Suomi paransi merkittävästi sijoitustaan PwC:n nuorisotyöllisyysindeksissä ja nousi vuodesta 2022 seitsemän sijaa. Suomi sijoittuu vertailussa mukana olleista 38 OECD-maasta sijalle 15. Indeksin kärkipaikalle ylsi Alankomaat. Suomen sijoitus PwC:n globaalissa Youth Employment Index -selvityksessä koheni tänä vuonna merkittävästi, kun se nousi vertailun sijalle 15. Muista Pohjoismaista parhaiten menestyi Islanti, joka on vertailussa kolmen parhaan maan joukossa....

Suomi nuorisotyöllisyydessä 15 parhaan OECD-maan joukkoon – Alankomaat, Sveitsi ja Islanti PwC:n indeksin kärjessä

PwC Suomen partneri Petri Näätänen on nimitetty yhtiön Inclusion &amp; Diversity -johtajaksi 1.7.2024 alkaen. Hän raportoi tehtävässään toimitusjohtajalle Kauko Storbackalle. Näätänen jatkaa myös nykyisessä tehtävässään PwC Suomen Risk Assurance Services -yksikön johtajana.  Petrillä on yli 20 vuoden kokemus yritysten riskienhallinnan neuvonannosta. Hän aloitti työskentelyn PwC:llä vuonna 2000. Vuodesta 2020 hän on johtanut yhtiön riskienhallintapalveluita, ja...

Petri Näätänen on nimitetty PwC Suomen Inclusion & Diversity Leaderiksi 

Nimitystoimikunnat ovat yleistyneet viiden viime vuoden aikana merkittävästi hallitusten jäsenten valinnan tapana. Pörssiyhtiöiden hallitusnimityksissä valtaa käyttävät erityisesti työeläkeyhtiöt Varma ja Ilmarinen sekä Suomen valtio, jotka pitävät hallussaan 29 prosenttia kaikista nimeämisoikeuksista. Tiedot ilmenevät tuoreesta PwC Suomen toteuttamasta selvityksestä. PwC tutki pörssiyhtiöiden tapaa tehdä hallitusnimitykset sekä suomalaisten pörssiyhtiöiden osakkeenomistajien nimitystoimikuntien toimintaa. Nimitystoimikuntien kautta suurimmat osakkeenomistajat pääsevät...

PwC selvitti: Pörssiyhtiöiden hallitusnimityksissä suurin valta Varmalla, Ilmarisella ja valtiolla

Elokuussa 2024 astui voimaan maailman ensimmäinen kattava tekoälyä koskeva säädös, EU:n tekoälysäädös (EU AI Act). Sen täysimääräinen soveltaminen alkaa 2. elokuuta 2026, lukuun ottamatta joitakin poikkeuksia, kuten tiettyjä kieltoja, jotka tulevat voimaan jo kuuden kuukauden kuluttua. Turvallisuus ja perusoikeudet keskiössä Säädöksen tavoitteena on luoda yhtenäinen oikeudellinen kehys tekoälyn riskien hallitsemiseksi. Säädös asettaa erityisiä ja laajoja...

EU:n tekoälysäädös astui voimaan – mitä seuraavaksi?

PwC:n Mikä ihmeen IFRS? -blogisarjan seitsemännessä osassa Juulia Malmelin käsittelee kesäloman jälkeiseen töihinpaluuseen liittyvää jännitystä. Vaikka kesäloma olisi kuinka virkistävä, töihinpaluuseen liittyy aina jonkinlaisia käynnistysvaikeuksia. Mikä toisi töissä samanlaista jännitystä kuin olympialaisten keihäs- tai moukarikarsinnat, tai jalkapallon EM-finaali? Varma vinkki päästä takaisin työmoodiin on tarttua IASB:n agendaan ja palautella mieliin, mitä kaikkea kivaa sieltä nyt lähikuukausille onkaan...

IFRS valokeilassa – Uusia mahdollisuuksia tilinpäätösraportoinnissa: takaisin sorvin äärellä

Korkein hallinto-oikeus antoi kesäkuun lopulla kaksi vuosikirjapäätöstä (KHO 2024:93 ja KHO 2024:94), jotka ottivat kantaa siihen, millaisissa olosuhteissa kaavamaista, perustason mukaista veronkorotusta voidaan alentaa tai se voidaan jättää kokonaan määräämättä.  Mitä säännöt veronkorotuksista sanovat? Veronkorotus voidaan määrätä muun muassa tilanteessa, jossa yhtiön antamassa veroilmoituksessa on ollut virhe. Tuloverotuksessa niin sanottu perustason veronkorotus on yleensä kaksi...

