PwC:n tuore Women in Work Index paljastaa, että samalla kun naisten määrä työmarkkinoilla on lisääntynyt, sukupuolten välinen kuilu palkoissa on syventynyt. Kansainvälinen selvitys osoittaa, että vuosina 2021–2022 palkkaero kasvoi peräti 20:ssä 33:sta OECD-maasta. Suomessa naisten ja miesten palkkaero on 16,1 %, mikä on 2,6 prosenttiyksikköä enemmän kuin OECD-maissa keskimäärin. PwC:n vuosittain kokoama Women in Work...

PwC selvitti: Sukupuolten välinen palkkaero kasvussa

Listaamattomien yhtiöiden hallituspalkkiot ovat alhaisemmalla tasolla kuin samankokoisissa listatuissa yhtiöissä, ilmenee konsulttiyhtiö PwC:n vuoden 2024 listaamattomille yrityksille suunnatusta hallituspalkkioselvityksestä, jonka aineistoa verrattiin julkisiin listayhtiöiden tietoihin. Kokouspalkkiot puolestaan ovat listaamattomissa yhtiöissä hieman suurempia. PwC:n hallituspalkkioselvityksessä tutkittiin 137 erikokoisen ja eri toimialoja edustavien, listaamattomien yhtiöiden hallitusten jäsenten palkkioita ja niiden rakennetta. Selvityksessä mukana olleita suurimpia listaamattomia yhtiöitä,...

PwC selvitti: hallituspalkkiot listayhtiöissä korkeampia kuin samankokoisissa listaamattomissa

CapMan ja PwC yhdistävät voimansa ja käynnistävät hyväntekeväisyyskampanjan Tukikummit-säätiölle ja sitä kautta lasten ja nuorten tueksi. Tavoitteena on kerätä tämän kevään aikana yhteensä yli 100 000 euron potti Tukikummeille ja haastaa kampanjan jatkuessa muita yrityksiä hyväntekeväisyyskampanjaan mukaan. ”Haluamme moninkertaistaa pitkällä aikavälillä nuorten ja lasten hyväksi vuosittain kerättävän summan”, CapManin ja Tukikummit-säätiön hallitusten puheenjohtaja Joakim Frimodig toteaa....

CapMan ja PwC yhdistävät voimansa lasten ja nuorten hyväksi

Ovatko yrityksesi kriittisimmät tiedot vaarassa? Voiko ulkopuolinen hyökkääjä päästä niihin käsiksi? Pystyykö kyberrikollinen halvaannuttamaan liiketoimintasi? Kyllä! Red Teaming auttaa sinua tehostamaan kyberpuolustustasi näitä ja monia muita uhkia vastaan. Red Teamingilla tarkoitetaan harjoitusta, jossa joukko kyberturvallisuuden ammattilaisia (Red Team) tekeytyy hyökkääjäksi ja simuloi aidon kaltaista verkkohyökkäystä yrityksen verkkoon. Harjoitus testaa yrityksen valmiuksia suojautua ja reagoida kyberhyökkäyksiin...

Red Teaming yrityksesi kyberpuolustuksen kehittämisen tukena

PwC:n Mikä ihmeen IFRS? -blogisarjan viidennessä osassa Ville Toivonen käsittelee liiketoimintahankinnoista annettaviin liitetietoihin ehdotettuja muutoksia. IASB on julkaissut odotetun standardiluonnoksen liikearvon arvonalentumistestauksen sekä liiketoimintahankinnoista esitettävien liitetietojen muutoksista. Ehdotettuja muutoksia voi kommentoida heinäkuun 15. päivään asti, joten vielä on mahdollisuus vaikuttaa. Muutosten voimaantulohetkeä ei ole päätetty. Aiemmassa kirjoituksessani kävin läpi ehdotetut muutokset liikearvon arvonalentumistestaukseen. Tässä kirjoituksessa...

