Vastoin yleistä käsitystä suomalaiset listayhtiöt ostavat verrattain paljon ulkomaalaisia yrityksiä, paljastaa PwC:n tuore selvitys. Suomalaisten listayhtiöiden vuosina 2018–2024 tekemiä yrityskauppoja analysoiva selvitys osoittaa, että miltei puolet hankinnoista tehtiin kotimaan rajojen ulkopuolelta. Nämä hankinnat olivat myös kauppahinnaltaan arvokkaampia kuin paikalliset yritysostot. PwC:n Nasdaq Helsingin listayhtiöiden yritysostoja tarkasteleva selvitys osoittaa, että yrityskaupoista kappalemääräisesti laskettuna hieman alle puolet...

PwC:n selvitys paljastaa: Suomalaiset listayhtiöt shoppailevat ahkerasti ulkomailla

Suomi paransi merkittävästi sijoitustaan PwC:n nuorisotyöllisyysindeksissä ja nousi vuodesta 2022 seitsemän sijaa. Suomi sijoittuu vertailussa mukana olleista 38 OECD-maasta sijalle 15. Indeksin kärkipaikalle ylsi Alankomaat. Suomen sijoitus PwC:n globaalissa Youth Employment Index -selvityksessä koheni tänä vuonna merkittävästi, kun se nousi vertailun sijalle 15. Muista Pohjoismaista parhaiten menestyi Islanti, joka on vertailussa kolmen parhaan maan joukossa....

Suomi nuorisotyöllisyydessä 15 parhaan OECD-maan joukkoon – Alankomaat, Sveitsi ja Islanti PwC:n indeksin kärjessä

PwC Suomen partneri Petri Näätänen on nimitetty yhtiön Inclusion &amp; Diversity -johtajaksi 1.7.2024 alkaen. Hän raportoi tehtävässään toimitusjohtajalle Kauko Storbackalle. Näätänen jatkaa myös nykyisessä tehtävässään PwC Suomen Risk Assurance Services -yksikön johtajana.  Petrillä on yli 20 vuoden kokemus yritysten riskienhallinnan neuvonannosta. Hän aloitti työskentelyn PwC:llä vuonna 2000. Vuodesta 2020 hän on johtanut yhtiön riskienhallintapalveluita, ja...

Petri Näätänen on nimitetty PwC Suomen Inclusion & Diversity Leaderiksi 

Monissa organisaatioissa perinteisen HR:n on korvannut jokin uudella, modernimmalla termillä kutsuttava toiminto, kuten People Operations tai People and Culture. Joissain yhteyksissä henkilöstöön liittyvistä toiminnoista puhutaan termillä “moderni HR” ikään kuin korostaen sitä, ettei kyse ole mistään pölyttyneestä viime vuosituhannelle jämähtäneestä osastosta tai vain nimensä mukaisesti henkilöstöresursseista. Henkilöstötoimintojen nimeämiseen liittyvä semantiikka osoittaa, että työelämä on muuttunut...

Tehokas ja tuottava HR – miten pysyä aallonharjalla?

Keskusverolautakunnan kesällä 2024 antamassa ennakkoratkaisussa KVL:2024/19 käsiteltiin siitä, voidaanko testamentilla muodostettu varallisuuskokonaisuus tai sukurahasto muuntaa säätiölaissa tarkoitetuksi sukusäätiöksi tuloverolain toimintamuodon muutoksia koskevien säännösten mukaisesti. Tuloverolain säännösten mukaan yritys voi muuttaa toimintamuotoaan niin sanottua jatkuvuusperiaatetta noudattaen, eli käytännössä ilman tuloveroseuraamuksia ja ilman että yrityksen katsottaisiin toimintamuodon muutoksen yhteydessä verotuksen näkökulmasta purkautuvan. Säännökset toimintamuodon muutoksista sisältyvät tuloverolain...

KVL: Testamentilla muodostetun sukurahaston muuttaminen sukusäätiöksi

Listaamattoman yhtiön osakkeiden omistaminen oman holdingyhtiön kautta suoran henkilökohtaisen omistuksen sijaan on usein järkevä ratkaisu. Verotuskäytännön muutokset avaavat tähän uusia toteuttamisvaihtoehtoja. Listaamattomien yhtiöiden omistajilta kuulee usein samankaltaisia kysymyksiä: Pitäisikö osakkeet omistaa suoraan omissa nimissä vai holdingyhtiön kautta? Jos jo toimivan yhtiön osakkeet tällä hetkellä omistetaan suoraan omissa nimissä, miten holdingyhtiömalliin siirtyminen olisi mahdollista toteuttaa tehokkaasti?...

