PwC Suomi on nimittänyt kolme uutta, kokenutta asiantuntijaa eri tehtäviin. Daniel Pasternack Daniel Pasternack (KTT) on nimitetty 12.8.2024 alkaen Senior Advisoriksi PwC Suomen Advisory-liiketoimintaan, jossa hän keskittyy erityisesti pankki- ja rahoitussektorin asiakkuuksiin sekä perheiden sijoitusyrityksiin. Daniel on erittäin kokenut Financial Services -toimialan ammattilainen ja tehnyt mittavan uran suomalaisessa varainhoitosektorissa useassa eri yrityksessä, viimeisimpänä Evlillä ja...

PwC Suomelle kaksi uutta partneria ja Senior Advisor

Vastoin yleistä käsitystä suomalaiset listayhtiöt ostavat verrattain paljon ulkomaalaisia yrityksiä, paljastaa PwC:n tuore selvitys. Suomalaisten listayhtiöiden vuosina 2018–2024 tekemiä yrityskauppoja analysoiva selvitys osoittaa, että miltei puolet hankinnoista tehtiin kotimaan rajojen ulkopuolelta. Nämä hankinnat olivat myös kauppahinnaltaan arvokkaampia kuin paikalliset yritysostot. PwC:n Nasdaq Helsingin listayhtiöiden yritysostoja tarkasteleva selvitys osoittaa, että yrityskaupoista kappalemääräisesti laskettuna hieman alle puolet...

PwC:n selvitys paljastaa: Suomalaiset listayhtiöt shoppailevat ahkerasti ulkomailla

Suomi paransi merkittävästi sijoitustaan PwC:n nuorisotyöllisyysindeksissä ja nousi vuodesta 2022 seitsemän sijaa. Suomi sijoittuu vertailussa mukana olleista 38 OECD-maasta sijalle 15. Indeksin kärkipaikalle ylsi Alankomaat. Suomen sijoitus PwC:n globaalissa Youth Employment Index -selvityksessä koheni tänä vuonna merkittävästi, kun se nousi vertailun sijalle 15. Muista Pohjoismaista parhaiten menestyi Islanti, joka on vertailussa kolmen parhaan maan joukossa....

Suomi nuorisotyöllisyydessä 15 parhaan OECD-maan joukkoon – Alankomaat, Sveitsi ja Islanti PwC:n indeksin kärjessä

Vuonna 2025 ensimmäiset yritykset raportoivat tilikauden 2024 tiedot EU:n kestävyysraportointidirektiivin (Corporate Sustainability Reporting Directive, CSRD) perusteella. Samalla näiden yritysten tulee raportoida liiketoimintansa EU-taksonomian kelpoisuus ja mukaisuus. Monia yrityksiä kuitenkin yllättää, että kestävyysraportointidirektiivi edellyttää raportointia myös EU-taksonomiasta. EU-taksonomian kelpoisuus ja mukaisuus perustuu taksonomia-asetukseen, joka määrittelee kriteerit kestävälle liiketoiminnalle. EU-taksonomian kelpoisuus tarkoittaa liiketoimintaa, joka kuuluu EU-taksonomian piiriin,...

Ovatko yritykset valmiita raportoimaan kestävyysraporteissaan myös EU-taksonomiasta?

Korkeimman oikeuden tuoreen päätöksen mukaan veropetos ei ollut lievä, kun vältettyjen verojen määrä oli noin 1000 euroa. Tässä tapauksessa päästiin sakoilla, mutta melko pienillä summilla ehdollinen vankeuskaan ei ole poissuljettua. Jos verottajalle annetuissa henkilökohtaiseen verotukseen vaikuttavissa tiedoissa on ollut virheitä, mahdollisia seurauksia ovat veronkorotus tai joissain tilanteissa myös rikosoikeudelliset sanktiot. Samassa asiassa ei kuitenkaan voida...

Rikosoikeudellistuuko verotus – Milloin virhe verotuksessa on poliisiasia?

Mediassa on viime viikkoina käytetty termiä “joustopesu” kuvaamaan tilannetta, jossa työnantaja antaa nykyisille ja potentiaalisille työntekijöille kuvan todellisuutta joustavammista käytännöistä erityisesti työntekopaikan suhteen. Käytännössä tämä on tarkoittanut sitä, että on puhuttu ja jopa mainostettu joustavia etätyökäytäntöjä, vaikka todellisuudessa työntekijöitä on velvoitettu tulemaan toimistolle. Miksi työnantajat haksahtavat joustopesuun? Vaikka työmarkkinatilanne on palannut viime vuosien aikana takaisin...

