PwC:n tuore Women in Work Index paljastaa, että samalla kun naisten määrä työmarkkinoilla on lisääntynyt, sukupuolten välinen kuilu palkoissa on syventynyt. Kansainvälinen selvitys osoittaa, että vuosina 2021–2022 palkkaero kasvoi peräti 20:ssä 33:sta OECD-maasta. Suomessa naisten ja miesten palkkaero on 16,1 %, mikä on 2,6 prosenttiyksikköä enemmän kuin OECD-maissa keskimäärin. PwC:n vuosittain kokoama Women in Work...

PwC selvitti: Sukupuolten välinen palkkaero kasvussa

CapMan ja PwC yhdistävät voimansa ja käynnistävät hyväntekeväisyyskampanjan Tukikummit-säätiölle ja sitä kautta lasten ja nuorten tueksi. Tavoitteena on kerätä tämän kevään aikana yhteensä yli 100 000 euron potti Tukikummeille ja haastaa kampanjan jatkuessa muita yrityksiä hyväntekeväisyyskampanjaan mukaan. ”Haluamme moninkertaistaa pitkällä aikavälillä nuorten ja lasten hyväksi vuosittain kerättävän summan”, CapManin ja Tukikummit-säätiön hallitusten puheenjohtaja Joakim Frimodig toteaa....

CapMan ja PwC yhdistävät voimansa lasten ja nuorten hyväksi

Globaalit jännitteet ja lisääntyneet kyberhyökkäykset huolettavat suomalaisia toimitusjohtajia, osoittaa PwC:n jo 27. kertaa toteuttama CEO Survey -tutkimus, johon vastasi yli 4 700 toimitusjohtajaa yli sadasta maasta. Tutkimukseen haastatelluista suomalaisjohtajista 41 % näkee kyberriskit merkittävänä uhkana yritykselleen tulevan vuoden aikana, kun maailmanlaajuisesti tulos on vain 21 %. Kyberriskien ohella suomalaisia toimitusjohtajia huolestuttavat geopoliittiset konfliktit, jotka mainitsee...

Teknologian nopea kehitys haastaa kyberturvallisuutta

Muistatko vielä vuodelta 2021 KHO:n ennakkopäätökset, jotka koskivat osakkeiden hankintavelan vähennyskelpoisuutta (KHO 2021:178 ja KHO 2021:179 – päätöksiä on tarkasteltu tarkemmin täällä)? Päätöksissään KHO vaikutti vetävän rajan suurin piirtein siten, että rakenteen suunnittelu verotehokkaaksi oli sallittua, kun se tapahtui ennen osakkeiden hankintaa riippumattomalta osapuolelta. Sen sijaan hankinnan jälkeisiä, konsernin sisäisiä järjestelyitä ei hyväksytty, jos ne...

Kummitus nimeltä Lexel

Arvonlisävero nousi otsikoihin viime viikolla hallituksen kehysriihessä. Arvonlisäverokannan nosto ei yllättänyt ketään, mutta nosto 1,5 prosentilla löi veikkaajat ällikällä – ilmeisesti lähinnä siksi, että emme ole käyttäneet murtolukuja verokantoina arvonlisäverotuksessa. Liikevaihtoverotuksen aikaan oli toisin, mutta silloin verokin laskettiin verollisesta hinnasta taaksepäin. Euroopassa murtolukuja käytetään ainakin neljässä valtiossa, joten suurempaa haittaa itse murtoluku ei aiheuta.  Saimme...

Arvonlisävero otsikoihin hallituksen kehysriihessä

Henkilöstörahastojen verotus on kokenut viimeisen kuukauden ajan turbulenssia sen aikaisemman lentomatkan tasaisuudesta huolimatta. Turbulenssin aiheuttajana ovat Verohallinnon julkaisemat uudet ohjeet henkilöstörahastosta saatavien tulojen verotuksesta.  Ohjeista ensimmäinen julkaistiin 11.3.2024. Ohje oli jokseenkin epäselvä ja aiheutti paljon kysymyksiä. Ehkä saadun palautteen tai runsaan kysymystulvan perusteella Verohallinto päätyi päivittämään ohjetta 23.3.2024 vain reilut kaksi viikkoa sen julkaisusta (VH/2324/00.01.00/2024)....