KHO otti kantaa veronkorotuksen alentamiseen ja määräämättä jättämiseen

Keskusverolautakunnan (KVL) kesäkuussa 2024 antama ennakkoratkaisu 2024/23 ottaa kantaa henkilöstörahastoeriä tuottavassa tulospalkkiojärjestelmässä hyväksyttäviin mittareihin eli siihen, millä kriteereillä työnantaja voi maksaa työntekijälle palkkiota henkilöstörahastoon ilman, että tuloa verotetaan tuolla hetkellä. Ennakkoratkaisun mukaan työntekijän henkilökohtainen asiakaslaskutuksen kate on hyväksyttävä mittari. Mistä on kyse? Henkilöstörahastojen tulospalkkiojärjestelmiin liittyvä verotuksellinen kysymys kytkeytyy siis ennen kaikkea työntekijälle maksettavan palkkion verotukselliseen...

KVL: Henkilöstörahastoon liitetyssä tulospalkkiojärjestelmässä voi edelleen käyttää henkilökohtaiseen asiakaslaskutukseen perustuvaa mittaria

Ylityöt ja niiden syntyminen aiheuttavat yhä enemmän tulkinnanvaraisia tilanteita, kun töitä on mahdollista tehdä älylaitteiden avulla missä ja milloin vain. Lisäksi työpaikoilla on käytössä erilaisia työaikamuotoja, joissa valtaa työajan käytön suhteen on annettu työntekijöille. Syntyykö ylityötä, kun työntekijät työskentelevät omaehtoisesti sovitun työajan ulkopuolella ja milloin ylityötä syntyy eri työaikamuodoissa? Tilanteet ovat monitulkintaisia ja aiheuttavat päänvaivaa...

Tapetilla ylityöt ja niiden syntyminen

“Kyllä meidän työntekijämme ovat kaikki päteviä!” Erään lähijohtajan vuosien takainen kommentti tiedusteluuni mahdollisista osaamisen kehittämistarpeista nousi mieleeni, kun pähkäilin pitkästä aikaa osaamisen johtamisen problematiikkaa. Osaamisen johtamisella tarkoitetaan sellaista näkökulmaa ja toimintatapaa, jossa organisaation osaamispotentiaali pyritään hyödyntämään ja ohjaamaan mahdollisimman hyvin sen tavoitteiden saavuttamiseksi. Kantaa otetaan tällöin henkilöstön laatuun, määrään ja hintaan. Ajatuskulku taustalla menee siten,...

Kilpailukyky syntyy inhimillisestä osaamisesta

Johtajuutta tarvitaan enemmän kuin koskaan. Kuvittele työelämä viisi vuotta sitten. Muutosvauhti on ollut valtavaa siihen nähden. Pandemia vauhditti digitaalista siirtymää ja pakotti organisaatiot hyödyntämään teknologiaa aivan uusilla tavoilla. Asiakkaat tottuivat käyttämään digitaalisia myyntikanavia. Generatiivisen tekoälyn luomaa potentiaalia pyritään parasta aikaa valjastamaan organisaatioiden hyötykäyttöön. Globaalit megatrendit vaikuttavat monin tavoin talouteen ja yhteiskuntaan. Kaikki tämä näkyy työntekijöille...

Johtajuuden kehittäminen auttaa menestymään muutoksessa

Työelämä muuttuu niin Suomessa kuin globaalistikin. Muun muassa tekoäly, taantuma, väestön ikärakenteen muutos sekä kestävä kehitys muovaavat työnteon totuttuja tapoja sekä luovat kokonaan uusia työtehtäviä ja jopa toimialoja. Vaikka muutos on väistämätöntä, voi se silti kuormittaa työntekijöitä, kuten PwC:n vuosittainen Global Workforce Hopes and Fears &#8211;tutkimus osoittaa. Jo antiikin Kreikassa todettiin, että vain muutos on...

Tutkimus: muutokset kuormittavat työntekijöitä juuri nyt voimakkaasti

The general VAT rate in Finland will increase to 25.5 percent on September 1st. Most likely, this change will be treated similarly to numerous other indirect tax rate changes by large, globally operating corporations, as they may face several such changes throughout the year. The indirect tax-related system settings for larger international corporations are designed...

VAT (Value Added Tax) Rate Change in Finland: What to Expect from ERP Changes

Yleinen arvonlisävero nousee syyskuun alussa 25,5 prosenttiin. Varsinkin suuremmille kansainvälisille yrityksille arvonlisäverokantojen muuttaminen järjestelmään on verrattain tavallista; globaalisti toimiva yritys voi joutua esimerkiksi vuoden aikana tekemään tusinan verran verokantamuutoksia eri puolilla maailmaa. Järjestelmien välillisiä veroja koskevat asetukset on luotu kestämään tämän kaltaisia, erityisesti yksittäisten verokantojen muutoksia, jotka ovat tyypillisesti muutoksista yksinkertaisimpia. Jo maailmalle etabloituneet yritykset...

Yleinen arvonlisävero muuttuu – miten se vaikuttaa ERP-järjestelmiin?