IFRS valokeilassa – Muutoksia liiketoimintahankinnoista annettaviin liitetietoihin: paremmat tiedot johtavat parempiin päätöksiin

Globaalit jännitteet ja lisääntyneet kyberhyökkäykset huolettavat suomalaisia toimitusjohtajia, osoittaa PwC:n jo 27. kertaa toteuttama CEO Survey -tutkimus, johon vastasi yli 4 700 toimitusjohtajaa yli sadasta maasta. Tutkimukseen haastatelluista suomalaisjohtajista 41 % näkee kyberriskit merkittävänä uhkana yritykselleen tulevan vuoden aikana, kun maailmanlaajuisesti tulos on vain 21 %. Kyberriskien ohella suomalaisia toimitusjohtajia huolestuttavat geopoliittiset konfliktit, jotka mainitsee...

Teknologian nopea kehitys haastaa kyberturvallisuutta

Epävarmasta taloustilanteesta huolimatta työntekijöiden halukkuus vaihtaa työpaikkaa on ollut viime vuosina useiden tutkimusten mukaan kasvussa. Työntekijöiden vaihtohalukkuuden taustalla voi olla moninaisia syitä. Vaihtaminen voi lisätä esimerkiksi työntekijän kokemaa työn mielekkyyttä ja siitä saatavaa korvausta, mutta työnantajalle tilanne voi aiheuttaa isoja haasteita ja suuria kustannuksia. Mitä korkeammassa asemassa ja mitä paremmin suoriutuvasta työntekijästä on kyse, sitä...

Kuinka paljon työntekijän lähteminen maksaa tutkimusten mukaan yritykselle?

Työelämää koskee suuri määrä lakeja työelämän eri osa-alueilta ja lainsäädäntö muuttuu jatkuvasti. Euroopan unionissa hyväksyttiin viime vuonna kaikkia yksityisen ja julkisen sektorin työnantajia koskeva palkka-avoimuusdirektiivi, jonka tarkoituksena on tuoda tasa-arvoa ja läpinäkyvyyttä yhtiöiden palkitsemiseen. Se tuo pakolliseksi myös palkan tai palkkahaitarin ilmoittamisen ennen työhaastattelua. Vaikka Suomen lainsäädäntö täyttää jo osin direktiivin vaatimukset, direktiivi sisältää myös...

Palkkatasa-arvoa ja tietosuojaa työelämään – mitä yritysten tulee huomioida?

PwC:n Mikä ihmeen IFRS? -blogisarjan neljännessä osassa Ville Toivonen käsittelee liikearvon arvonalentumistestaukseen ehdotettuja muutoksia. IASB on julkaissut odotetun standardiluonnoksen liikearvon arvonalentumistestauksen sekä liiketoimintahankinnoista esitettävien liitetietojen muutoksista. Ehdotettuja muutoksia voi kommentoida heinäkuun 15. päivään asti, joten niihin on vielä mahdollisuus vaikuttaa. Muutosten voimaantulohetkeä ei ole päätetty.   Käyn tässä kirjoituksessa läpi ehdotetut muutokset liikearvon arvonalentumistestaukseen. Liiketoimintahankinnoista annettaviin liitetietoihin...

IFRS valokeilassa – Kuinka liikearvon arvonalentumistestaus muuttuu: palautuvatko poistot?

Osakkeiden luovutusvoitto voi tietyin edellytyksin olla myyjänä toimivalle yhtiölle verovapaata tuloa. Korkeimman hallinto-oikeuden tuoreet ratkaisut muuttavat etenkin perheyhtiöissä tulkintaa siitä, milloin luovutusvoiton verovapauden edellytykset täyttyvät. Osakkeiden luovutusvoiton verovapaus edellyttää, että myydyt osakkeet ovat kuuluneet myyjän elinkeinotoiminnan käyttöomaisuuteen osakkeiden omistusaika on ollut vähintään vuoden ja omistusosuus vähintään 10 % myyjä ei ole pääomasijoittaja, eikä kohdeyhtiö kiinteistöyhtiö...

