta ei kuitenkaan voida päätellä sitä, kuinka hajautunutta omistuksen tulee olla, jotta lopputulos olisi sama.
Toisaalta tapauksen lopputulos olisi voinut olla toinen, jos yhtiöjärjestyksen lunastusehto olisi muotoiltu lähempänä lahjoituksen toteuttamista. Myös lunastushinnan tasolla ja yhtiön osingonjaon määrällä voisi olla vaikutusta lopputulokseen, vaikka näitä seikkoja ei KHO:n ratkaisun perusteluissa suoraan mainitakaan.
Kokonaisuutena KHO:n tuore ratkaisu on merkittävä ja erittäin positiivinen etenkin hajaomisteisten perheyhtiöiden ja niiden osakkaiden kannalta. Koska jokaisen yhtiön ja lahjoituksen olosuhteet ovat kuitenkin aina yksilölliset, lahjoitukset on edelleen syytä suunnitella huolellisesti.

Lunastuslausekkeen vaikutus lahjaverotukseen

Aiheeseen liittyvät sisällöt

Rikosoikeudellistuuko verotus – Milloin virhe verotuksessa on poliisiasia?

Muutoksia Ruotsin korkorajoitussääntöihin

Viro aikoo ottaa käyttöön puolustusveron – yrityksille uusi kahden prosentin vero

Polttoainejakelijoiden päästökaupasta lisävelvoitteita valmisteverolupien haltijoille

Yhteyshenkilösi PwC:llä

Matti Kilpeläinen

Muut lukivat myös

Ovatko yritykset valmiita raportoimaan kestävyysraporteissaan myös EU-taksonomiasta?

Rikosoikeudellistuuko verotus – Milloin virhe verotuksessa on poliisiasia?

Työnantaja, älä sorru joustopesuun!