Miksi palautumiseen kannattaa kiinnittää huomiota?

Palautuminen on tärkeää työntekijöiden tuottavuuden ylläpitämiseksi ja kehittämiseksi. Palautunut työntekijä jaksaa innostua uusista asioista, on motivoitunut ja suoriutuu työtehtävistään tehokkaasti. Näin ollen palautumisella on olennainen rooli yritysten menestymisessä.  

Palautuminen on tärkeää työntekijöiden tuottavuuden ylläpitämiseksi ja kehittämiseksi. Palautunut työntekijä jaksaa innostua uusista asioista, on motivoitunut ja suoriutuu työtehtävistään tehokkaasti. Näin ollen palautumisella on olennainen rooli yritysten menestymisessä.  

Tiedämme, että moderni työelämä vaatii kognitiivista hyvinvointia loogisen päättelyn, asioiden erottelemisen toisistaan, tiedon yhdistelyn, riskien arvioimisen, innovatiivisuuden sekä uuden kehittämisen ja keksimisen sujumiseksi. Tästäkin syystä palautuminen on sekä tuottavuudelle että toiminnan kehittämiselle olennaista ja siihen kannattaa kiinnittää organisaatioissa huomiota. 

Moni voi pitää palautumista itsestään selvänä asiana, mutta useat tekijät työpaikalla ja henkilökohtaisessa elämässä vaikuttavat palautumiskykyymme, ja aina emme voi itse niihin vaikuttaa. Palautumisella tarkoitetaan tilaa, jossa keho ja mieli saavat lepoa työn ja arjen rasituksista.  

Miten työpaikalla voidaan edistää palautumista? 

Jokaisella meistä on yksilöllisiä tapoja edistää palautumista, mutta tärkeintä olisi pitää huolta omasta palautumisesta ympäri vuoden. Tässä työnantajat voivat olla tukena rakentamalla hyviä työpäivän aikaisen palautumisen käytäntöjä. Näitä ovat esimerkiksi yhdessä sovitut palaverikäytännöt, joissa jätetään palavereiden väliin hetki tilaa jaloitella tai valmistautua seuraavaan palaveriin. Tärkeää olisi myös pitää säännöllisesti kehityskeskusteluita, jotta esihenkilöillä olisi mahdollisuus pureutua tarkemmin työntekijän tilanteeseen. Yhteiset lounas- ja kahvihetket voivat olla osalle työntekijöistä toimivia tapoja palautumiseen, mutta joidenkin kohdalla taas sosiaaliset tilanteet voivat kuluttaa voimavaroja.  

Yksi tapa edistää lomien palauttavuutta on hyvä valmistautuminen lomaan. Tässä tiimin ja esihenkilön tuki on avainasemassa. Tiimissä kannattaa esimerkiksi käydä hyvissä ajoin ennen lomia läpi yhteisiä saavutuksia ja sopia selkeästi ennen lomaa hoidettavista asioista. Tällä voi olla isokin merkitys työntekijän valmistautumisessa lomaan. 

Lomat palautumisen tukena 

Kesälomia suunnitellaan parhaillaan monissa työpaikoissa. Usein prosessi lähtee käyntiin siitä, että kartoitetaan, mikä on yrityksen liiketoiminnan kannalta paras ajankohta pitää vuosilomia ja sen jälkeen loma-aikoja mietitään tiimikohtaisesti. Tärkeää olisi pystyä kuulemaan myös työntekijän toivetta siitä, minkälaista lomaa hän tällä hetkellä tarvitsee ja miten hän haluaisi lomansa ajoittaa. Jollekin voi olla tarpeen pitää loma yhtäjaksoisesti ja toiselle voi olla parempi vaihtoehto jaksottaa lomia tasaisesti vuoden ympäri.  

Tutkimusten mukaan yhtä ainoaa oikeaa tapaa lomien pitämisessä ei ole, vaan se riippuu jokaisen yksilöllisestä tarpeesta. Tutkimuksista on myös käynyt ilmi, että lomilla on merkittäviä, mutta lyhytaikaisia vaikutuksia terveyteen ja hyvinvointiin. Loman myönteiset vaikutukset palautuvat perustasolle jo ensimmäisen työviikon aikana lomaltapaluun jälkeen. Voimme kuitenkin saada lomista enemmän irti, jos huolehdimme hyvästä palautumisesta läpi vuoden ja näin ollen emme ole lomalle jäädessämme lopen uupuneita. Lomat ovat siis tärkeä tukipilari palautumisen kannalta, mutta palautumista ei voi rakentaa yksistään niiden varaan. 

Nämä tekijät kertovat palautumisen tilasta 

  • Omat tuntemukset: Kysy itseltäsi, miltä tuntui lähteä aamulla töihin tai mikä on ollut mieliala kuluneen viikon aikana. 
  • Kehon merkit: Ärtyneisyys, väsymys ja keskittymisvaikeudet ovat oireita siitä, että palautumista ei ole tapahtunut tarpeeksi. 
  • Vapaa-aika: Onko työpäivän päätteeksi voimia muuhun tekemiseen? Jos ei, kuormitus ja palautuminen eivät ole tasapainossa. 

Millä tavalla omaa palautumiskykyään voi kehittää? 

Taito kehittää omaa palautumista lähtee ensisijaisesti liikkeelle hyvästä itsetuntemuksesta. Palautumiskyky myös muuttuu elämän aikana, sillä siihen vaikuttavat olennaisesti muun muassa ikä ja erilaiset elämäntilanteet. Myös työympäristöt ovat nykyään vaihtelevia, koska monissa organisaatioissa työskennellään osittain etänä. Siksi työpäivien toimintaympäristö voi olla keskenään hyvinkin erilainen, kun osa työpäivistä tehdään kotona ja osa toimistolla. 

Kun olemme tietoisia siitä, mitkä asiat edistävät ja hidastavat omaa palautumistamme, meillä on mahdollisuus vaikuttaa niihin. Palautumistaitojen kehittäminen on ensiarvoisen tärkeää omalle hyvinvoinnille ja sillä on myös ratkaiseva merkitys työntekijöiden työkyvyn ylläpitämisessä pitkällä aikavälillä. 

Haluatko kuulla lisää?  

Autamme työnantajia erilaisin tavoin muun muassa henkilöstön sitouttamisessa, rekrytoinnissa sekä henkilöstön pitovoiman kehittämisessä. Arvioimme tilanteesi ja saat meiltä selkeät ja konkreettiset toimintaohjeet kehittämiseen ja kehittymiseen. Emme myöskään kaihda kääriä hihoja ja tarjota tarvittaessa tehokasta apua operatiivisiinkin tehtäviin. Ota meihin yhteyttä ja jutellaan lisää! 

Anastasia Strandberg

HR-palvelut ja johtaminen

+358 (0)20 787 7525

anastasia.strandberg@pwc.com

Marita Puontila

HR-palvelut ja johtaminen

020 787 7894

marita.puontila@pwc.com