Työnantaja, älä sorru joustopesuun!

Häirintä työpaikalla on yhä edelleen ajankohtainen aihe. Häirinnästä on kyse silloin, kun henkilö on toistuvasti ja pitkäkestoisesti loukkaavan tai alistavan käyttäytymisen kohteena ja tästä aiheutuu hänelle terveyshaittaa. Häirintää voidaan kutsua arkikielessä myös nimellä työpaikkakiusaaminen ja sitä voi tapahtua paitsi työntekijöiden välillä, myös esihenkilön ja alaisen välillä. Työnantajalla on velvollisuus selvittää tilanne sekä puuttua häirintään ja...

Häirintään työpaikalla on suhtauduttava vakavasti

Ruotsin hallitus perusti vuonna 2021 komitean arvioimaan korkorajoitussäännösten mahdollisia muutostarpeita. Komitea on 31.5.2024 julkaisemassaan raportissa esittänyt useita muutoksia nykyisiin korkovähennysrajoituksiin. PwC Ruotsi on uutisoinut aiheesta täällä. Keskeiset muutokset Konserniyksiköille otettaisiin käyttöön yhteinen konsernilaskenta nettokorkojen ja vähennysten laskemiseksi. Yhtiöt, joilla on mahdollisuus antaa toisilleen konserniavustuksia, muodostaisivat yhteisen laskentayksikön, jonka sisällä ne voivat tasata nettokorkojaan. Safe harbour...

Muutoksia Ruotsin korkorajoitussääntöihin

Viro aikoo ottaa käyttöön puolustusveroksi kutsutun uuden veron. Vero koostuu kolmesta lähteestä ja on voimassa väliaikaisesti vuoden 2028 loppuun saakka. PwC Viro on uutisoinut aiheesta täällä. Keskeinen sisältö Arvonlisävero nousee kahdella prosenttiyksiköllä 24 prosenttiin (arvonlisäveroa korotettiin jo 20 prosentista 22 prosenttiin vuonna 2024) 1.1.2025 alkaen. Luonnollisten henkilöiden tulovero nousee kahdella prosenttiyksiköllä 24 prosenttiin 1.1.2026 alkaen....

Viro aikoo ottaa käyttöön puolustusveron – yrityksille uusi kahden prosentin vero

Henkilötietojen käsittelyssä ja tietoturvan ylläpitämisessä on monia haasteita, ja virheitä voi tapahtua helposti. Tässä artikkelissa käydään läpi yleisiä virheitä henkilötietojen käsittelyssä ja annetaan lyhyet muistisäännöt niiden välttämiseksi. Puutteellinen käsittelyperuste Henkilötietojen käsittely edellyttää aina, että käsittelylle on olemassa joku laissa mainittu peruste. EU:n tietosuoja-asetuksen (GDPR) mukaiset käsittelyperusteet ovat: rekisteröidyn suostumus sopimus rekisterinpitäjän lakisääteinen velvoite elintärkeiden etujen...

Viisi tavallista virhettä henkilötietojen käsittelyssä – ja kuinka välttää ne

Polttoaineiden jakeluun kohdistuva päästökauppa (ETS2) on uusi, EU:n yhteinen päästökauppavelvoite fossiilisia polttoaineita jakeleville, valmisteverovelvollisille toimijoille. Jakelijoiden päästökauppa aiheuttaa uusia viranomaisvelvoitteita toimijoille, joilla on energiatuotteisiin liittyviä valmisteverorekisteröintejä. Velvoite koskee nestemäisiä ja kaasumaisia, fossiilisia polttoaineita. Toimijoiden tulee rekisteröityä ja aloittaa raportointi Energiavirastolle vuoden 2025 alkupuoliskolla. Mikä on ETS2? Työ- ja elinkeinoministeriö on valmistelemassa uutta lakia fossiilisen polttoaineen...

Polttoainejakelijoiden päästökaupasta lisävelvoitteita valmisteverolupien haltijoille

Vaikka Suomen lainsäädäntö ei tunne trusteja, monessa maassa ne ovat tavallinen väline esimerkiksi perhevarallisuuden hallinnointiin. KHO:n tuoreen päätöksen mukaisesti varoja ei kuitenkaan voi luovuttaa trustiin ilman luovutusvoittoverotusta. Samalla tapaus osoittaa selvän sääntelyn puuttumisen ongelmat. Suomen verolainsäädäntö ei tunne trusteja, eikä se sisällä nimenomaisia trusteja koskevia säännöksiä. Oikeuskäytännössä harvat trusteja koskevat ratkaisut ovatkin siksi perustuneet tapauskohtaiseen...

