PwC:n tuore Women in Work Index paljastaa, että samalla kun naisten määrä työmarkkinoilla on lisääntynyt, sukupuolten välinen kuilu palkoissa on syventynyt. Kansainvälinen selvitys osoittaa, että vuosina 2021–2022 palkkaero kasvoi peräti 20:ssä 33:sta OECD-maasta. Suomessa naisten ja miesten palkkaero on 16,1 %, mikä on 2,6 prosenttiyksikköä enemmän kuin OECD-maissa keskimäärin. PwC:n vuosittain kokoama Women in Work...

PwC selvitti: Sukupuolten välinen palkkaero kasvussa

CapMan ja PwC yhdistävät voimansa ja käynnistävät hyväntekeväisyyskampanjan Tukikummit-säätiölle ja sitä kautta lasten ja nuorten tueksi. Tavoitteena on kerätä tämän kevään aikana yhteensä yli 100 000 euron potti Tukikummeille ja haastaa kampanjan jatkuessa muita yrityksiä hyväntekeväisyyskampanjaan mukaan. ”Haluamme moninkertaistaa pitkällä aikavälillä nuorten ja lasten hyväksi vuosittain kerättävän summan”, CapManin ja Tukikummit-säätiön hallitusten puheenjohtaja Joakim Frimodig toteaa....

CapMan ja PwC yhdistävät voimansa lasten ja nuorten hyväksi

Globaalit jännitteet ja lisääntyneet kyberhyökkäykset huolettavat suomalaisia toimitusjohtajia, osoittaa PwC:n jo 27. kertaa toteuttama CEO Survey -tutkimus, johon vastasi yli 4 700 toimitusjohtajaa yli sadasta maasta. Tutkimukseen haastatelluista suomalaisjohtajista 41 % näkee kyberriskit merkittävänä uhkana yritykselleen tulevan vuoden aikana, kun maailmanlaajuisesti tulos on vain 21 %. Kyberriskien ohella suomalaisia toimitusjohtajia huolestuttavat geopoliittiset konfliktit, jotka mainitsee...

Teknologian nopea kehitys haastaa kyberturvallisuutta

Arvonlisävero nousi otsikoihin viime viikolla hallituksen kehysriihessä. Arvonlisäverokannan nosto ei yllättänyt ketään, mutta nosto 1,5 prosentilla löi veikkaajat ällikällä – ilmeisesti lähinnä siksi, että emme ole käyttäneet murtolukuja verokantoina arvonlisäverotuksessa. Liikevaihtoverotuksen aikaan oli toisin, mutta silloin verokin laskettiin verollisesta hinnasta taaksepäin. Euroopassa murtolukuja käytetään ainakin neljässä valtiossa, joten suurempaa haittaa itse murtoluku ei aiheuta.  Saimme...

Arvonlisävero otsikoihin hallituksen kehysriihessä

Henkilöstörahastojen verotus on kokenut viimeisen kuukauden ajan turbulenssia sen aikaisemman lentomatkan tasaisuudesta huolimatta. Turbulenssin aiheuttajana ovat Verohallinnon julkaisemat uudet ohjeet henkilöstörahastosta saatavien tulojen verotuksesta.  Ohjeista ensimmäinen julkaistiin 11.3.2024. Ohje oli jokseenkin epäselvä ja aiheutti paljon kysymyksiä. Ehkä saadun palautteen tai runsaan kysymystulvan perusteella Verohallinto päätyi päivittämään ohjetta 23.3.2024 vain reilut kaksi viikkoa sen julkaisusta (VH/2324/00.01.00/2024)....

Turbulenssia henkilöstörahastojen verotuksessa

Suomen ja Ranskan välillä on jo vuoden 2023 alussa sovittu uudesta verosopimuksesta, jonka tarkoituksena on päivittää verosopimus vastaamaan nykyisiä tulkintoja ja käytäntöjä. Sopimuksen voimaan saattaminen etenee ja siihen liittyvä hallituksen esitys on annettu. Olennaisimmat muutokset kohdistuvat erityisesti eläkkeisiin ja portfolio-osinkoihin. Lisäksi kaksinkertaisen verotuksen poistamismenetelmä muuttuu, ja sopimukseen tehdään muita pienempiä täsmennyksiä. Verosopimuksen keskeiset muutokset Eläkkeiden...