Yhtiön omistus osakaskohtaisiin holdingyhtiöihin – uusia keinoja työkalupakkiin

Palkan ja työkorvauksen välinen rajanvetosääntely määrittää, voiko jotakin työtä tehdä oman yrityksen kautta palkatun työ- tai toimisuhteen sijaan. Yritysten virallisista, henkilökohtaisista hallintotehtävistä kertyvä kompensaatio on kuitenkin vero-oikeudellisesti aina henkilökohtaista palkkiota, jota ei voi laskuttaa. Verohallinto päivitti keväällä ohjettaan, joka ulottaa “verotuksen palkkavaatimuksen” myös joihinkin epävirallisiin johtotehtäviin, kuten yhdistyksen toiminnanjohtajaan tai säätiön asiamieheen. Tällä voi olla...

Verohallinto tarkensi kantaansa johtamistyön laskutukseen

Elokuussa 2024 astui voimaan maailman ensimmäinen kattava tekoälyä koskeva säädös, EU:n tekoälysäädös (EU AI Act). Sen täysimääräinen soveltaminen alkaa 2. elokuuta 2026, lukuun ottamatta joitakin poikkeuksia, kuten tiettyjä kieltoja, jotka tulevat voimaan jo kuuden kuukauden kuluttua. Turvallisuus ja perusoikeudet keskiössä Säädöksen tavoitteena on luoda yhtenäinen oikeudellinen kehys tekoälyn riskien hallitsemiseksi. Säädös asettaa erityisiä ja laajoja...

EU:n tekoälysäädös astui voimaan – mitä seuraavaksi?

PwC:n Mikä ihmeen IFRS? -blogisarjan seitsemännessä osassa Juulia Malmelin käsittelee kesäloman jälkeiseen töihinpaluuseen liittyvää jännitystä. Vaikka kesäloma olisi kuinka virkistävä, töihinpaluuseen liittyy aina jonkinlaisia käynnistysvaikeuksia. Mikä toisi töissä samanlaista jännitystä kuin olympialaisten keihäs- tai moukarikarsinnat, tai jalkapallon EM-finaali? Varma vinkki päästä takaisin työmoodiin on tarttua IASB:n agendaan ja palautella mieliin, mitä kaikkea kivaa sieltä nyt lähikuukausille onkaan...

IFRS valokeilassa – Uusia mahdollisuuksia tilinpäätösraportoinnissa: takaisin sorvin äärellä

Korkein hallinto-oikeus antoi kesäkuun lopulla kaksi vuosikirjapäätöstä (KHO 2024:93 ja KHO 2024:94), jotka ottivat kantaa siihen, millaisissa olosuhteissa kaavamaista, perustason mukaista veronkorotusta voidaan alentaa tai se voidaan jättää kokonaan määräämättä.  Mitä säännöt veronkorotuksista sanovat? Veronkorotus voidaan määrätä muun muassa tilanteessa, jossa yhtiön antamassa veroilmoituksessa on ollut virhe. Tuloverotuksessa niin sanottu perustason veronkorotus on yleensä kaksi...

KHO otti kantaa veronkorotuksen alentamiseen ja määräämättä jättämiseen

Keskusverolautakunnan (KVL) kesäkuussa 2024 antama ennakkoratkaisu 2024/23 ottaa kantaa henkilöstörahastoeriä tuottavassa tulospalkkiojärjestelmässä hyväksyttäviin mittareihin eli siihen, millä kriteereillä työnantaja voi maksaa työntekijälle palkkiota henkilöstörahastoon ilman, että tuloa verotetaan tuolla hetkellä. Ennakkoratkaisun mukaan työntekijän henkilökohtainen asiakaslaskutuksen kate on hyväksyttävä mittari. Mistä on kyse? Henkilöstörahastojen tulospalkkiojärjestelmiin liittyvä verotuksellinen kysymys kytkeytyy siis ennen kaikkea työntekijälle maksettavan palkkion verotukselliseen...

