PwC:n tuore Women in Work Index paljastaa, että samalla kun naisten määrä työmarkkinoilla on lisääntynyt, sukupuolten välinen kuilu palkoissa on syventynyt. Kansainvälinen selvitys osoittaa, että vuosina 2021–2022 palkkaero kasvoi peräti 20:ssä 33:sta OECD-maasta. Suomessa naisten ja miesten palkkaero on 16,1 %, mikä on 2,6 prosenttiyksikköä enemmän kuin OECD-maissa keskimäärin. PwC:n vuosittain kokoama Women in Work...

PwC selvitti: Sukupuolten välinen palkkaero kasvussa

CapMan ja PwC yhdistävät voimansa ja käynnistävät hyväntekeväisyyskampanjan Tukikummit-säätiölle ja sitä kautta lasten ja nuorten tueksi. Tavoitteena on kerätä tämän kevään aikana yhteensä yli 100 000 euron potti Tukikummeille ja haastaa kampanjan jatkuessa muita yrityksiä hyväntekeväisyyskampanjaan mukaan. ”Haluamme moninkertaistaa pitkällä aikavälillä nuorten ja lasten hyväksi vuosittain kerättävän summan”, CapManin ja Tukikummit-säätiön hallitusten puheenjohtaja Joakim Frimodig toteaa....

CapMan ja PwC yhdistävät voimansa lasten ja nuorten hyväksi

Globaalit jännitteet ja lisääntyneet kyberhyökkäykset huolettavat suomalaisia toimitusjohtajia, osoittaa PwC:n jo 27. kertaa toteuttama CEO Survey -tutkimus, johon vastasi yli 4 700 toimitusjohtajaa yli sadasta maasta. Tutkimukseen haastatelluista suomalaisjohtajista 41 % näkee kyberriskit merkittävänä uhkana yritykselleen tulevan vuoden aikana, kun maailmanlaajuisesti tulos on vain 21 %. Kyberriskien ohella suomalaisia toimitusjohtajia huolestuttavat geopoliittiset konfliktit, jotka mainitsee...

Teknologian nopea kehitys haastaa kyberturvallisuutta

Muistatko vielä vuodelta 2021 KHO:n ennakkopäätökset, jotka koskivat osakkeiden hankintavelan vähennyskelpoisuutta (KHO 2021:178 ja KHO 2021:179 – päätöksiä on tarkasteltu tarkemmin täällä)? Päätöksissään KHO vaikutti vetävän rajan suurin piirtein siten, että rakenteen suunnittelu verotehokkaaksi oli sallittua, kun se tapahtui ennen osakkeiden hankintaa riippumattomalta osapuolelta. Sen sijaan hankinnan jälkeisiä, konsernin sisäisiä järjestelyitä ei hyväksytty, jos ne...

Kummitus nimeltä Lexel

Arvonlisävero nousi otsikoihin viime viikolla hallituksen kehysriihessä. Arvonlisäverokannan nosto ei yllättänyt ketään, mutta nosto 1,5 prosentilla löi veikkaajat ällikällä – ilmeisesti lähinnä siksi, että emme ole käyttäneet murtolukuja verokantoina arvonlisäverotuksessa. Liikevaihtoverotuksen aikaan oli toisin, mutta silloin verokin laskettiin verollisesta hinnasta taaksepäin. Euroopassa murtolukuja käytetään ainakin neljässä valtiossa, joten suurempaa haittaa itse murtoluku ei aiheuta.  Saimme...

Arvonlisävero otsikoihin hallituksen kehysriihessä

Henkilöstörahastojen verotus on kokenut viimeisen kuukauden ajan turbulenssia sen aikaisemman lentomatkan tasaisuudesta huolimatta. Turbulenssin aiheuttajana ovat Verohallinnon julkaisemat uudet ohjeet henkilöstörahastosta saatavien tulojen verotuksesta.  Ohjeista ensimmäinen julkaistiin 11.3.2024. Ohje oli jokseenkin epäselvä ja aiheutti paljon kysymyksiä. Ehkä saadun palautteen tai runsaan kysymystulvan perusteella Verohallinto päätyi päivittämään ohjetta 23.3.2024 vain reilut kaksi viikkoa sen julkaisusta (VH/2324/00.01.00/2024)....

