PwC:n tuore Women in Work Index paljastaa, että samalla kun naisten määrä työmarkkinoilla on lisääntynyt, sukupuolten välinen kuilu palkoissa on syventynyt. Kansainvälinen selvitys osoittaa, että vuosina 2021–2022 palkkaero kasvoi peräti 20:ssä 33:sta OECD-maasta. Suomessa naisten ja miesten palkkaero on 16,1 %, mikä on 2,6 prosenttiyksikköä enemmän kuin OECD-maissa keskimäärin. PwC:n vuosittain kokoama Women in Work...

PwC selvitti: Sukupuolten välinen palkkaero kasvussa

CapMan ja PwC yhdistävät voimansa ja käynnistävät hyväntekeväisyyskampanjan Tukikummit-säätiölle ja sitä kautta lasten ja nuorten tueksi. Tavoitteena on kerätä tämän kevään aikana yhteensä yli 100 000 euron potti Tukikummeille ja haastaa kampanjan jatkuessa muita yrityksiä hyväntekeväisyyskampanjaan mukaan. ”Haluamme moninkertaistaa pitkällä aikavälillä nuorten ja lasten hyväksi vuosittain kerättävän summan”, CapManin ja Tukikummit-säätiön hallitusten puheenjohtaja Joakim Frimodig toteaa....

CapMan ja PwC yhdistävät voimansa lasten ja nuorten hyväksi

Globaalit jännitteet ja lisääntyneet kyberhyökkäykset huolettavat suomalaisia toimitusjohtajia, osoittaa PwC:n jo 27. kertaa toteuttama CEO Survey -tutkimus, johon vastasi yli 4 700 toimitusjohtajaa yli sadasta maasta. Tutkimukseen haastatelluista suomalaisjohtajista 41 % näkee kyberriskit merkittävänä uhkana yritykselleen tulevan vuoden aikana, kun maailmanlaajuisesti tulos on vain 21 %. Kyberriskien ohella suomalaisia toimitusjohtajia huolestuttavat geopoliittiset konfliktit, jotka mainitsee...

Teknologian nopea kehitys haastaa kyberturvallisuutta

Muistatko vielä vuodelta 2021 KHO:n ennakkopäätökset, jotka koskivat osakkeiden hankintavelan vähennyskelpoisuutta (KHO 2021:178 ja KHO 2021:179 – päätöksiä on tarkasteltu tarkemmin täällä)? Päätöksissään KHO vaikutti vetävän rajan suurin piirtein siten, että rakenteen suunnittelu verotehokkaaksi oli sallittua, kun se tapahtui ennen osakkeiden hankintaa riippumattomalta osapuolelta. Sen sijaan hankinnan jälkeisiä, konsernin sisäisiä järjestelyitä ei hyväksytty, jos ne...

Kummitus nimeltä Lexel

Arvonlisävero nousi otsikoihin viime viikolla hallituksen kehysriihessä. Arvonlisäverokannan nosto ei yllättänyt ketään, mutta nosto 1,5 prosentilla löi veikkaajat ällikällä – ilmeisesti lähinnä siksi, että emme ole käyttäneet murtolukuja verokantoina arvonlisäverotuksessa. Liikevaihtoverotuksen aikaan oli toisin, mutta silloin verokin laskettiin verollisesta hinnasta taaksepäin. Euroopassa murtolukuja käytetään ainakin neljässä valtiossa, joten suurempaa haittaa itse murtoluku ei aiheuta.  Saimme...

Arvonlisävero otsikoihin hallituksen kehysriihessä

Henkilöstörahastojen verotus on kokenut viimeisen kuukauden ajan turbulenssia sen aikaisemman lentomatkan tasaisuudesta huolimatta. Turbulenssin aiheuttajana ovat Verohallinnon julkaisemat uudet ohjeet henkilöstörahastosta saatavien tulojen verotuksesta.  Ohjeista ensimmäinen julkaistiin 11.3.2024. Ohje oli jokseenkin epäselvä ja aiheutti paljon kysymyksiä. Ehkä saadun palautteen tai runsaan kysymystulvan perusteella Verohallinto päätyi päivittämään ohjetta 23.3.2024 vain reilut kaksi viikkoa sen julkaisusta (VH/2324/00.01.00/2024)....

Turbulenssia henkilöstörahastojen verotuksessa

Suomen ja Ranskan välillä on jo vuoden 2023 alussa sovittu uudesta verosopimuksesta, jonka tarkoituksena on päivittää verosopimus vastaamaan nykyisiä tulkintoja ja käytäntöjä. Sopimuksen voimaan saattaminen etenee ja siihen liittyvä hallituksen esitys on annettu. Olennaisimmat muutokset kohdistuvat erityisesti eläkkeisiin ja portfolio-osinkoihin. Lisäksi kaksinkertaisen verotuksen poistamismenetelmä muuttuu, ja sopimukseen tehdään muita pienempiä täsmennyksiä. Verosopimuksen keskeiset muutokset Eläkkeiden...

