Kollegani Heikki Liukkonen kirjoitti bestselleriksi muodostuneen artikkelin luontoisetujen vaikutuksesta työttömyysturvaan ja verotukseen lomautustilanteissa.
Kuten Verohallinnon ohjeissakin todetaan, Heikki neuvoi työntekijää maksamaan luontoisedun verotusarvon muun muassa silloin, kun työntekijä käyttää työsuhdeautoa tai työsuhdekännykkää lomautuksen aikana.
Heikin kirjoituksen jälkeen olemme saaneet kyselyjä, pidetäänkö luontoisedun verotusarvon veloitusta työntekijältä arvonlisäverollisena myyntinä. Verohallinnon ohjeessa ei ole asiaan otettu kantaa. Yritän seuraavassa löytää asiaan yksinkertaisen ratkaisun.
Työsuhdekäytössä olevan auton hankinta ja käyttö eivät ole vähennyskelpoisia arvonlisäverotuksessa. Kun auton käytöstä veloitetaan työntekijää, voitaneen veloitukseen soveltaa arvonlisäverolain 61 §:ää, jonka mukaan muussa kuin vähennyskelpoisessa käytössä olevan tavaran tai palvelun myynnistä ei ole suoritettava veroa. Veloitus on siis veroton eikä työnantajalla ole vähennysoikeutta.
Matkapuhelimesta aiheutuvan edun osalta tilanne on hankalampi, koska arvonlisäverovelvollinen työnantaja vähentää puhelimen hankintakulut ja puhelinlaskut pääsääntöisesti. Verohallinnon 17.3.2020 antaman ohjeen VH/4529/00.01.00/2019 mukaan työnantaja kuitenkin tilittää matkapuhelinedun verotusarvosta arvonlisäveron oman käytön veroa. Puhelinedun arvo on tällä hetkellä 20 euroa kuukaudessa. Tämä on veron peruste eli maksettava vero lasketaan 20 euron päälle.
Jos työntekijä säilyttää puhelinedun, voi työnantaja jatkaa menettelyään, jolloin päädytään oikeaan lopputulokseen verokertymässä. Puhelinedun määrän veloitus on veroton ja työnantaja maksaa oman käytön veroa laskettuna puhelinedun arvosta.
Kuten todettu, ohjeita asiasta ei ole ja puhelinedun aiheuttama oman käytön verotus on verotuskäytännössä muodostunut menettely. En näe näin meneteltäessä jälkiverotuksen uhkaa, koska valtio ei menetä mitään näin toimittaessa.