Turbulenssia henkilöstörahastojen verotuksessa

Suomen ja Ranskan välillä on jo vuoden 2023 alussa sovittu uudesta verosopimuksesta, jonka tarkoituksena on päivittää verosopimus vastaamaan nykyisiä tulkintoja ja käytäntöjä. Sopimuksen voimaan saattaminen etenee ja siihen liittyvä hallituksen esitys on annettu. Olennaisimmat muutokset kohdistuvat erityisesti eläkkeisiin ja portfolio-osinkoihin. Lisäksi kaksinkertaisen verotuksen poistamismenetelmä muuttuu, ja sopimukseen tehdään muita pienempiä täsmennyksiä. Verosopimuksen keskeiset muutokset Eläkkeiden...

Verosopimus Suomen ja Ranskan välillä uudistuu – muutokset kohdistuvat lähinnä eläkkeisiin sekä osinkoihin

Henkilöstön takaisin kutsumiseen sopeuttamistoimien jälkeen liittyy erilaisia huomioitavia ja noudatettavia juridisia sääntöjä ja velvoitteita. Lisäksi kokonaisuuteen kytkeytyy myös muita, inhimillisiä tekijöitä, jotka kannattaa ottaa huomioon. Vaikka työnantajan näkökulmasta sopeuttamistoimenpiteet ovat normaali ja jopa välttämätön toimenpide liiketoiminnan kannattavuuden ja jatkuvuuden turvaamiseksi, voivat yksittäisen työntekijän kokemukset ja tunteet sopeuttamistoimista olla hyvin voimakkaita ja osin kielteisiä. Henkilöstön lomauttaminen...

Mitä työnantajan kannattaa huomioida kutsuessaan henkilökuntaa takaisin töihin lomautusten jälkeen?

Ovatko yrityksesi kriittisimmät tiedot vaarassa? Voiko ulkopuolinen hyökkääjä päästä niihin käsiksi? Pystyykö kyberrikollinen halvaannuttamaan liiketoimintasi? Kyllä! Red Teaming auttaa sinua tehostamaan kyberpuolustustasi näitä ja monia muita uhkia vastaan. Red Teamingilla tarkoitetaan harjoitusta, jossa joukko kyberturvallisuuden ammattilaisia (Red Team) tekeytyy hyökkääjäksi ja simuloi aidon kaltaista verkkohyökkäystä yrityksen verkkoon. Harjoitus testaa yrityksen valmiuksia suojautua ja reagoida kyberhyökkäyksiin...

Red Teaming yrityksesi kyberpuolustuksen kehittämisen tukena

PwC:n Mikä ihmeen IFRS? -blogisarjan viidennessä osassa Ville Toivonen käsittelee liiketoimintahankinnoista annettaviin liitetietoihin ehdotettuja muutoksia. IASB on julkaissut odotetun standardiluonnoksen liikearvon arvonalentumistestauksen sekä liiketoimintahankinnoista esitettävien liitetietojen muutoksista. Ehdotettuja muutoksia voi kommentoida heinäkuun 15. päivään asti, joten vielä on mahdollisuus vaikuttaa. Muutosten voimaantulohetkeä ei ole päätetty. Aiemmassa kirjoituksessani kävin läpi ehdotetut muutokset liikearvon arvonalentumistestaukseen. Tässä kirjoituksessa...

IFRS valokeilassa – Muutoksia liiketoimintahankinnoista annettaviin liitetietoihin: paremmat tiedot johtavat parempiin päätöksiin

Epävarmasta taloustilanteesta huolimatta työntekijöiden halukkuus vaihtaa työpaikkaa on ollut viime vuosina useiden tutkimusten mukaan kasvussa. Työntekijöiden vaihtohalukkuuden taustalla voi olla moninaisia syitä. Vaihtaminen voi lisätä esimerkiksi työntekijän kokemaa työn mielekkyyttä ja siitä saatavaa korvausta, mutta työnantajalle tilanne voi aiheuttaa isoja haasteita ja suuria kustannuksia. Mitä korkeammassa asemassa ja mitä paremmin suoriutuvasta työntekijästä on kyse, sitä...