Verosopimus Suomen ja Ranskan välillä uudistuu – muutokset kohdistuvat lähinnä eläkkeisiin sekä osinkoihin

Henkilöstön takaisin kutsumiseen sopeuttamistoimien jälkeen liittyy erilaisia huomioitavia ja noudatettavia juridisia sääntöjä ja velvoitteita. Lisäksi kokonaisuuteen kytkeytyy myös muita, inhimillisiä tekijöitä, jotka kannattaa ottaa huomioon. Vaikka työnantajan näkökulmasta sopeuttamistoimenpiteet ovat normaali ja jopa välttämätön toimenpide liiketoiminnan kannattavuuden ja jatkuvuuden turvaamiseksi, voivat yksittäisen työntekijän kokemukset ja tunteet sopeuttamistoimista olla hyvin voimakkaita ja osin kielteisiä. Henkilöstön lomauttaminen...

Mitä työnantajan kannattaa huomioida kutsuessaan henkilökuntaa takaisin töihin lomautusten jälkeen?

Ovatko yrityksesi kriittisimmät tiedot vaarassa? Voiko ulkopuolinen hyökkääjä päästä niihin käsiksi? Pystyykö kyberrikollinen halvaannuttamaan liiketoimintasi? Kyllä! Red Teaming auttaa sinua tehostamaan kyberpuolustustasi näitä ja monia muita uhkia vastaan. Red Teamingilla tarkoitetaan harjoitusta, jossa joukko kyberturvallisuuden ammattilaisia (Red Team) tekeytyy hyökkääjäksi ja simuloi aidon kaltaista verkkohyökkäystä yrityksen verkkoon. Harjoitus testaa yrityksen valmiuksia suojautua ja reagoida kyberhyökkäyksiin...

Red Teaming yrityksesi kyberpuolustuksen kehittämisen tukena

PwC:n Mikä ihmeen IFRS? -blogisarjan viidennessä osassa Ville Toivonen käsittelee liiketoimintahankinnoista annettaviin liitetietoihin ehdotettuja muutoksia. IASB on julkaissut odotetun standardiluonnoksen liikearvon arvonalentumistestauksen sekä liiketoimintahankinnoista esitettävien liitetietojen muutoksista. Ehdotettuja muutoksia voi kommentoida heinäkuun 15. päivään asti, joten vielä on mahdollisuus vaikuttaa. Muutosten voimaantulohetkeä ei ole päätetty. Aiemmassa kirjoituksessani kävin läpi ehdotetut muutokset liikearvon arvonalentumistestaukseen. Tässä kirjoituksessa...

IFRS valokeilassa – Muutoksia liiketoimintahankinnoista annettaviin liitetietoihin: paremmat tiedot johtavat parempiin päätöksiin

Epävarmasta taloustilanteesta huolimatta työntekijöiden halukkuus vaihtaa työpaikkaa on ollut viime vuosina useiden tutkimusten mukaan kasvussa. Työntekijöiden vaihtohalukkuuden taustalla voi olla moninaisia syitä. Vaihtaminen voi lisätä esimerkiksi työntekijän kokemaa työn mielekkyyttä ja siitä saatavaa korvausta, mutta työnantajalle tilanne voi aiheuttaa isoja haasteita ja suuria kustannuksia. Mitä korkeammassa asemassa ja mitä paremmin suoriutuvasta työntekijästä on kyse, sitä...

Kuinka paljon työntekijän lähteminen maksaa tutkimusten mukaan yritykselle?

Työelämää koskee suuri määrä lakeja työelämän eri osa-alueilta ja lainsäädäntö muuttuu jatkuvasti. Euroopan unionissa hyväksyttiin viime vuonna kaikkia yksityisen ja julkisen sektorin työnantajia koskeva palkka-avoimuusdirektiivi, jonka tarkoituksena on tuoda tasa-arvoa ja läpinäkyvyyttä yhtiöiden palkitsemiseen. Se tuo pakolliseksi myös palkan tai palkkahaitarin ilmoittamisen ennen työhaastattelua. Vaikka Suomen lainsäädäntö täyttää jo osin direktiivin vaatimukset, direktiivi sisältää myös...

Palkkatasa-arvoa ja tietosuojaa työelämään – mitä yritysten tulee huomioida?