Etusivu

Verotus

Johtaminen ja vastuullisuus

Yrittäjyys

Juridiikka

Taloushallinto

Teknologia ja digitaalisuus

Strategy& -topics

Medialle

Tilaa uutiskirje


<h2>Mainoskyltit ja rullajulisteet: Muutoksia nimikkeistön selittäviin huomautuksiin</h2>
<p>Komission tullikoodeksikomiteassa on jo pitkään käyty keskustelua mainoskylttien ja rullajulisteiden luokittelusta. EU-maiden tulleilla on ollut erimielisyyttä siitä, pitäisikö tuotteet luokitella nimikkeeseen 9403 (0 %) vai perusaineosan mukaisesti (esimerkiksi ryhmään 73 rauta- tai terästavaraksi). Rullajulisteista ja mainoskylteistä onkin annettu lukuisia ristiriitaisia sitovia tariffitietoja.</p>
<p>EU:n yhdistetyn tullinimikkeistön niin kutsutuista selittävistä huomautuksista ilmenee jatkossa, että kyseiset tuotteet tulee luokitella niihin nimikkeisiin, joissa ne määritellään yksityiskohtaisimmin. Muissa tapauksissa tuotteet luokitellaan niiden perusainesosien mukaisesti. Tämä johtaa mitä todennäköisemmin monien tuotteiden kohdalla siihen, että kyseisistä tuotteista peritään jatkossa tullia. Tullia voi mahdollisesti joutua maksamaan myös takautuvasti, jos yritykselle ei ole myönnetty sitovaa tariffitietoa.</p>
<p>Muistutamme, että selittävät huomautukset EU:n yhdistettyyn nimikkeistöön eivät ole oikeudellisesti sitovia ja tullikoodeksikomitean ratkaisua voidaan pitää kyseenalaisena.</p>
<p>Käänny <a href="https://www.pwc.fi/fi/palvelut/veroneuvonta/tullisuunnittelu.html" target="_blank" rel="noopener noreferrer">PwC:n tullitiimin</a> puoleen oikean luokittelun määrittämisessä!</p>
<h2>Matkapuhelinverkon tukiasemat: Luokitteluasetus tukiasemien osasta</h2>
<p>Teräksestä valmistettu pyöreä tulppa on luokiteltu nimikkeeseen 8517 70 00 (0 %) solukkoverkon tukiasemien osana yleiskäyttöisten ruuvien ja pulttien sijaan (7318: 3,7 %). Tulppaa käytetään solukkoverkon tukiasemissa tietyntaajuisten signaalien lähettämiseen taajuuksien poistavana viritinosana. Luokittelua on perusteltu sillä, että tuote on erityisen muotoilunsa ja mittasuhteidensa vuoksi olennainen solukkoverkon tukiasemien toiminnan kannalta eikä sitä voida käyttää muihin tarkoituksiin. Perusteluissa ei viitata siihen, että solukkoverkon tukiasemien mekaaninen ja elektroninen toiminta riippuisi tulpasta, vaikka tämä tavaran kuvauksesta näyttäisi ilmenevän.</p>
<p>(<a href="https://eur-lex.europa.eu/legal-content/FI/TXT/PDF/?uri=CELEX:32018R1207&amp;qid=1536307074699&amp;from=EN" target="_blank" rel="noopener noreferrer">Komission 27. 8.2018 antama täytäntöönpanoasetus n°2018/1207</a>)</p>
<h2>Mittauslaitteet ja analysaattorit: Luokitteluasetus happianalysaattorista</h2>
<p>Komissio on luokitellut anturiperusteisen analogisen sähkölaiteen (happianalysaattorin) nimikkeeseen 9027 10 10 (0,6 %/tavara) elektroniseksi kaasu- tai savuanalyysilaitteeksi. Kyseessä on yhdistelmälaite, ja se luokitellaan sen osan mukaan, joka antaa sille sen olennaisen luonteen. Asetuksessa katsottiin, että hapen havaitseminen ja mittaaminen kaasusta antaa tuotteelle sen olennaisen luonteen. Luokittelua nimikkeeseen 9027 on perusteltu sillä, että laitteella on fysikaaliseen tai kemialliseen analyysiin käytettävän laitteen (kaasu- tai savuanalyysilaitteet) ominaisuudet ja toiminnat. Asetuksen mukaan, nimike 9027 kattaa tarkemmin nimenomaan tätä varten tarkoitetut laitteet kuin nimike 9026 (0 %), joka koskee nesteiden tai kaasujen virtauksen, pinnan korkeuden, paineen tai muiden muuttujien mittaamista tai tarkkailua varten tarkoitetut laitteet.</p>
<p>(<a href="https://eur-lex.europa.eu/legal-content/FI/TXT/HTML/?uri=CELEX:32018R1208&amp;qid=1536310172603&amp;from=EN" target="_blank" rel="noopener noreferrer">Komission 27. 8.2018 antama täytäntöönpanoasetus n°2018/1208</a>)</p>


Luokitteluasetukset ja muutokset yhdistetyn nimikkeistön selittäviin huomautuksiin

Muut lukivat myös

EU:n tekoälysäädös astui voimaan – mitä seuraavaksi?

IFRS valokeilassa – Uusia mahdollisuuksia tilinpäätösraportoinnissa: takaisin sorvin äärellä

Suomi nuorisotyöllisyydessä 15 parhaan OECD-maan joukkoon – Alankomaat, Sveitsi ja Islanti PwC:n indeksin kärjessä