Omaisuuden luovutus trustiin voi olla veronalainen luovutus

Monissa organisaatioissa perinteisen HR:n on korvannut jokin uudella, modernimmalla termillä kutsuttava toiminto, kuten People Operations tai People and Culture. Joissain yhteyksissä henkilöstöön liittyvistä toiminnoista puhutaan termillä “moderni HR” ikään kuin korostaen sitä, ettei kyse ole mistään pölyttyneestä viime vuosituhannelle jämähtäneestä osastosta tai vain nimensä mukaisesti henkilöstöresursseista. Henkilöstötoimintojen nimeämiseen liittyvä semantiikka osoittaa, että työelämä on muuttunut...

Tehokas ja tuottava HR – miten pysyä aallonharjalla?

Etusivu

Verotus

Johtaminen ja vastuullisuus

Yrittäjyys

Juridiikka

Taloushallinto

Teknologia ja digitaalisuus

Strategy& -topics

Medialle

Tilaa uutiskirje

PwC Suomi teki viime syksyn ja talven aikana Suomessa haastattelututkimuksen, johon osallistui lukuisa joukko yrityspäättäjiä eri kokoisista yrityksistä. Halusimme tietää, millainen heidän riskikarttansa on ja mitä he maailman muutoksesta ajattelevat. Havaitsimme, että huolenaiheet jakautuivat karkeasti kuuteen eri ryhmään.
Suurimmaksi uhkakuvaksi nousi Venäjän hyökkäyssota Ukrainassa, ja erityisesti korostuivat sodan vaikutukset yritysten talouteen. Hinnat olivat kohonneet nopeasti, korkojen nousu oli nostanut rahoituskustannuksia ja lopulta rahoituksen saamisen oletettiin vaikeutuvan. Yritysten näkymät heikkenivät sekä Suomen markkinatilanteen takia että kysynnän hiivuttua nopeasti muuttuvilla vientimarkkinoilla.
Menikö digitaalisen osaamisen ulkoistaminen liian pitkälle?
Kasvavat kyberuhat sekä yritysten IT-järjestelmiin kohdistuvat riskit nousivat esiin toiseksi tärkeimpänä huolenaiheena. Tämä voidaan tulkita laajemmin koko digitaalista infrastruktuuria koskevaksi huoleksi. Digitalisaatio on muodostunut kokonaisvaltaiseksi kilpailutekijäksi kaikessa, kun järjestelmät ovat siirtyneet kattavasti pilvipalveluiksi ja hinnoittelurakenteet SaaS-mallisiksi. Uudet riippuvuussuhteet sekä hallitsemattomat toimintatavat eri alihankkijoiden ja toimittajien kanssa kasvattavat päivittäisiä riskejä.
Yritykset kohtaavat jatkuvasti järjestelmiin kohdistuvia teknisiä haasteita, ja kun samaan aikaan ollaan monenlaisten kyberhyökkäysten ja uhkakuvien varjossa, haasteita riittää ratkottavaksi. Yksi huolen aihe liittyy osaamiseen kapeikkoihin: miten järjestelmien käyttäjiin, yritysten työntekijöihin, kohdistuvat riskit saataisiin paremmin hallintaan? Teknologia kehittyy nopeasti eivätkä ihmiset aina pysy mukana kehityksen vauhdissa.
Ulkoistaminen on ollut Suomessa viimeiset parikymmentä vuotta rajua. Herää kysymys, onko ulkoistettu asioita, joita ei olisi ikinä pitänyt ulkoistaa. Ollaanko yrityksissä liian riippuvaisia ulkoisesta asiantuntemuksesta? Onko oman osaamisen kehittäminen jäänyt rajalliseksi, kun kehitystä on edistetty voimakkaasti tulosperusteisesti? Onko ymmärretty digitalisaation strateginen merkitys vai luotettu sokkona muualla muodostuneisiin käytäntöihin?
Ulkoistaminen voi olla valtava mahdollistaja. Jos kuitenkin päädytään tilanteeseen, jossa palvelut hankitaan laajojen, toisistaan riippuvien toimittajaketjujen kautta eikä palveluita ja niiden hankkimista enää ymmärretä tarpeeksi, kohdataan arvaamattomia ongelmia. Lopulta voidaan joutua tilanteisiin, joissa oma ydinliiketoiminnallinen osaaminen on hyvinkin haavoittuvaa.
Geopoliittisen tilanteen nopea muutos aiheuttaa huolta