Verosopimus Suomen ja Ranskan välillä uudistuu – muutokset kohdistuvat lähinnä eläkkeisiin sekä osinkoihin

Henkilöstön takaisin kutsumiseen sopeuttamistoimien jälkeen liittyy erilaisia huomioitavia ja noudatettavia juridisia sääntöjä ja velvoitteita. Lisäksi kokonaisuuteen kytkeytyy myös muita, inhimillisiä tekijöitä, jotka kannattaa ottaa huomioon. Vaikka työnantajan näkökulmasta sopeuttamistoimenpiteet ovat normaali ja jopa välttämätön toimenpide liiketoiminnan kannattavuuden ja jatkuvuuden turvaamiseksi, voivat yksittäisen työntekijän kokemukset ja tunteet sopeuttamistoimista olla hyvin voimakkaita ja osin kielteisiä. Henkilöstön lomauttaminen...

Mitä työnantajan kannattaa huomioida kutsuessaan henkilökuntaa takaisin töihin lomautusten jälkeen?

Ovatko yrityksesi kriittisimmät tiedot vaarassa? Voiko ulkopuolinen hyökkääjä päästä niihin käsiksi? Pystyykö kyberrikollinen halvaannuttamaan liiketoimintasi? Kyllä! Red Teaming auttaa sinua tehostamaan kyberpuolustustasi näitä ja monia muita uhkia vastaan. Red Teamingilla tarkoitetaan harjoitusta, jossa joukko kyberturvallisuuden ammattilaisia (Red Team) tekeytyy hyökkääjäksi ja simuloi aidon kaltaista verkkohyökkäystä yrityksen verkkoon. Harjoitus testaa yrityksen valmiuksia suojautua ja reagoida kyberhyökkäyksiin...

Red Teaming yrityksesi kyberpuolustuksen kehittämisen tukena

PwC:n Mikä ihmeen IFRS? -blogisarjan viidennessä osassa Ville Toivonen käsittelee liiketoimintahankinnoista annettaviin liitetietoihin ehdotettuja muutoksia. IASB on julkaissut odotetun standardiluonnoksen liikearvon arvonalentumistestauksen sekä liiketoimintahankinnoista esitettävien liitetietojen muutoksista. Ehdotettuja muutoksia voi kommentoida heinäkuun 15. päivään asti, joten vielä on mahdollisuus vaikuttaa. Muutosten voimaantulohetkeä ei ole päätetty. Aiemmassa kirjoituksessani kävin läpi ehdotetut muutokset liikearvon arvonalentumistestaukseen. Tässä kirjoituksessa...

IFRS valokeilassa – Muutoksia liiketoimintahankinnoista annettaviin liitetietoihin: paremmat tiedot johtavat parempiin päätöksiin

Epävarmasta taloustilanteesta huolimatta työntekijöiden halukkuus vaihtaa työpaikkaa on ollut viime vuosina useiden tutkimusten mukaan kasvussa. Työntekijöiden vaihtohalukkuuden taustalla voi olla moninaisia syitä. Vaihtaminen voi lisätä esimerkiksi työntekijän kokemaa työn mielekkyyttä ja siitä saatavaa korvausta, mutta työnantajalle tilanne voi aiheuttaa isoja haasteita ja suuria kustannuksia. Mitä korkeammassa asemassa ja mitä paremmin suoriutuvasta työntekijästä on kyse, sitä...

Kuinka paljon työntekijän lähteminen maksaa tutkimusten mukaan yritykselle?

Työelämää koskee suuri määrä lakeja työelämän eri osa-alueilta ja lainsäädäntö muuttuu jatkuvasti. Euroopan unionissa hyväksyttiin viime vuonna kaikkia yksityisen ja julkisen sektorin työnantajia koskeva palkka-avoimuusdirektiivi, jonka tarkoituksena on tuoda tasa-arvoa ja läpinäkyvyyttä yhtiöiden palkitsemiseen. Se tuo pakolliseksi myös palkan tai palkkahaitarin ilmoittamisen ennen työhaastattelua. Vaikka Suomen lainsäädäntö täyttää jo osin direktiivin vaatimukset, direktiivi sisältää myös...

Palkkatasa-arvoa ja tietosuojaa työelämään – mitä yritysten tulee huomioida?

PwC:n Mikä ihmeen IFRS? -blogisarjan neljännessä osassa Ville Toivonen käsittelee liikearvon arvonalentumistestaukseen ehdotettuja muutoksia. IASB on julkaissut odotetun standardiluonnoksen liikearvon arvonalentumistestauksen sekä liiketoimintahankinnoista esitettävien liitetietojen muutoksista. Ehdotettuja muutoksia voi kommentoida heinäkuun 15. päivään asti, joten niihin on vielä mahdollisuus vaikuttaa. Muutosten voimaantulohetkeä ei ole päätetty.   Käyn tässä kirjoituksessa läpi ehdotetut muutokset liikearvon arvonalentumistestaukseen. Liiketoimintahankinnoista annettaviin liitetietoihin...