Turbulenssia henkilöstörahastojen verotuksessa

Suomen ja Ranskan välillä on jo vuoden 2023 alussa sovittu uudesta verosopimuksesta, jonka tarkoituksena on päivittää verosopimus vastaamaan nykyisiä tulkintoja ja käytäntöjä. Sopimuksen voimaan saattaminen etenee ja siihen liittyvä hallituksen esitys on annettu. Olennaisimmat muutokset kohdistuvat erityisesti eläkkeisiin ja portfolio-osinkoihin. Lisäksi kaksinkertaisen verotuksen poistamismenetelmä muuttuu, ja sopimukseen tehdään muita pienempiä täsmennyksiä. Verosopimuksen keskeiset muutokset Eläkkeiden...

Verosopimus Suomen ja Ranskan välillä uudistuu – muutokset kohdistuvat lähinnä eläkkeisiin sekä osinkoihin

Henkilöstön takaisin kutsumiseen sopeuttamistoimien jälkeen liittyy erilaisia huomioitavia ja noudatettavia juridisia sääntöjä ja velvoitteita. Lisäksi kokonaisuuteen kytkeytyy myös muita, inhimillisiä tekijöitä, jotka kannattaa ottaa huomioon. Vaikka työnantajan näkökulmasta sopeuttamistoimenpiteet ovat normaali ja jopa välttämätön toimenpide liiketoiminnan kannattavuuden ja jatkuvuuden turvaamiseksi, voivat yksittäisen työntekijän kokemukset ja tunteet sopeuttamistoimista olla hyvin voimakkaita ja osin kielteisiä. Henkilöstön lomauttaminen...

Mitä työnantajan kannattaa huomioida kutsuessaan henkilökuntaa takaisin töihin lomautusten jälkeen?

Ovatko yrityksesi kriittisimmät tiedot vaarassa? Voiko ulkopuolinen hyökkääjä päästä niihin käsiksi? Pystyykö kyberrikollinen halvaannuttamaan liiketoimintasi? Kyllä! Red Teaming auttaa sinua tehostamaan kyberpuolustustasi näitä ja monia muita uhkia vastaan. Red Teamingilla tarkoitetaan harjoitusta, jossa joukko kyberturvallisuuden ammattilaisia (Red Team) tekeytyy hyökkääjäksi ja simuloi aidon kaltaista verkkohyökkäystä yrityksen verkkoon. Harjoitus testaa yrityksen valmiuksia suojautua ja reagoida kyberhyökkäyksiin...

Red Teaming yrityksesi kyberpuolustuksen kehittämisen tukena

PwC:n Mikä ihmeen IFRS? -blogisarjan viidennessä osassa Ville Toivonen käsittelee liiketoimintahankinnoista annettaviin liitetietoihin ehdotettuja muutoksia. IASB on julkaissut odotetun standardiluonnoksen liikearvon arvonalentumistestauksen sekä liiketoimintahankinnoista esitettävien liitetietojen muutoksista. Ehdotettuja muutoksia voi kommentoida heinäkuun 15. päivään asti, joten vielä on mahdollisuus vaikuttaa. Muutosten voimaantulohetkeä ei ole päätetty. Aiemmassa kirjoituksessani kävin läpi ehdotetut muutokset liikearvon arvonalentumistestaukseen. Tässä kirjoituksessa...

IFRS valokeilassa – Muutoksia liiketoimintahankinnoista annettaviin liitetietoihin: paremmat tiedot johtavat parempiin päätöksiin

Epävarmasta taloustilanteesta huolimatta työntekijöiden halukkuus vaihtaa työpaikkaa on ollut viime vuosina useiden tutkimusten mukaan kasvussa. Työntekijöiden vaihtohalukkuuden taustalla voi olla moninaisia syitä. Vaihtaminen voi lisätä esimerkiksi työntekijän kokemaa työn mielekkyyttä ja siitä saatavaa korvausta, mutta työnantajalle tilanne voi aiheuttaa isoja haasteita ja suuria kustannuksia. Mitä korkeammassa asemassa ja mitä paremmin suoriutuvasta työntekijästä on kyse, sitä...

Kuinka paljon työntekijän lähteminen maksaa tutkimusten mukaan yritykselle?