Yrityspäättäjien kolmas huoli liittyi maailman nopeasti muuttuneeseen geopoliittiseen tilanteeseen. Maailman kolmijako USA:n, Kiinan ja EU:n leireihin vaikuttaa kauppapolitiikkaan ja sitä kautta suomalaisiin yrityksiin. Ennen raaka-aineet, komponentit ja palvelut valittiin globaalisti, kustannushyötyjä optimoiden. Jatkossa tarvitaan lukuisia eri skenaarioita riippuen siitä, mille markkinoille ollaan tuotteita viemässä tai mistä niihin tulevat osatoimitukset ollaan tilaamassa.
Kauppapolitiikassa edettiin pitkään purkamalla kaupan esteitä. Tullien vaikutus pieneni ja kaupparajoitukset eri maiden välillä helpottuivat. Tämä suuntaus on muuttunut rajusti. Koronarajoitusten aiheuttamat saatavuusongelmat rajoittivat koko maailman tuotantokykyä, ja Ukrainan sota sekoitti rakenteet lopullisesti.  Venäjä, yksi maailman suurimmista raaka-aineiden tuottajista, putosi länsimaisen kaupan ulkopuolelle. Kiinan ja USA:n suhteet ovat kärjistyneet ja ne kamppailevat teknologisen maailman johtajuudesta, mistä syntyy jatkuvasti uusia ongelmia eurooppalaisille ja suomalaisille yrityksille.
Suomi on perinteisesti ollut tiiviissä kauppasuhteissa Venäjän kanssa. Monet yritykset ovat vuosien saatossa sijoittaneet Venäjälle tuotantoa tai solmineet tiivistä yhteistyötä raaka-aineiden saamiseksi. Venäjä on ollut tärkeä kauppakumppani. Suomalainen elinkeinorakenne sisältää myös paljon venäläistaustaista omistusta, johon suhtauduttiin Neuvostoliiton hajoamisen jälkeen sallivasti.
Nyt laajat Venäjään kohdistuvat rajoitukset aiheuttavat yrityksille uusia ongelmia. Vaikka ne ovat jo käynnistäneet toimenpiteitä Venäjä-suhteiden katkaisemiseksi ja tehneet alaskirjauksia sijoituksistaan Venäjällä, tilanne on hyvin monimutkainen ja aiheuttaa ongelmia vielä pitkään.
Suomi menetti myös maana yleistä houkuttelevuuttaan investointikohteena sekä matkailukohteena sodan puhjettua. Suomen liittyminen Natoon kohentaa osin turvallisuustilannetta, mutta miten se tulee lopulta muuttumaan jatkossa, jää vielä avoimeksi.
Varautuminen hiljaisen tiedon katoamiseen on vaikeaa
Neljäs esiin noussut riski oli osaavan työvoiman saatavuus. Suomi tuskin on halutuin maa muuttaa työn perässä. Kansainvälisiä opiskelijoita on melko paljon, mutta iso osa heistä päätyy työskentelemään muualle kuin Suomeen.
Työvoiman saatavuuden rinnalla sen pysyvyys koetaan suureksi ongelmaksi. Työntekijöiden sitoutuminen työnantajiin on löystynyt vuosi vuodelta. Jo parin vuoden kokemus yhdestä työnantajasta ja yhdestä työtehtävästä on monille tarpeeksi.
Ongelmaan liittyy suurempi, piilevä haaste. Ennen pitkät työurat samoissa tehtävissä kerryttivät yritykselle hiljaista osaamista, näkymätöntä pääomaa. Pitkäaikaiset, sitoutuneet työntekijät tiesivät paljon tapahtumien taustoista ja muistivat, mistä tarvittavat asiat tai tiedot löytyvät. Organisaatiolla ei kuitenkaan ole muistia, ja kun ihmiset vaihtuvat nopeasti, tämä hiljainen tieto katoaa. Tästä syntyy riskejä, joihin varautuminen tulee olemaan todella vaikeaa.
Osaavia työntekijöitä on liian vähän ja heistä on kova kilpailu. Tämä vaikeuttaa suomalaisten yritysten menestymistä sekä kilpailukykyä jatkossa.
Toimitus- ja palveluketjut häiriintyvät entistä helpommin
Viidenneksi merkittäväksi riskiksi katsottiin toimitusketjut ja palveluketjut. Globalisaatio on luonut pitkiä, maailman ääriin linkittyviä toimittajarakenteita. Kehitys on ollut nopeaa ja hallitsematonta. Tämä havaittiin ongelmina koronan levitessä ja sulkiessa maailman.
