Mihin perustuu joidenkin koronatukimuotojen ehtona oleva varojenjakorajoitus?
Yritykset ovat voineet saada erilaisia avustuksia koronapandemian aiheuttamien taloudellisten menetysten lieventämiseksi vuodesta 2020 alkaen. Osaan koronatuista liittyy tilapäinen varojenjakorajoitus, mutta mitään yleistä varojenjakorajoitussäännöstä ei ole säädetty.
Yritykset ovat voineet saada erilaisia avustuksia koronapandemian aiheuttamien taloudellisten menetysten lieventämiseksi vuodesta 2020 alkaen. Osaan koronatuista liittyy tilapäinen varojenjakorajoitus, mutta mitään yleistä varojenjakorajoitussäännöstä ei ole säädetty.
Yritykset ovat voineet hakea koronatukea Business Finlandilta, ELY-keskuksilta, kunnilta ja Valtiokonttorilta. Valtiokonttorin myöntämän kustannustuen viides hakukierros päättyi 18. helmikuuta 2022 ja kuudes kustannustukikierros alkaa 26. huhtikuuta 2022. Kaikkien tukien tarkoituksena on ollut auttaa yrityksiä selviämään koronapandemian yli. Tukia on myönnetty yrityksille, joilla on ollut vaikeuksia selvitä joustamattomista kustannuksista ja palkkakuluista. Lisäksi tukia on myönnetty pandemian vaikutuksia vähentävään kehitystyöhön, kuten verkkokaupan kehittämiseen.
Joidenkin koronatukimuotojen saamisen ehtona on varojenjakorajoitus. Varojenjakorajoitus liittyy muun muassa ravitsemisyrityksille maksettuihin tukiin sekä Valtiokonttorin maksamaan kustannustukeen. Mitään yleistä varojenjakorajoitussäännöstä korona-aikana jaettuihin valtiontukiin ei kuitenkaan ole säädetty.
Peruslähtökohta on, että osakeyhtiölain varojenjako perustuu viimeksi vahvistettuun tilinpäätökseen (ns. tasetesti).
Erikseen on säädetty, että vapaasta omasta pääomasta on ennen jaettavan määrän määrittämistä vähennettävä yhtiöjärjestyksen mukaan jakamatta jätettävät varat sekä määrä, joka on aktivoitu taseeseen kehitysmenona voimassa olevien tai aiempien kehitysmenoa koskevien säännösten mukaisesti.
Osakeyhtiöstä voi osakeyhtiölain nimenomaisten säännösten mukaan jakaa varoja seuraavilla tavoilla: jakamalla osinkoa yhtiön voittovaroista, jakamalla varoja vapaan oman pääoman rahastosta, alentamalla osakepääomaa, lunastamalla ja hankkimalla omia osakkeita sekä purkamalla yhtiö. Varoja ei saa jakaa, jos jaosta päätettäessä tiedetään tai pitäisi tietää yhtiön olevan maksukyvytön tai jaon aiheuttavan maksukyvyttömyyden (ns. maksukykytesti).
Koronatukea saaneen yrityksen varojenjakorajoitus voi perustua: A) tuen taustalla olevaan säädökseen tai B) tuen ehtoihin.
Säädökseen perustuva rajoitus
Yleistä säännöstä tukiin liittyvästä varojen jakokiellosta ei ole annettu. Tukien saamiseen liittyvästä varojen jakamisesta on kuitenkin säädetty lakikohtaisesti.
Tukilainsäädännössä säädettyjä varojenjakorajoituksia sisältyy mm. yritysten määräaikaisesta kustannustuesta annettuun lakiin (508/2020, jäljempänä ”kustannustukilaki”) ja ravitsemisyritysten uudelleentyöllistämisen tukemisesta ja toiminnan rajoitusten hyvittämisestä annettuun lakiin (403/2020, jäljempänä ”hyvityslaki”).
Kustannustukilain 11 §:ssä säädetään, että yritykselle myönnetyn tuen määrä vähentää päättyvältä tilikaudelta laadittavassa tilinpäätöksessä varojenjakoon käytettävissä olevaa vapaata omaa pääomaa, jollei yritys palauta saamaansa tukea valtiolle ennen tilinpäätöksen vahvistamista.
Hyvityslain 14 §:ssä säädetään: ”Jollei ravitsemisyritys palauta saamaansa 3 §:ssä tarkoitettua tukea ja 5 §:ssä tarkoitettua hyvitystä valtiolle ennen rajoitusvelvoitteen päättymisen jälkeen laadittavan tilinpäätöksen vahvistamista, niin hyvitykseen sovelletaan, mitä kirjanpitolain (1336/1997) 5 luvun 8 §:n 2 momentissa säädetään aktivoiduista kehitysmenoista.” Hyvityslain perusteella maksettu hyvitys tulee siis vähentää jakokelpoisten varojen määrästä ja esittää tämä laskelma tilinpäätöksen liitetiedoissa.
Kummankin mainitun säädöksen mukainen varojenjakorajoitus kohdistuu näin varojenjakoon vain siltä tilikaudelta, joka on kulumassa rajoitusvelvoitteen aikana. Jos yrityksen tilikausi olisi esimerkiksi kalenterivuosi, on varojenjakorajoitus otettava huomioon vuoden 2021 tilinpäätöksen nojalla tehtävässä varojenjakopäätöksessä keväällä 2022.
Säädöksissä asetettu rajoitus on yleensä mainittu erikseen myös tuen ehdoissa. Maininnan puuttuminen ei kuitenkaan tarkoita, etteikö lakisääteinen rajoitus olisi voimassa, jos rajoitus perustuu lakiin.
Tuen ehtoihin perustuva rajoitus
Talouspoliittinen ministerivaliokunta on linjannut koronaviruspandemian vuoksi tilapäisesti vaikeuksiin joutuneiden suurten yritysten rahoittamisen yleiset periaatteet ja ehdot. Näiden ehtojen ja periaatteiden mukaisesti valtion tukea saanut yritys ei voisi jakaa varoja (osinkoa tai pääomanpalautusta) omistajilleen, ts. valtion tuen ehtona on pääsääntöisesti varojenjakokielto, joka kattaa osingot ja pääomanpalautukset. Lisäksi periaate koskee maksuvalmius- ja käyttöpääomarahoitusta, jolloin pankkien tulee sitoutua siihen, että ne eivät vaadi lainojen ennenaikaista takaisinmaksua. Ehdoilla pyritään kannustamaan tuen saajia irtaantumaan mahdollisimman nopeasti valtion rahoituksesta. Yleisiin periaatteisiin ja ehtoihin perustuvasta varojenjakorajoituksesta on tullut määrätä tuen ehdoissa, jotta niitä voitaisiin soveltaa.
Tukea saaneen yrityksen varojenjakoon voivat lisäksi tulla sovellettavaksi kansalliset ja EU-tason valtiontukisäännökset.
Seija Vartiainen
