Luottaako yrityksesi liikaa mielipidekyselyihin ja hihavakioihin?
Blogisarjansa viidennessä, viimeisessä osassa Juha Remes tarkastelee päätöksenteon perustana olevaan tietoon liittyviä riskejä ja kertoo, miten riskien hallinta ja kasvutarinat liittyvät yhteen.
Blogisarjansa viidennessä, viimeisessä osassa Juha Remes tarkastelee päätöksenteon perustana olevaan tietoon liittyviä riskejä ja kertoo, miten riskien hallinta ja kasvutarinat liittyvät yhteen.
Yrityksen tai organisaation päätöksenteon kannalta on olennaista, millaiseen tietoon toimintaympäristön muutoksia sekä niihin liittyviä riskejä ja mahdollisuuksia koskevat arviot perustuvat. Asiantuntevakin ennakointi voi perustua johonkin lähes hatusta vedettyyn.
Mielipiteiden kysyminen on yksi hyvä ja samalla huono tapa edistää päätöksentekoa. Syvällisesti pohdittuja kysymyksiä sisältävien, laajasti kohderyhmiä kattavien ja hyvin toteutettujen mielipidekyselyjen tekeminen ja niiden tulosten objektiivinen tarkastelu on alun perin ollut tehokas tapa saada kattavaa palautetta. Näin on saatu hyödyllistä taustatietoa strategisen päätöksenteon ja operatiivisen johtamisen tueksi.
Digitalisaation myötä mielipide- ja palautekyselyjen määrä on kuitenkin räjähtänyt kasvuun ja laatu heikentynyt. Kyselyt luodaan usein tarkoitushakuisesti. Kysymyksenasettelu voi olla johdattelevaa ja vastausvaihtoehdot rajallisia, jolloin saadaan tavoiteltu lopputulos. Mikäli vastausprosentit ovat liian alhaisia, houkutellaan vastaajia palkinnoilla. Näin saadaan kyselylle parempi kattavuus, mutta ei ehkä objektiivista lopputulosta. Kyselyn pohjalta laaditaan asiantunteva lausunto ja väitetään, että taustalla on tutkittua tietoa.
On totta, että tieto on tutkittua. Vastaava tutkimus voidaan kuitenkin tehdä uudelleen hieman eri kysymyksenasettelulla ja vähän eri kohderyhmällä, jolloin lopputulos onkin täysin päinvastainen. Tämäntyyppisiä kyselyjä käytetään laajasti markkinoinnin ja myynnin tukena. Kun yrityksen johto tekee strategisia päätöksiä, vastaavien kyselyjen ja analyysien hyödyntäminen on huomattava riski liiketoiminnalle.
Tieto saattaa vääristyä myös silloin, kun palaute kerätään sosiaalisen median kautta. Tämä johtuu siitä, että sosiaalisen median kanavien kohderyhmät ovat hyvin eriytyneet, ja kohderyhmäsegmentointi tekee siellä voimakkaasti tulosta eri algoritmien avulla. Avoimet kyselyt saattavat myös täyttyä osin bottien tai tekoälypohjaisten sovellusten tekemillä tuotoksilla, mikä vääristää tulosta entisestään.
Hihavakio on vakiintunut arvio, ei fakta
Hihavakiot ovat vakiintuneita arvioita, tyypillisesti suhdelukuja, jotka ovat yleensä tarpeeksi lähellä totuutta. Niiden soveltaminen voi olla toimiva ja pragmaattinen ratkaisu, kun tarvitaan riittävän hyvä arvio nopeasti. Yrityksen strategisen päätöksenteon perustana ne ovat heppoisia.
Hyvin toimiva hihavakio jää usein elämään faktana, jonka tausta unohtuu henkilövaihdosten myötä. Pian kukaan organisaatiossa ei enää muista, mihin se perustuu eikä osaa arvioida sen paikkansapitävyyttä. Vasta perehtymällä asioihin uudelleen saatetaan päästä asian ytimeen. Kun tiedetään, mihin arvio perustuu, sitä voidaan tarvittaessa muuttaa.
Nopeat henkilövaihdokset ovat johtaneet syväosaamisen katoon monissa organisaatiossa. Tehtävistä vastuulliset tuskin ehtivät omaksua nykytehtäviään riittävästi, kun he jo ovat siirtymävaiheessa uuteen tehtävään. Tämä tuottaa yritystoimintaan uusia, piileviä riskejä, joista hihavakioiden kiteytyminen pysyviksi on yksi.