PwC:n Mikä ihmeen IFRS? -blogisarjan neljännessä osassa Ville Toivonen käsittelee liikearvon arvonalentumistestaukseen ehdotettuja muutoksia. IASB on julkaissut odotetun standardiluonnoksen liikearvon arvonalentumistestauksen sekä liiketoimintahankinnoista esitettävien liitetietojen muutoksista. Ehdotettuja muutoksia voi kommentoida heinäkuun 15. päivään asti, joten niihin on vielä mahdollisuus vaikuttaa. Muutosten voimaantulohetkeä ei ole päätetty.   Käyn tässä kirjoituksessa läpi ehdotetut muutokset liikearvon arvonalentumistestaukseen. Liiketoimintahankinnoista annettaviin liitetietoihin...

IFRS valokeilassa – Kuinka liikearvon arvonalentumistestaus muuttuu: palautuvatko poistot?

Osakkeiden luovutusvoitto voi tietyin edellytyksin olla myyjänä toimivalle yhtiölle verovapaata tuloa. Korkeimman hallinto-oikeuden tuoreet ratkaisut muuttavat etenkin perheyhtiöissä tulkintaa siitä, milloin luovutusvoiton verovapauden edellytykset täyttyvät. Osakkeiden luovutusvoiton verovapaus edellyttää, että myydyt osakkeet ovat kuuluneet myyjän elinkeinotoiminnan käyttöomaisuuteen osakkeiden omistusaika on ollut vähintään vuoden ja omistusosuus vähintään 10 % myyjä ei ole pääomasijoittaja, eikä kohdeyhtiö kiinteistöyhtiö...