IFRS valokeilassa – Kuinka liikearvon arvonalentumistestaus muuttuu: palautuvatko poistot?

Osakkeiden luovutusvoitto voi tietyin edellytyksin olla myyjänä toimivalle yhtiölle verovapaata tuloa. Korkeimman hallinto-oikeuden tuoreet ratkaisut muuttavat etenkin perheyhtiöissä tulkintaa siitä, milloin luovutusvoiton verovapauden edellytykset täyttyvät. Osakkeiden luovutusvoiton verovapaus edellyttää, että myydyt osakkeet ovat kuuluneet myyjän elinkeinotoiminnan käyttöomaisuuteen osakkeiden omistusaika on ollut vähintään vuoden ja omistusosuus vähintään 10 % myyjä ei ole pääomasijoittaja, eikä kohdeyhtiö kiinteistöyhtiö...

KHO:n tuoreet ratkaisut muuttavat luovutusvoiton verovapauden edellytyksiä

Listautumismarkkina oli Pohjoismaissa vuonna 2023 edellisvuotta hiljaisempi niin listautumisten lukumäärän kuin kerättyjen varojen näkökulmastakin, ilmenee maaliskuussa julkaistusta PwC:n Nordic IPO Watch -katsauksesta. PwC:n partneri Sari Elonheimo arvioi, että varovaista optimismia IPO-markkinoiden elpymisestä on kuitenkin ilmassa. Pohjoismaissa, eli Suomessa, Ruotsissa, Norjassa, Tanskassa ja Islannissa, toteutui vuonna 2023 yhteensä 21 listautumisantia ja teknistä listautumista. Tämä oli vähemmän kuin...

Vuosi 2023 oli edellisvuotta hiljaisempi listautumismarkkinalla Pohjoismaissa, varovaista optimismia ilmassa