Kun käytetään sovittuja suhdelukuja ilman todellista tietoa ja oikeita laskelmia, saadaan tuloksena summittaisia arvioita. Esimerkiksi investointi uuteen teknologiaan voidaan toteuttaa jakamalla panostus yrityksen eri tulosyksiköiden kesken sovitulla tavalla. Samalla sovitaan, että hyödyt eli tulokset jaetaan tulosyksiköiden kesken samalla kaavalla. Jos tulokset näyttävät hyviltä, investoinnin tuottavuus arvioidaan kussakin yksikössä samojen alkuolettamusten mukaisesti. Hiljalleen ajaudutaan ohjaamaan yritysten investointeja hihavakioilla, jaetuilla tuottomallisopimuksilla sekä mielipidekyselyillä.
Tulevaisuuden menestys on vielä tehtävissä
Strategiset liiketoiminnalliset tavoitteet ja tuottavuudesta kertovat avainmittarit, KPI:t, jäävät yrityksissä usein pinnallisiksi. Oikeita asioita mittaavien mittareiden valitseminen ja käyttöönotto vaatii liikaa aikaa, ja ne, jotka olisivat tunteneet asiat parhaiten, ovat jo uusissa tehtävissä.
Euroopassa yritykset ovat paljolti keskittyneet ylläpitämään olemassa olevaa unohtaen, ettei nykytila ole enää vakaa. Aasiassa ja Pohjois-Amerikassa yritykset ovat altistuneet jo pidemmän aikaa meitä turbulentimpaan toimintaympäristöön. Siellä on totuttu toimimaan tavoitteellisesti ja ottamaan riskejä ilman epäonnistumisen pelkoa. Myös riskirahoitusta on ollut saatavissa. Tämä on mahdollistanut yritysten kasvutarinat. Näistä syistä digitalisaation johtavat yritykset tulevat lähes poikkeuksetta Euroopan ulkopuolelta.
Yritykset, jotka heräävät uuteen tilanteeseen strategisin ajatuksin, tulevat olemaan jatkossa menestyjiä. Tulevaisuuden menestys luotiin eilen, mutta se on mahdollista tehdä vielä tänään. Tieto ja riskien hallitseminen ovat tärkeimpiä strategisen päätöksenteon lähtökohtia. Se, että riskit arvioidaan, ei riitä. Riskejä on tarkasteltava ensisijaisesti mahdollisuuksia tavoitellen.
Tavoitteet tulee asettaa nykyistä korkeammalle
Kilpailu kiristyy ja nopeasti muuttuva maailma aiheuttaa vaikeasti ennakoitavia muutoksia niin yritysten strategiseen kuin operatiiviseenkin toimintaan. Niiden vaikutuksia voidaan arvioida ja ennakoida. Suurin riski organisaatioille on ihmisen toiminta yllättävissä tilanteissa, mutta samalla se voi olla myös suuri mahdollisuus.
Tavoitteet on yksinkertaisesti asetettava korkeammalle ja niiden toteutumisen mittaamiseen aineettomassa maailmassa on luotava parempia ja luotettavampia tapoja. Liiketoiminnan jatkuvuutta ja altistumista muutoksille on testattava mahdollisimman realistisilla tavoilla.
Viisi viime vuotta todistavat sen, ettei mikään ole pysyvää tai mahdotonta maailmassa. Muutokset voivat tapahtua todella nopeasti aiheuttaen ketjureaktioita. Mitä laajemmin riskejä ja mahdollisuuksia on arvioitu ja mitä perusteellisemmin organisaation kriisinsietokykyä on testattu, sitä paremmin yritys tulee menestymään tulevaisuudessa.
PwC:llä olemme edelläkävijöitä riskien kääntämisessä tulevaisuuden mahdollisuuksiksi. Me rakennamme yrityksille menestyvän tulevaisuuden, jossa tuemme organisaation kykyä tunnistaa riskit ja luoda uutta reagointiosaamista sekä selvitä yllättävistä markkinamuutoksista voittajana eteenpäin.
Riskien hallinta avaa uusia mahdollisuuksia, joiden avulla uudet kasvutarinat ovat toteutuvat kaikissa yrityksissä.
5G Development and Enterprise Risk Management Services