Työelämää koskee suuri määrä lakeja työelämän eri osa-alueilta ja lainsäädäntö muuttuu jatkuvasti. Euroopan unionissa hyväksyttiin viime vuonna kaikkia yksityisen ja julkisen sektorin työnantajia koskeva palkka-avoimuusdirektiivi, jonka tarkoituksena on tuoda tasa-arvoa ja läpinäkyvyyttä yhtiöiden palkitsemiseen. Se tuo pakolliseksi myös palkan tai palkkahaitarin ilmoittamisen ennen työhaastattelua. Vaikka Suomen lainsäädäntö täyttää jo osin direktiivin vaatimukset, direktiivi sisältää myös...

Palkkatasa-arvoa ja tietosuojaa työelämään – mitä yritysten tulee huomioida?

PwC:n Mikä ihmeen IFRS? -blogisarjan neljännessä osassa Ville Toivonen käsittelee liikearvon arvonalentumistestaukseen ehdotettuja muutoksia. IASB on julkaissut odotetun standardiluonnoksen liikearvon arvonalentumistestauksen sekä liiketoimintahankinnoista esitettävien liitetietojen muutoksista. Ehdotettuja muutoksia voi kommentoida heinäkuun 15. päivään asti, joten niihin on vielä mahdollisuus vaikuttaa. Muutosten voimaantulohetkeä ei ole päätetty.   Käyn tässä kirjoituksessa läpi ehdotetut muutokset liikearvon arvonalentumistestaukseen. Liiketoimintahankinnoista annettaviin liitetietoihin...

IFRS valokeilassa – Kuinka liikearvon arvonalentumistestaus muuttuu: palautuvatko poistot?

Osakkeiden luovutusvoitto voi tietyin edellytyksin olla myyjänä toimivalle yhtiölle verovapaata tuloa. Korkeimman hallinto-oikeuden tuoreet ratkaisut muuttavat etenkin perheyhtiöissä tulkintaa siitä, milloin luovutusvoiton verovapauden edellytykset täyttyvät. Osakkeiden luovutusvoiton verovapaus edellyttää, että myydyt osakkeet ovat kuuluneet myyjän elinkeinotoiminnan käyttöomaisuuteen osakkeiden omistusaika on ollut vähintään vuoden ja omistusosuus vähintään 10 % myyjä ei ole pääomasijoittaja, eikä kohdeyhtiö kiinteistöyhtiö...