Kuinka paljon työntekijän lähteminen maksaa tutkimusten mukaan yritykselle?

Työelämää koskee suuri määrä lakeja työelämän eri osa-alueilta ja lainsäädäntö muuttuu jatkuvasti. Euroopan unionissa hyväksyttiin viime vuonna kaikkia yksityisen ja julkisen sektorin työnantajia koskeva palkka-avoimuusdirektiivi, jonka tarkoituksena on tuoda tasa-arvoa ja läpinäkyvyyttä yhtiöiden palkitsemiseen. Se tuo pakolliseksi myös palkan tai palkkahaitarin ilmoittamisen ennen työhaastattelua. Vaikka Suomen lainsäädäntö täyttää jo osin direktiivin vaatimukset, direktiivi sisältää myös...

Palkkatasa-arvoa ja tietosuojaa työelämään – mitä yritysten tulee huomioida?

PwC:n Mikä ihmeen IFRS? -blogisarjan neljännessä osassa Ville Toivonen käsittelee liikearvon arvonalentumistestaukseen ehdotettuja muutoksia. IASB on julkaissut odotetun standardiluonnoksen liikearvon arvonalentumistestauksen sekä liiketoimintahankinnoista esitettävien liitetietojen muutoksista. Ehdotettuja muutoksia voi kommentoida heinäkuun 15. päivään asti, joten niihin on vielä mahdollisuus vaikuttaa. Muutosten voimaantulohetkeä ei ole päätetty.   Käyn tässä kirjoituksessa läpi ehdotetut muutokset liikearvon arvonalentumistestaukseen. Liiketoimintahankinnoista annettaviin liitetietoihin...

IFRS valokeilassa – Kuinka liikearvon arvonalentumistestaus muuttuu: palautuvatko poistot?

Osakkeiden luovutusvoitto voi tietyin edellytyksin olla myyjänä toimivalle yhtiölle verovapaata tuloa. Korkeimman hallinto-oikeuden tuoreet ratkaisut muuttavat etenkin perheyhtiöissä tulkintaa siitä, milloin luovutusvoiton verovapauden edellytykset täyttyvät. Osakkeiden luovutusvoiton verovapaus edellyttää, että myydyt osakkeet ovat kuuluneet myyjän elinkeinotoiminnan käyttöomaisuuteen osakkeiden omistusaika on ollut vähintään vuoden ja omistusosuus vähintään 10 % myyjä ei ole pääomasijoittaja, eikä kohdeyhtiö kiinteistöyhtiö...