KVL: Henkilöstörahastoon liitetyssä tulospalkkiojärjestelmässä voi edelleen käyttää henkilökohtaiseen asiakaslaskutukseen perustuvaa mittaria

Ylityöt ja niiden syntyminen aiheuttavat yhä enemmän tulkinnanvaraisia tilanteita, kun töitä on mahdollista tehdä älylaitteiden avulla missä ja milloin vain. Lisäksi työpaikoilla on käytössä erilaisia työaikamuotoja, joissa valtaa työajan käytön suhteen on annettu työntekijöille. Syntyykö ylityötä, kun työntekijät työskentelevät omaehtoisesti sovitun työajan ulkopuolella ja milloin ylityötä syntyy eri työaikamuodoissa? Tilanteet ovat monitulkintaisia ja aiheuttavat päänvaivaa...

Tapetilla ylityöt ja niiden syntyminen

“Kyllä meidän työntekijämme ovat kaikki päteviä!” Erään lähijohtajan vuosien takainen kommentti tiedusteluuni mahdollisista osaamisen kehittämistarpeista nousi mieleeni, kun pähkäilin pitkästä aikaa osaamisen johtamisen problematiikkaa. Osaamisen johtamisella tarkoitetaan sellaista näkökulmaa ja toimintatapaa, jossa organisaation osaamispotentiaali pyritään hyödyntämään ja ohjaamaan mahdollisimman hyvin sen tavoitteiden saavuttamiseksi. Kantaa otetaan tällöin henkilöstön laatuun, määrään ja hintaan. Ajatuskulku taustalla menee siten,...