Yritykset eivät ole varautuneet alueellisiin logistiikkaketjuihin kuten ennen. Varastot on pyritty minimoimaan tai lopettamaan kokonaan. Varastoihin sitoutuvat pääomat on saatu minimiin, mutta samalla pienetkin häiriöt saatavuudessa aiheuttavat tuotannon katkoksia sekä häiriöitä asiakastoimituksiin. Nämä ovat nyt realisoitumassa liiketoimintariskeiksi. Riskien analysoinnin ja varautumismallien laatimisen tarve kasvaa kiihtyvällä vauhdilla.
Myös digitaaliset rakenteet ovat muuttuneet ongelmallisiksi. Palveluiden ulkoistaminen niin, ettei yrityksellä ole juurikaan vaikutusvaltaa niiden hallinnassa, on kasvava riski. Softat ja järjestelmärakenteet sisältävät laajasti kolmasien osapuolten ohjelmistokomponentteja, avoimen lähdekoodin palasia sekä erityyppisiä integraatioratkaisuja, joiden riippuvuudet tai tarkka sisältö ovat jääneet usein tiedostamatta tai selvittämättä.
On riittänyt, että kaikki toimii ja kustannusrakenteet ovat pysyneet kurissa. Nyt, kun fyysiset toimitusketjut ja digitaalisten palveluiden riippuvuudet ovat muodostuneet kriittisiksi, tästä on tullut yrityksille yksi suurista riskeistä. Toimitusketjuja voi olla vaikea palauttaa omaan hallintaan. Nyt tarvitaan vaihtoehtoisia toimittajarakenteita, digitaalisten palveluiden syvempää tuntemista ja mahdollisesti ratkaisujen siirtämistä osin lähemmäksi tuotantolaitoksia ja toimipisteitä, ehkä myös kotiuttamista.
Nopeasti muuttuva regulaatio suitsii tuotantoa ja kauppaa
Kuudes riskialue on regulaatio. Jatkuvasti muuttuvat säännökset sekä Euroopassa että maailmalla muodostavat paljon uusia haasteita. Siirtymäajat uuteen regulaatioon on lyhentyneet. Lisäksi sodan myötä esimerkiksi sanktioriskit voivat muuttua hyvin nopeasti. Yrityksillä on rajallisesti resursseja seurata regulaation muutoksia ja tehdä tarvittavia toimia niihin sopeutumiseksi.
Vapauttamien sijasta maailmankauppaa pyritään nyt rajoittamaan. Maailman jakautuminen neljään kokonaisuuteen – USA, Kiina, EU ja Venäjä – aiheuttaa kaupalle riittämiin rajoitteita. On mahdollista, että jakautumista tulee vielä tästäkin lisää. Kauppaa säädellään ja rajoitetaan tiukoilla vaatimuksilla, uusilla sertifioinneilla sekä entistä laajemmilla tuonti- tai vientirajoituksilla ja uusilla tullimuureilla.
Standardisoinnin ja optimoinnin aika on ohi – tuotteet ja palvelut on nyt suunniteltava muokkautuviksi ja sovitettaviksi eri markkinoille. Maailman reunalla sijaitsevana ja viennistä riippuvana maana Suomi kärsii standardisoinnin pirstoutumisesta tai puuttumisesta huomattavasti enemmän kuin suuret maat, joilla on vahvemmin keskittyneet vientimarkkinat.
Kirjoittaja 
Juha Remes toimii senior managerina PwC:n Assurance-liiketoiminnassa. Juhan erityisosaamista ovat ICT, teollisuusautomaatio, kyberturvallisuus, 5G ja uudet teknologiat.

Mikä suomalaisia yrityksiä huolettaa? Yrityspäättäjien riskikartassa on kuusi isoa uhkaa

Aiheeseen liittyvät sisällöt

Global Risk Survey 2023 – liiketoiminta- ja riskijohtajien näkemyksiä riskienhallintaan

Omistajastrategialla selkeyttä perheyhtiön hallintoon ja päätöksentekoon

Yhteyshenkilösi PwC:llä

Juha Remes

Palvelumme:

Muut lukivat myös

Ovatko yritykset valmiita raportoimaan kestävyysraporteissaan myös EU-taksonomiasta?

Rikosoikeudellistuuko verotus – Milloin virhe verotuksessa on poliisiasia?

Työnantaja, älä sorru joustopesuun!