KHO:n tuoreet ratkaisut muuttavat luovutusvoiton verovapauden edellytyksiä

Etusivu

Verotus

Johtaminen ja vastuullisuus

Yrittäjyys

Juridiikka

Taloushallinto

Teknologia ja digitaalisuus

Strategy& -topics

Medialle

Tilaa uutiskirje

Yrityksen tai organisaation päätöksenteon kannalta on olennaista, millaiseen tietoon toimintaympäristön muutoksia sekä niihin liittyviä riskejä ja mahdollisuuksia koskevat arviot perustuvat. Asiantuntevakin ennakointi voi perustua johonkin lähes hatusta vedettyyn.
Mielipiteiden kysyminen on yksi hyvä ja samalla huono tapa edistää päätöksentekoa. Syvällisesti pohdittuja kysymyksiä sisältävien, laajasti kohderyhmiä kattavien ja hyvin toteutettujen mielipidekyselyjen tekeminen ja niiden tulosten objektiivinen tarkastelu on alun perin ollut tehokas tapa saada kattavaa palautetta. Näin on saatu hyödyllistä taustatietoa strategisen päätöksenteon ja operatiivisen johtamisen tueksi. 
Digitalisaation myötä mielipide- ja palautekyselyjen määrä on kuitenkin räjähtänyt kasvuun ja laatu heikentynyt. Kyselyt luodaan usein tarkoitushakuisesti. Kysymyksenasettelu voi olla johdattelevaa ja vastausvaihtoehdot rajallisia, jolloin saadaan tavoiteltu lopputulos. Mikäli vastausprosentit ovat liian alhaisia, houkutellaan vastaajia palkinnoilla. Näin saadaan kyselylle parempi kattavuus, mutta ei ehkä objektiivista lopputulosta. Kyselyn pohjalta laaditaan asiantunteva lausunto ja väitetään, että taustalla on tutkittua tietoa.
On totta, että tieto on tutkittua. Vastaava tutkimus voidaan kuitenkin tehdä uudelleen hieman eri kysymyksenasettelulla ja vähän eri kohderyhmällä, jolloin lopputulos onkin täysin päinvastainen. Tämäntyyppisiä kyselyjä käytetään laajasti markkinoinnin ja myynnin tukena. Kun yrityksen johto tekee strategisia päätöksiä, vastaavien kyselyjen ja analyysien hyödyntäminen on huomattava riski liiketoiminnalle.
Tieto saattaa vääristyä myös silloin, kun palaute kerätään sosiaalisen median kautta. Tämä johtuu siitä, että sosiaalisen median kanavien kohderyhmät ovat hyvin eriytyneet, ja kohderyhmäsegmentointi tekee siellä voimakkaasti tulosta eri algoritmien avulla. Avoimet kyselyt saattavat myös täyttyä osin bottien tai tekoälypohjaisten sovellusten tekemillä tuotoksilla, mikä vääristää tulosta entisestään.
Hihavakio on vakiintunut arvio, ei fakta
Hihavakiot ovat vakiintuneita arvioita, tyypillisesti suhdelukuja, jotka ovat yleensä tarpeeksi lähellä totuutta. Niiden soveltaminen voi olla toimiva ja pragmaattinen ratkaisu, kun tarvitaan riittävän hyvä arvio nopeasti. Yrityksen strategisen päätöksenteon perustana ne ovat heppoisia.
Hyvin toimiva hihavakio jää usein elämään faktana, jonka tausta unohtuu henkilövaihdosten myötä. Pian kukaan organisaatiossa ei enää muista, mihin se perustuu eikä osaa arvioida sen paikkansapitävyyttä. Vasta perehtymällä asioihin uudelleen saatetaan päästä asian ytimeen. Kun tiedetään, mihin arvio perustuu, sitä voidaan tarvittaessa muuttaa.
Nopeat henkilövaihdokset ovat johtaneet syväosaamisen katoon monissa organisaatiossa. Tehtävistä vastuulliset tuskin ehtivät omaksua nykytehtäviään riittävästi, kun he jo ovat siirtymävaiheessa uuteen tehtävään. Tämä tuottaa yritystoimintaan uusia, piileviä riskejä, joista hihavakioiden kiteytyminen pysyviksi on yksi. 