KHO:n tuoreet ratkaisut muuttavat luovutusvoiton verovapauden edellytyksiä

Etusivu

Verotus

Johtaminen ja vastuullisuus

Yrittäjyys

Juridiikka

Taloushallinto

Teknologia ja digitaalisuus

Strategy& -topics

Medialle

Tilaa uutiskirje

Pääsääntöisesti verovapaita matkakustannusten korvauksia voi maksaa vain palkansaajille silloin, kun verovapaan korvattavuuden muut edellytykset täyttyvät. Joitakin poikkeuksia on, kuten omistajayrittäjät, jotka eivät maksa oikeushenkilömuotoisesta yrityksestään (muu kuin toiminimi) itselleen palkkaa, yliopistojen vierailijaluennoitsijat ja yleishyödyllisten yhteisöjen vapaaehtoiset.
Yleishyödylliset yhteisöt voivat tuloverolain 71 § 3 momentin mukaan korvata verovapaasti matkakustannustenkorvauksia myös vapaaehtoisille yleishyödyllisen yhteisön hyväksi ja toimeksiannosta tehdystä matkasta. Edellytyksenä on, että vapaaehtoinen ei ole maksajaan työsuhteessa tai saa tehtävästä muutoin korvausta. Tämä rajaus estää palkansaajien kustannusten korvausten laajentamisen muihin kuin tuloverolain 72 §:n tarkoittamiin työmatkoihin tai 71 § 1 momentin tarkoittamiin matkoihin toissijaiselle työpaikalle.
Verohallinnon <a href="https://www.vero.fi/syventavat-vero-ohjeet/ohje-hakusivu/48059/yleishyodyllisten-yhteisojen-ja-julkisyhteisojen-vapaaehtoistoiminnan-ennakkoperintakysymykset4/" target="_blank" rel="noopener">Yleishyödyllisten yhteisöjen ja julkisyhteisöjen vapaaehtoistoiminnan ennakkoperintäkysymykset -viranomaisohjeen</a> mukaan vapaaehtoisille korvattavan matkan on liityttävä yleishyödyllisen yhteisön toimintaan ja siitä on päätettävä asianmukaisesti etukäteen. Vapaaehtoisten päivärahoille on tuloverolain mukaan vuodessa 20 päivän ja kilometrikorvauksille 3 000 euron saajakohtainen vuosiraja. Soveltuvilta osin matkakorvausten verovapaaseen korvattavuuteen sovelletaan muutoin samoja sääntöjä kuin palkansaajillakin.
Hallituksen jäsenet, työryhmät ja muut yleishyödyllisen yhteisön valitsemat luottamushenkilöt tai nimeämät vapaaehtoiset tekevät matkoja yhteisön hyväksi ja toimeksiannosta mennessään kokouksiin tai jonnekin muualle hoitamaan tuota maksajayhteisön luottamustehtäväänsä. Heille yleishyödyllisen yhteisön verovapaa matkakustannusten korvattavuus soveltuu siinä tapauksessa, jos he eivät ole työsuhteessa maksajayhteisöön tai saa siltä muutoinkaan rahapalkkioita luottamustehtävien hoidosta. Jos näin kuitenkin olisi, sovellettaisiin palkansaajia koskevaa matkakorvaussääntelyä.
Myös esimerkiksi kokous- tai vuosipalkkioita saaville hallituksen jäsenille voi usein korvata matkakorvaukset kokouksiin verovapaasti, vaikkeivat he tuloverolain tarkoittamia yleishyödyllisten yhteisöjen vapaaehtoisia olekaan, vaan palkansaajia. Tällöin matkojen verovapaan korvattavuuden voi estää se, että olisi kyse palkkiota nauttivan luottamushenkilön kodin ja varsinaisen työpaikan välisestä matkasta, mikä voisi olla mahdollista esimerkiksi luottamustehtävän päätoimisuuden vuoksi tai jos yleishyödyllisen yhteisön työntekijä osallistuisi vapaaehtoistyöhön osana työtehtäviään.
Millaiset matkat eivät sitten ole yleishyödyllisen yhteisön hyväksi ja toimeksiannosta tehtyjä ja siten eivät myöskään ole verovapaasti korvattavissa vapaaehtoisille? Yleishyödyllisen yhteisön hyväksi toimimista on subjektiivista määritellä, mutta toimeksianto on usein helposti dokumentoitavissa: Mikä on matkan tarkoitus, kenen intressiä se palvelee ja kenen tai minkä vaatimuksesta se on tehty? Verohallinto mainitsee esimerkkinä yhdistysten vuosikokoukset tms. jäsenkokoukset, joihin osallistutaan omaehtoisesti ja omassa intressissä yhteisön osallistuvana jäsenenä, ja joihin verovapaita matkakustannustenkorvauksia ei voi maksaa jäsenkokouksen osallistujana.
Mielenkiintoinen ja avoimeksi jäävä matkakulukysymys liittyy siihen, kuinka laajasti on mahdollista korvata tai ainakin järjestää maksuttomasti ilman veroseuraamuksia esimerkiksi kattojärjestön tai muun lähiyhteisön kokousmatkoja tai muita tapahtumia vapaaehtoisille. Yleishyödyllisen yhteisön toiminnassa tällaiset tapahtumat voivat olla tärkeitä esimerkiksi päätöksenteon kannalta, mutta se on myös usein vapaaehtoisille vuoden kohokohta sekä hetki juhlaan ja virkistäytymiseen.
Verohallinto määrittää ohjeessaan verovapaan korvattavuuden syntyvän esimerkiksi oman yleishyödyllisen yhteisön edustamisella ja äänioikeuden käyttämisellä. Toisaalta yleishyödyllisen yhteisön tai “sen lähipiirin” tapahtumaan verovapaan ilmaisen osallistumisoikeuden, joka ei siis ole sama asia kulujen korvaamisen kanssa ja joka Verohallinnon ohjeen mukaan käsittää ilmeisesti ilmaisen sisäänpääsyn, ruokailun, majoituksen ja kuljetuksen tapahtumaan, voi saada ainakin joillakin edellytyksillä myös muu vapaaehtoinen kuin edellä mainittu yleishyödyllisen yhteisön virallinen edustaja. Kuitenkin, jos ilmainen osallistuminen on ennalta sovittu palkinto jostakin tehtävästä, suoriutumisesta tai talkoista, on se veronalaista, tulorekisteriin ilmoitettavaa tuloa.
Matkakulujen verovapaasta korvaamisesta tai maksuttomuudesta saa helposti vaikeita kysymyksiä myös yleishyödyllisten yhteisöjen tilanteessa. Milloin teidän yleishyödyllisessä yhteisössänne on viimeksi päivitetty matkustus- ja kulukorvausohjesääntö ja onko siinä huomioitu verotuksen näkökohdat?

Mikä on “yleishyödyllisen yhteisön hyväksi ja toimeksiannosta tehty matka”?

Aiheeseen liittyvät sisällöt

Verohallinnolta päivitys yleishyödyllisten yhteisöjen verotusohjeeseen

PRH:n säätiövalvonta kiinnittää erityistä huomiota konsernitilinpäätöksen laatimisvelvollisuuden noudattamiseen vuonna 2024

Yhdistyksen hallintoon kuuluvia tehtäviä hoitavien vahingonkorvausvastuuta selkeytetty yhdistyslain muutoksella

Verotuksen sujuvoittaminen ja ennakoitavuuden haasteet: katsaus hallitusohjelman tavoitteisiin

Yhteyshenkilösi PwC:llä

Heikki Liukkonen

Palvelumme

Muut lukivat myös

Kummitus nimeltä Lexel

Arvonlisävero otsikoihin hallituksen kehysriihessä

Turbulenssia henkilöstörahastojen verotuksessa