Mitä suurempi yritys, sitä kompleksimpaa on palkitseminen

Toimitusjohtajien palkitsemisesta on tullut viime vuosina yhä kompleksisempaa. Kompleksisuuden kasvuun on merkittävästi vaikuttanut palkitsemista koskevien direktiivien ja lainsäädännön muutokset. Tarve läpinäkyvämpään palkitsemiseen on johtanut palkitsemisen kriteerien ja järjestelmien määrän kasvuun, mutta useiden samanaikaisesti eri suuntiin vaikuttavien kriteerien käyttö tekee järjestelmistä kompleksisempia.

Kompleksisuudella tarkoitetaan palkitsemisen monimutkaisuutta, joka seuraa erilaisten järjestelmien, suorituskriteereiden ja ansaintajaksojen yhteisvaikutuksesta. Kompleksisuutta on tärkeä tutkia, koska toimitusjohtajan palkitsemisen kompleksisuus voi myös haitata yhtiöiden toimintaa.

Palkitsemisen kompleksisuutta käsitteleviä tutkimuksia on hyvin rajallisesti, vaikka toimitusjohtajien palkitsemista on tutkittu laajasti tieteellisessä kirjallisuudessa. Lisäksi suurin osa olemassa olevista tutkimuksista sijoittuu Yhdysvaltoihin ja ainoastaan muutama Eurooppaan. Yksinomaan Suomen markkinaan keskittyvää tutkimusta toimitusjohtajien palkitsemisen kompleksisuudesta ei aikaisemmin ole tehty.

PwC:n kesäkuussa 2025 valmistunut Toimitusjohtajien palkitsemisen kompleksisuus -selvitys kuvaa sitä, kuinka kompleksista toimitusjohtajien palkitseminen on Helsingin pörssin päälistan yhtiöissä. Selvityksessä sovellettiin tieteellisessä kirjallisuudessa vakiintunutta kompleksisuuden laskentamenetelmää pienin muutoksin, jotta se on yhteensopiva suomalaisten palkitsemiskäytäntöjen kanssa. PwC:n selvitys perustuu vuoden 2023 palkitsemistietoihin.

Selvityksessä kunkin päälistayhtiön toimitusjohtajan palkitsemisen kokonaisuudelle laskettiin palkitsemisen kompleksisuutta kuvaava kompleksisuusarvo. Mediaanikompleksisuusarvo kaikille päälistayhtiöille on 11, mutta yrityksen koko vaikuttaa merkittävästi arvoon: isoissa yhtiöissä mediaaniarvo on korkein ja pienissä matalin. Noin kolmanneksella yrityksistä kompleksisuusarvo on niin suuri, että palkitseminen on laadullisesti arvioituna kompleksista.

Kompleksisuuden hyödyt ja haitat

Kompleksisuudella on positiivisia ja negatiivisia vaikutuksia. Useat tavoitteet haastavat etenkin kokeneita toimitusjohtajia kokeilemaan uusia lähestymistapoja, mikä voi olla yhtiön kannalta positiivista. Myös tarvetta läpinäkyvämpään palkitsemiseen pidetään positiivisena, vaikka se kasvattaakin palkitsemisen kriteerien määrä ja johtaa sitä kautta kompleksisuuden kasvuun. Toisaalta eri suuntiin ohjaavat palkitsemisen tavoitteet vaikeuttavat toimitusjohtajan päätöksentekoa ja sitä kautta toimitusjohtajan ohjailu ja palkitsemisen kompleksisuus voivat olla yritykselle haitallisia.

Selvityksessä analysoitiin myös pitkän ja lyhyen aikavälin kannustinjärjestelmien ansaintajaksoja ja suoritusmittareita. Valtaosalla (88 %) toimitusjohtajista on vuositulospalkkio, jonka ansaintajakso on vuosi. Lähes 90 %:lla large cap -yritysten ja lähes 40 % mid cap -yritysten toimitusjohtajista on käytössä pitkän aikavälin rullaava 3×3 -kannustinjärjestelmä, jossa yhdelle vuodelle kohdistuu kolme ansaintajaksoa.

Lyhyen aikavälin kannustinjärjestelmien tyypillisimmät kriteerit mittaavat kannattavuutta ja kasvua. Myös vastuullisuusmittarien (ESG) käyttö on yleistä. Pitkän aikavälin kannustimissa kannattavuus on yleisin mittari, mutta nykyään ESG-mittarien käyttö on lähes yhtä yleistä kuin lyhyen aikavälin järjestelmissä.

Selvityksessä analysoitiin lisäksi sitä, millä yhtiön ja toimitusjohtajan ominaisuuksilla on yhteys toimitusjohtajan palkitsemisen kompleksisuuteen. Näistä muuttujista ja niiden tilastollisesta yhteydestä lisää seuraavassa uutisessa, joka julkaistaan kesän jälkeen.