Kun käytetään sovittuja suhdelukuja ilman todellista tietoa ja oikeita laskelmia, saadaan tuloksena summittaisia arvioita. Esimerkiksi investointi uuteen teknologiaan voidaan toteuttaa jakamalla panostus yrityksen eri tulosyksiköiden kesken sovitulla tavalla. Samalla sovitaan, että hyödyt eli tulokset jaetaan tulosyksiköiden kesken samalla kaavalla. Jos tulokset näyttävät hyviltä, investoinnin tuottavuus arvioidaan kussakin yksikössä samojen alkuolettamusten mukaisesti. Hiljalleen ajaudutaan ohjaamaan yritysten investointeja hihavakioilla, jaetuilla tuottomallisopimuksilla sekä mielipidekyselyillä. 
Tulevaisuuden menestys on vielä tehtävissä
Strategiset liiketoiminnalliset tavoitteet ja tuottavuudesta kertovat avainmittarit, KPI:t, jäävät yrityksissä usein pinnallisiksi. Oikeita asioita mittaavien mittareiden valitseminen ja käyttöönotto vaatii liikaa aikaa, ja ne, jotka olisivat tunteneet asiat parhaiten, ovat jo uusissa tehtävissä.
Euroopassa yritykset ovat paljolti keskittyneet ylläpitämään olemassa olevaa unohtaen, ettei nykytila ole enää vakaa. Aasiassa ja Pohjois-Amerikassa yritykset ovat altistuneet jo pidemmän aikaa meitä turbulentimpaan toimintaympäristöön. Siellä on totuttu toimimaan tavoitteellisesti ja ottamaan riskejä ilman epäonnistumisen pelkoa. Myös riskirahoitusta on ollut saatavissa. Tämä on mahdollistanut yritysten kasvutarinat. Näistä syistä digitalisaation johtavat yritykset tulevat lähes poikkeuksetta Euroopan ulkopuolelta. 
Yritykset, jotka heräävät uuteen tilanteeseen strategisin ajatuksin, tulevat olemaan jatkossa menestyjiä. Tulevaisuuden menestys luotiin eilen, mutta se on mahdollista tehdä vielä tänään. Tieto ja riskien hallitseminen ovat tärkeimpiä strategisen päätöksenteon lähtökohtia. Se, että riskit arvioidaan, ei riitä. Riskejä on tarkasteltava ensisijaisesti mahdollisuuksia tavoitellen. 
Tavoitteet tulee asettaa nykyistä korkeammalle
Kilpailu kiristyy ja nopeasti muuttuva maailma aiheuttaa vaikeasti ennakoitavia muutoksia niin yritysten strategiseen kuin operatiiviseenkin toimintaan. Niiden vaikutuksia voidaan arvioida ja ennakoida. Suurin riski organisaatioille on ihmisen toiminta yllättävissä tilanteissa, mutta samalla se voi olla myös suuri mahdollisuus.
Tavoitteet on yksinkertaisesti asetettava korkeammalle ja niiden toteutumisen mittaamiseen aineettomassa maailmassa on luotava parempia ja luotettavampia tapoja. Liiketoiminnan jatkuvuutta ja altistumista muutoksille on testattava mahdollisimman realistisilla tavoilla. 
Viisi viime vuotta todistavat sen, ettei mikään ole pysyvää tai mahdotonta maailmassa. Muutokset voivat tapahtua todella nopeasti aiheuttaen ketjureaktioita. Mitä laajemmin riskejä ja mahdollisuuksia on arvioitu ja mitä perusteellisemmin organisaation kriisinsietokykyä on testattu, sitä paremmin yritys tulee menestymään tulevaisuudessa.
PwC:llä olemme edelläkävijöitä riskien kääntämisessä tulevaisuuden mahdollisuuksiksi. Me rakennamme yrityksille menestyvän tulevaisuuden, jossa tuemme organisaation kykyä tunnistaa riskit ja luoda uutta reagointiosaamista sekä selvitä yllättävistä markkinamuutoksista voittajana eteenpäin.
Riskien hallinta avaa uusia mahdollisuuksia, joiden avulla uudet kasvutarinat ovat toteutuvat kaikissa yrityksissä.

Luottaako yrityksesi liikaa mielipidekyselyihin ja hihavakioihin?

Aiheeseen liittyvät sisällöt

Global Risk Survey 2023 – liiketoiminta- ja riskijohtajien näkemyksiä riskienhallintaan

Omistajastrategialla selkeyttä perheyhtiön hallintoon ja päätöksentekoon

PwC Suomi vahvistaa SAP-autorisointiosaamistaan

Riskienhallinnassa pakko on hyvä kannustin, mutta huono motivaattori

Yhteyshenkilösi PwC:llä

Juha Remes

Palvelumme

Muut lukivat myös

Kummitus nimeltä Lexel

Arvonlisävero otsikoihin hallituksen kehysriihessä

Turbulenssia henkilöstörahastojen verotuksessa