Kilpailukyky syntyy inhimillisestä osaamisesta

Etusivu

Verotus

Johtaminen ja vastuullisuus

Yrittäjyys

Juridiikka

Taloushallinto

Teknologia ja digitaalisuus

Strategy& -topics

Medialle

Tilaa uutiskirje

Pääsääntöisesti verovapaita matkakustannusten korvauksia voi maksaa vain palkansaajille silloin, kun verovapaan korvattavuuden muut edellytykset täyttyvät. Joitakin poikkeuksia on, kuten omistajayrittäjät, jotka eivät maksa oikeushenkilömuotoisesta yrityksestään (muu kuin toiminimi) itselleen palkkaa, yliopistojen vierailijaluennoitsijat ja yleishyödyllisten yhteisöjen vapaaehtoiset.
Yleishyödylliset yhteisöt voivat tuloverolain 71 § 3 momentin mukaan korvata verovapaasti matkakustannustenkorvauksia myös vapaaehtoisille yleishyödyllisen yhteisön hyväksi ja toimeksiannosta tehdystä matkasta. Edellytyksenä on, että vapaaehtoinen ei ole maksajaan työsuhteessa tai saa tehtävästä muutoin korvausta. Tämä rajaus estää palkansaajien kustannusten korvausten laajentamisen muihin kuin tuloverolain 72 §:n tarkoittamiin työmatkoihin tai 71 § 1 momentin tarkoittamiin matkoihin toissijaiselle työpaikalle.
Verohallinnon <a href="https://www.vero.fi/syventavat-vero-ohjeet/ohje-hakusivu/48059/yleishyodyllisten-yhteisojen-ja-julkisyhteisojen-vapaaehtoistoiminnan-ennakkoperintakysymykset4/" target="_blank" rel="noopener">Yleishyödyllisten yhteisöjen ja julkisyhteisöjen vapaaehtoistoiminnan ennakkoperintäkysymykset -viranomaisohjeen</a> mukaan vapaaehtoisille korvattavan matkan on liityttävä yleishyödyllisen yhteisön toimintaan ja siitä on päätettävä asianmukaisesti etukäteen. Vapaaehtoisten päivärahoille on tuloverolain mukaan vuodessa 20 päivän ja kilometrikorvauksille 3 000 euron saajakohtainen vuosiraja. Soveltuvilta osin matkakorvausten verovapaaseen korvattavuuteen sovelletaan muutoin samoja sääntöjä kuin palkansaajillakin.
Hallituksen jäsenet, työryhmät ja muut yleishyödyllisen yhteisön valitsemat luottamushenkilöt tai nimeämät vapaaehtoiset tekevät matkoja yhteisön hyväksi ja toimeksiannosta mennessään kokouksiin tai jonnekin muualle hoitamaan tuota maksajayhteisön luottamustehtäväänsä. Heille yleishyödyllisen yhteisön verovapaa matkakustannusten korvattavuus soveltuu siinä tapauksessa, jos he eivät ole työsuhteessa maksajayhteisöön tai saa siltä muutoinkaan rahapalkkioita luottamustehtävien hoidosta. Jos näin kuitenkin olisi, sovellettaisiin palkansaajia koskevaa matkakorvaussääntelyä.
Myös esimerkiksi kokous- tai vuosipalkkioita saaville hallituksen jäsenille voi usein korvata matkakorvaukset kokouksiin verovapaasti, vaikkeivat he tuloverolain tarkoittamia yleishyödyllisten yhteisöjen vapaaehtoisia olekaan, vaan palkansaajia. Tällöin matkojen verovapaan korvattavuuden voi estää se, että olisi kyse palkkiota nauttivan luottamushenkilön kodin ja varsinaisen työpaikan välisestä matkasta, mikä voisi olla mahdollista esimerkiksi luottamustehtävän päätoimisuuden vuoksi tai jos yleishyödyllisen yhteisön työntekijä osallistuisi vapaaehtoistyöhön osana työtehtäviään.
Millaiset matkat eivät sitten ole yleishyödyllisen yhteisön hyväksi ja toimeksiannosta tehtyjä ja siten eivät myöskään ole verovapaasti korvattavissa vapaaehtoisille? Yleishyödyllisen yhteisön hyväksi toimimista on subjektiivista määritellä, mutta toimeksianto on usein helposti dokumentoitavissa: Mikä on matkan tarkoitus, kenen intressiä se palvelee ja kenen tai minkä vaatimuksesta se on tehty? Verohallinto mainitsee esimerkkinä yhdistysten vuosikokoukset tms. jäsenkokoukset, joihin osallistutaan omaehtoisesti ja omassa intressissä yhteisön osallistuvana jäsenenä, ja joihin verovapaita matkakustannustenkorvauksia ei voi maksaa jäsenkokouksen osallistujana.
Mielenkiintoinen ja avoimeksi jäävä matkakulukysymys liittyy siihen, kuinka laajasti on mahdollista korvata tai ainakin järjestää maksuttomasti ilman veroseuraamuksia esimerkiksi kattojärjestön tai muun lähiyhteisön kokousmatkoja tai muita tapahtumia vapaaehtoisille. Yleishyödyllisen yhteisön toiminnassa tällaiset tapahtumat voivat olla tärkeitä esimerkiksi päätöksenteon kannalta, mutta se on myös usein vapaaehtoisille vuoden kohokohta sekä hetki juhlaan ja virkistäytymiseen.
Verohallinto määrittää ohjeessaan verovapaan korvattavuuden syntyvän esimerkiksi oman yleishyödyllisen yhteisön edustamisella ja äänioikeuden käyttämisellä. Toisaalta yleishyödyllisen yhteisön tai “sen lähipiirin” tapahtumaan verovapaan ilmaisen osallistumisoikeuden, joka ei siis ole sama asia kulujen korvaamisen kanssa ja joka Verohallinnon ohjeen mukaan käsittää ilmeisesti ilmaisen sisäänpääsyn, ruokailun, majoituksen ja kuljetuksen tapahtumaan, voi saada ainakin joillakin edellytyksillä myös muu vapaaehtoinen kuin edellä mainittu yleishyödyllisen yhteisön virallinen edustaja. Kuitenkin, jos ilmainen osallistuminen on ennalta sovittu palkinto jostakin tehtävästä, suoriutumisesta tai talkoista, on se veronalaista, tulorekisteriin ilmoitettavaa tuloa.
Matkakulujen verovapaasta korvaamisesta tai maksuttomuudesta saa helposti vaikeita kysymyksiä myös yleishyödyllisten yhteisöjen tilanteessa. Milloin teidän yleishyödyllisessä yhteisössänne on viimeksi päivitetty matkustus- ja kulukorvausohjesääntö ja onko siinä huomioitu verotuksen näkökohdat?

Mikä on “yleishyödyllisen yhteisön hyväksi ja toimeksiannosta tehty matka”?

Aiheeseen liittyvät sisällöt

Verohallinnolta päivitys yleishyödyllisten yhteisöjen verotusohjeeseen

KVL: Testamentilla muodostetun sukurahaston muuttaminen sukusäätiöksi

Verohallinto tarkensi kantaansa johtamistyön laskutukseen

PRH:n säätiövalvonta kiinnittää erityistä huomiota konsernitilinpäätöksen laatimisvelvollisuuden noudattamiseen vuonna 2024

Yhteyshenkilösi PwC:llä

Heikki Liukkonen

Palvelumme

Muut lukivat myös

Tehokas ja tuottava HR – miten pysyä aallonharjalla?

PwC:n selvitys paljastaa: Suomalaiset listayhtiöt shoppailevat ahkerasti ulkomailla

KVL: Testamentilla muodostetun sukurahaston muuttaminen sukusäätiöksi