Määräaikaisten työsopimusten solmiminen entistä helpommaksi

Hallitus on 2.6.2025 antanut luonnoksen hallituksen esitykseksi, jonka tavoitteena on helpottaa määräaikaisten työsopimusten solmimista. Nykyisen työsopimuslain mukaan työnantaja voi tehdä määräaikaisen työsopimuksen työntekijän kanssa vain, jos siihen on perusteltu syy. Perustellulla syyllä voidaan tarkoittaa esimerkiksi sijaisuutta tai projektiluonteista työtä. Uudistuksen myötä määräaikaisen työsopimuksen tekeminen olisi jatkossa mahdollista tietyissä tilanteissa myös ilman laissa edellytettyä perusteltua syytä. 

Hallitus on 2.6.2025 antanut luonnoksen hallituksen esitykseksi, jonka tavoitteena on helpottaa määräaikaisten työsopimusten solmimista. Nykyisen työsopimuslain mukaan työnantaja voi tehdä määräaikaisen työsopimuksen työntekijän kanssa vain, jos siihen on perusteltu syy. Perustellulla syyllä voidaan tarkoittaa esimerkiksi sijaisuutta tai projektiluonteista työtä. Uudistuksen myötä määräaikaisen työsopimuksen tekeminen olisi jatkossa mahdollista tietyissä tilanteissa myös ilman laissa edellytettyä perusteltua syytä. 

Toisaalta ehdotetaan työnantajalle uutta selvitysvelvollisuutta. Työnantajan olisi ennen määräaikaisuuden päättymistä annettava työntekijälle perusteltu selvitys mahdollisuudesta palkata työntekijä toistaiseksi voimassa olevaan tai perustellusta syystä tehtävään määräaikaiseen työsuhteeseen. Selvitys on työntekijän pyynnöstä annettava kirjallisesti. Tämä koskee vain ilman perustetta tehtyjä määräaikaisia työsuhteita. 

Keskeiset muutokset hallituksen esityksessä: 

  • Työnantaja voisi tehdä määräaikaisen työsopimuksen ilman perusteltua syytä, jos kyseessä on ensimmäinen työsopimus työnantajan ja työntekijän välillä. 
  • Määräaikainen työsopimus ilman perusteltua syytä olisi mahdollinen myös silloin, jos työntekijän aiemmasta työsuhteesta saman työnantajan palveluksessa on kulunut yli viisi vuotta. 
  • Ilman perusteltua syytä solmittu määräaikainen työsopimus voisi kestää enintään vuoden. Alle vuodeksi tehty määräaikaisuus voitaisiin uusia enintään kaksi kertaa vuoden kuluessa ensimmäisen sopimuksen tekemisestä. Saman työntekijän kanssa voitaisiin siten solmia ilman perusteltua syytä enintään kolme määräaikaista työsopimusta. Määräaikaisuuksien yhteenlaskettu kesto saisi kuitenkin olla enintään vuoden.   
  • Jos työntekijän kanssa olisi solmittu määräaikainen työsopimus vastoin ilman perusteltua syytä solmituille määräaikaisille työsopimukselle asetettuja reunaehtoja (esim. työnantaja solmii määräaikaisen työsopimuksen ilman perusteltua syytä työntekijän kanssa, joka on kaksi vuotta sitten ollut työsuhteessa työnantajaan), määräaikaista työsopimusta olisi pidettävä toistaiseksi voimassa olevana.  
  • Sekä työnantajalla että työntekijällä olisi oikeus irtisanoa ilman perusteltua syytä tehty määräaikainen työsopimus, jos se on kestänyt vähintään kuusi kuukautta. 
  • Lisäksi, kuten yllä on todettu, työnantajan tulisi määräaikaisen työsuhteen päättyessä antaa työntekijälle perusteltu selvitys mahdollisuudesta palkata työntekijä vakituiseen työsuhteeseen tai määräaikaiseen työsuhteeseen, joka tehtäisiin perustellusta syystä.

Lakimuutoksen tavoitteena on joustavoittaa määräaikaisten työntekijöiden palkkaamista. Monissa tilanteissa määräaikainen työsopimus voi olla työnantajalle tarkoituksenmukaisempi vaihtoehto kuin vakituinen työsuhde, mutta nykyinen lainsäädäntö on tältä osin koettu jäykäksi. Uudistuksen myötä työnantajilla olisi enemmän mahdollisuuksia hyödyntää määräaikaisia työsuhteita, mikä voi helpottaa rekrytointia ja vastata paremmin työelämän muuttuviin tarpeisiin. 

Hallituksen esityksen luonnos on parhaillaan lausuntokierroksella, joka päättyy 28.7.2025. Lopullinen sisältö voi vielä muuttua lausuntopalautteen perusteella, joten tarkat yksityiskohdat selviävät vasta myöhemmin. Työsopimuslain muutosten olisi tarkoitus tulla voimaan 1.1.2026.

Leenamaija Heinonen

Lakipalvelut

+358 (0)20 787 7243

leenamaija.heinonen@pwc.com

Veera Luostarinen

Lakipalvelut

+358 (0)20 787 7561

veera.luostarinen@pwc.com