KHO:n tuoreet ratkaisut muuttavat luovutusvoiton verovapauden edellytyksiä

Etusivu

Verotus

Johtaminen ja vastuullisuus

Yrittäjyys

Juridiikka

Taloushallinto

Teknologia ja digitaalisuus

Strategy& -topics

Medialle

Tilaa uutiskirje

Verotusmenettelylain mukaan, jos jokin asia on tulkinnanvarainen tai epäselvä ja jos verovelvollinen on toiminut vilpittömässä mielessä viranomaisen noudattaman käytännön tai ohjeiden mukaisesti, on asia ratkaistava tältä osin verovelvollisen eduksi. Tämä luottamuksensuojana tunnettu periaate turvaa verovelvollisen asemaa; viranomaisen toimintaan on voitava luottaa, eikä viranomainen voi yllättäen muuttaa aikaisempaa tulkintaansa, jos faktat ja verovelvollisen toiminta ovat säilyneet ennallaan. Korkein hallinto-oikeus on tuoreessa <a href="https://www.kho.fi/fi/index/paatokset/vuosikirjapaatokset/1686028576494.html">vuosikirjapäätöksessään</a> jälleen vahvistanut, että luottamuksensuoja voi estää verotuksen oikaisemisen verovelvollisen vahingoksi. Samalla KHO vahvisti, että vaikka saadut ohjeet tai noudatettu käytäntö koskisivat muodollisesti yhtiön verotusta, myös yhtiön osakkaalle voi niiden perusteella syntyä luottamuksensuojaa. 
KHO:n ratkaisu koski tilannetta, jossa yhtiön jakama osinko oli jälkikäteen katsottu ns. työpanososingoksi, jota verotetaan ansiotulona. KHO:n varsinainen ratkaisu ei kuitenkaan koske osingon luonnetta, vaan asian aikaisemmissa käsittelyvaiheissa annettujen tietojen merkitystä yhtiön osakkaan verotuksessa. 
Yhtiössä oli aiemmin toimitettu verotarkastus, jossa sen osingonjakomallia oli nimenomaisesti tutkittu. Tarkastuksen aikana verotarkastajat olivat kirjallisesti ilmoittaneet yhtiölle, että eivät katsoneet osingonjakoa työpanososingoksi. Myös verotarkastuskertomus ja sitä seuraava osinkojen ennakonpidätysvelvollisuutta koskeva päätös noudattivat tätä tulkintaa. Nämä kannanotot ja päätös olivat myös yhtiön osakkaan tiedossa ja hän antoi omat henkilökohtaiset veroilmoituksensa näiden tietojen mukaisesti. 
Yhtiön verotuksesta tehty oikaisuvaatimus johti myöhemmin siihen, että jaetut osingot katsottiin työpanososingoksi, josta yhtiöllä oli ennakonpidätysvelvollisuus. Verohallinto oli kuitenkin tämänkin jälkeen katsonut varojenjaon osakkaan verotuksessa tavanomaiseksi osingoksi annettujen veroilmoitusten mukaisesti. Osakkaan verotusta Verohallinto pyrki oikaisemaan vasta jälkikäteen. 
KHO totesi ratkaisunsa perusteluissa ensinnäkin sen jo aikaisemmassa oikeuskäytännössä noudatetun tulkinnan, että osakkaan voi olla mahdollista saada luottamuksensuojaa yhtiön saamien tietojen perusteella. Kun verotarkastuksen yhteydessä ja sen jälkeen tehdyssä päätöksessä oli nimenomaisesti todettu, että kyse ei ole työpanososingosta, osakkaalla oli oikeus luottaa tähän. Tämä luottamuksensuoja olisi sinänsä voinut katketa silloin, kun yhtiön verotusta ensimmäisen kerran oikaistiin ja osakas sai tiedon tulkinnan muuttumisesta. Koska Verohallinto oli kuitenkin tämänkin jälkeen osakkaan omassa verotuksessa käsitellyt varojenjakoa tavallisena osinkona, eikä viranomaisen toiminta tältä osin siis ollut johdonmukaista, syntynyt luottamuksensuoja ei katkennut pelkän yhtiötä koskevan oikaisupäätöksen seurauksena. Näin ollen KHO totesi, että luottamuksensuoja esti oikaisemasta osakkaan verotusta hänen vahingokseen. 
KHO:n päätöksestä voidaan tehdä useita johtopäätöksiä:
<ol>
<li style="font-weight: 400;" aria-level="1">KHO:n perustelujen valossa luottamuksensuojan ala on varsin laaja. Luottamuksensuojan syntyminen ei edellytä esim. lainvoimaista päätöstä, vaan esim. viranomaisen sähköpostiviesti voi riittää suojan syntymiseen. </li>
<li style="font-weight: 400;" aria-level="1">Luottamuksensuojan syntyminen ei riipu siitä, onko ohjeistus annettu muodollisesti verovelvolliselle itselleen, kun se tosiasiassa vaikuttaa ko. henkilön verotukseen. </li>
<li style="font-weight: 400;" aria-level="1">Luottamuksensuoja pääsääntöisesti katkeaa vasta muutoksenhaun perusteella annettuun päätökseen, ei vielä veronsaajien oikeudenvalvontayksikön tekemään valitukseen. Tältä osin olisi toivottavaa, että Verohallinto päivittäisi omaa ohjeistustaan pikaisesti.</li>
</ol>
Kokonaisuutena KHO:n ratkaisu vahvistaa sen itsestäänselvyyden, että viranomaisen kannanotoilla on ja niillä on oltava merkitystä. Verovelvollisten on voitava luottaa siihen, että toimimalla saamiensa ohjeiden mukaisesti he eivät joudu myöhemmin oikaisuvaatimusten kohteeksi. Tältä osin KHO:n ratkaisu korostaa verovelvollisten oikeussuojaa ja on erittäin tervetullut.  
&nbsp;

Luottamuksensuojaperiaate turvaa verovelvollisen asemaa

Aiheeseen liittyvät sisällöt

Kummitus nimeltä Lexel

Arvonlisävero otsikoihin hallituksen kehysriihessä

Turbulenssia henkilöstörahastojen verotuksessa

Verosopimus Suomen ja Ranskan välillä uudistuu – muutokset kohdistuvat lähinnä eläkkeisiin sekä osinkoihin

Yhteyshenkilösi PwC:llä

Matti Kilpeläinen

Palvelumme:

Muut lukivat myös

Kummitus nimeltä Lexel

Arvonlisävero otsikoihin hallituksen kehysriihessä

Turbulenssia henkilöstörahastojen verotuksessa