Etusivu

Verotus

Johtaminen ja vastuullisuus

Yrittäjyys

Juridiikka

Taloushallinto

Teknologia ja digitaalisuus

Strategy& -topics

Medialle

Tilaa uutiskirje

Kirjaan perustuvassa <a href="https://www.kauppalehti.fi/uutiset/ohjelmistoyritys-luopui-henkilokohtaisista-palkoista-tehokkuus-parani-ei-ole-jarkevaa-etta-pyoroovi-louskuttaa-palkkojen-takia/734663d9-a96f-4008-a481-406393f64a11" target="_blank" rel="noopener noreferrer">Kauppalehden jutussa</a> kerrotaan, kuinka ohjelmistoyritys Basecamp uudisti palkkamalliaan. He poistivat henkilökohtaiset sopimuspalkat sekä henkilötason tulospalkitsemisen ja ottivat tilalle tehtävään ja osaamiseen sidotun peruspalkan, sekä yritystason voittopalkkion. Peruspalkan taso asetettiin ylimpään markkinadesiiliin, eli kovimpaan 10 prosenttiin.
Syitä uudistuksen takana oli halu rakentaa läpinäkyvä palkkarakenne, poistaa kiusallisiksi koetut henkilökohtaiset palkkaneuvottelut, lisätä työrauhaa ja vähentää palkasta johtuvaa vaihtuvuutta. 
Ensimmäinen ajatukseni tästä jutusta oli, että juuri näinhän sen pitääkin mennä. Palkitsemispolitiikka tulee rakentaa niin, että se istuu yrityksen kulttuuriin ja tekemisen tapaan. Mikä sopii yhdelle, ei välttämättä sovi toiselle. Basecamp-yritykselle uusi malli on vanhaa ja tuttua toisaalla. 
Toinen ajatukseni oli, että ei yllätä. Vaikka kyseinen yritys on amerikkalainen, vastaavanlaisen ”trendin” olen havainnut myös Suomessa viime vuosien aikana: Aloilla, joissa palkkausta ei linjaa työehtosopimus tai palkkaus on muuten melko ”villiä”, kaivataan palkkausjärjestelmien tuomaa rakennetta. Samaan aikaan aloilla, joissa on totuttu maksamaan samasta tehtävästä (samalla suoriutumisella) tismalleen samaa palkkaa, toivottaisiin enemmän joustavuutta ja mahdollisuuksia henkilötason suoriutumisen rahalliseen huomioimiseen. 
Eli villissä lännessä kaivataan rauhaa ja rakkautta, ja tasaisuuden tyyssijoissa vähän enemmän villiä länttä, tai edes suurempaa vaihteluväliä henkilökohtaisissa palkoissa. 
<h2>Hyvät palkat takaavat osaavamman ja tehokkaamman työvoiman?</h2>
Hyvin rakennettu palkkausjärjestelmä tuo rakennetta ja työrauhaa. Isossa roolissa on luonnollisesti se, mille tasolle palkat asetetaan. Tämä huomattiin myös Basecampissä, koska he päättivät maksaa palkkapreemion. Maksamalla riittävän korkeaa palkkaa saadaan oletetusti tyytyväisempiä työntekijöitä. Lisäksi taataan työrauha, kun palkasta ei tarvitse jatkuvasti keskustella tai murjottaa. 
Tehokkuuspalkan käsite juontaa juurensa jo 1800-luvun loppuun ja sen ensimmäinen tosielämän empiirinen esimerkki lienee Henry Fordin autotehdas. Tehokkuuspalkkateorian mukaan yritysten kannattaa maksaa markkinatasapainoa korkeampaa palkkaa, sillä näin taataan korkeampi tuottavuus, ja saadaan osaavampaa työvoimaa. Lisäksi vältetään epätoivotun, palkasta johtuvan, vaihtuvuuden synnyttämät kustannukset. Eli tehokkuuspalkan synnyttämät lisäkustannukset ovat pienemmät kuin sen avulla saadut hyödyt.
Palkkapreemion maksaminen ei ole kaikissa yrityksissä kuitenkaan mahdollista, eivätkä kaikki voi määritelmällisesti maksaa yli markkinan. Hyvä on myös muistaa, että markkinapalkkapositio on suhteellinen, ei absoluuttinen, käsite, ja myös ylikuumentuneilla markkinoilla on aina alin desiili, mediaani ja ylin desiili. Matalapalkka-aloilla palkkakilpailu on harvinaisempaa, mutta ei suinkaan tavatonta. Eikä se tietenkään ole kirkossa kuulutettu, että korkea palkkataso johtaisi korkeampaan tuottavuuteen. Pahimmillaan se vain nostaa kiinteitä kuluja ja vähentää hintakilpailukykyä.
<h2>Henkilökohtaista vai yhteistä onnistumista?</h2>
Kollektiivisen voittopalkkiojärjestelmän suosiminen henkilökohtaisten palkkioiden sijaan on Basecampin tilanteessa mielestäni lähes ilmiselvä järkivalinta, kun huomioidaan yrityksen toimiala, koko ja tehtävät. Pienehkössä yrityksessä pääosin yhteiset tavoitteet henkilökohtaisten sijaan on usein toimivin vaihtoehto. Lisäksi asiantuntijatehtävissä, joissa roolit ovat laajoja ja suoritusmittareita on vaikea löytää, voittopalkkiojärjestelmä on perusteltu ratkaisu. 
Kaikki hyötyvät yrityksen menestyessä. Skeptikot toteavat tähän, että tällaisten järjestelmien ohjausvaikutus on huono, ja ne mahdollistavat vapaamatkustamisen. Skeptikoille totean, että jälleen kerran katse kääntyy viestintään sekä siihen, ovatko oikeat tyypit töissä. Ja on myös hyväksyttävä, että jokaisella palkitsemistavalla on sekä hyvät puolet (ne, joiden vuoksi ko. järjestelmä otetaan käyttöön) että ei-toivottavat puolet (ne, joita tyypillisesti voidaan minimoida hyvällä soveltamisella ja viestinnällä).
&nbsp;
Kirjoittaja vastaa PwC Suomen <a href="https://www.pwc.fi/fi/palvelut/people-organisation.html" target="_blank" rel="noopener noreferrer">HR-palveluita</a> tarjoavassa People and Organisation -ryhmässä <a href="https://www.pwc.fi/fi/palvelut/people-organisation/henkiloston-palkitseminen.html" target="_blank" rel="noopener noreferrer">palkitsemiseen liittyvistä palveluista</a>.

Millainen kulttuuri, sellainen palkitseminen

Aiheeseen liittyvät sisällöt

Suorituskykyinen johtoryhmä elää muutaman vuoden ja on tarkka tehtävistään

Palkka-avoimuusdirektiivi tuo työnantajille uusia velvollisuuksia

Pienet eleet, suuret vaikutukset – Aineettoman palkitsemisen merkitys työntekijöiden sitouttamiselle

Lähijohtamista kehittämällä voidaan parantaa tuloksellisuutta ja työhyvinvointia

Yhteyshenkilösi PwC:llä

Timo-Pekka Uotila

Muut lukivat myös

Arvonlisävero otsikoihin hallituksen kehysriihessä

Turbulenssia henkilöstörahastojen verotuksessa

Verosopimus Suomen ja Ranskan välillä uudistuu – muutokset kohdistuvat lähinnä eläkkeisiin sekä osinkoihin