KHO:n tuoreet ratkaisut muuttavat luovutusvoiton verovapauden edellytyksiä

Listautumismarkkina oli Pohjoismaissa vuonna 2023 edellisvuotta hiljaisempi niin listautumisten lukumäärän kuin kerättyjen varojen näkökulmastakin, ilmenee maaliskuussa julkaistusta PwC:n Nordic IPO Watch -katsauksesta. PwC:n partneri Sari Elonheimo arvioi, että varovaista optimismia IPO-markkinoiden elpymisestä on kuitenkin ilmassa. Pohjoismaissa, eli Suomessa, Ruotsissa, Norjassa, Tanskassa ja Islannissa, toteutui vuonna 2023 yhteensä 21 listautumisantia ja teknistä listautumista. Tämä oli vähemmän kuin...

Vuosi 2023 oli edellisvuotta hiljaisempi listautumismarkkinalla Pohjoismaissa, varovaista optimismia ilmassa

European Long Term Investment Fund (”ELTIF”) -sääntelymuutos eli ELTIF 2.0 on tullut sovellettavaksi 10. tammikuuta 2024. Muutoksella on tarkoitus lisätä ELTIF-rahastojen houkuttelevuutta sekä helpottaa ei-ammattimaisten sijoittajien mahdollisuutta sijoittaa vaihtoehtorahastoihin. ELTIF-sääntely on EU-asetuksella annettua ja se soveltuu jäsenvaltioissa sellaisenaan ilman kansallista implementointia. ELTIF 2.0 laajentaa merkittävästi sääntelyn soveltamisalaan hyväksyttävän rahoitusomaisuuden käsitettä mahdollistamalla esimerkiksi kolmansissa maissa sijaitsevat...

ELTIF 2.0 -sääntelymuutos ja avoimien ELTIF-rahastojen epävarmuudet

Vuoden 2023 tulojen ja vähennysten ilmoittamisen aika lähestyy ja esitäytetyt veroilmoitukset saapuvat postissa tai OmaVeroon maalis–huhtikuussa. Liikkeen- ja ammatinharjoittajien sekä maataloudenharjoittajien ja heidän puolisoidensa esitäytetyt veroilmoitukset saapuvat jo maaliskuussa. Veroilmoituksen viimeinen palautuspäivä vaihtelee ja tänä keväänä henkilöveroilmoituksien palautuspäivät ovat 2.4., 7.5., 14.5. tai 21.5.2024. Muistathan tarkistaa veroilmoituksesi viimeisen jättöpäivän esitäytetyltä veroilmoitukseltasi. Jäännösveron korko nousi huomattavasti...

Katse kohti kevättä ja vuodelta 2023 annettavaa veroilmoitusta

Vuodelle 2023 sähköntuottajien ”ylisuurien” voittojen verottamiseksi säädetyn windfall-veron tuoton ennakoidaan jäävän murto-osaan hallituksen toiveikkaasti arvioimasta miljardista eurosta (HS). Sähkömarkkinat siis toimivat ja sähkön kuluttajahinta laski reippaasti huippuhinnoista. Windfall-vero oli poikkeuksellinen, koska se kohdistui yhteen toimialaan ja sen toimijoiden kannattavuuteen. Verolla ei siis pyritty vaikuttamaan markkinaan eli sähkön käyttöön.  Verolle esitetty kritiikki liittyi pelkoon investointien valumisesta...

Windfall-verosta terveysveroon – näkökulmia verotuksen kiemuroihin

Palautuminen on tärkeää työntekijöiden tuottavuuden ylläpitämiseksi ja kehittämiseksi. Palautunut työntekijä jaksaa innostua uusista asioista, on motivoitunut ja suoriutuu työtehtävistään tehokkaasti. Näin ollen palautumisella on olennainen rooli yritysten menestymisessä.   Tiedämme, että moderni työelämä vaatii kognitiivista hyvinvointia loogisen päättelyn, asioiden erottelemisen toisistaan, tiedon yhdistelyn, riskien arvioimisen, innovatiivisuuden sekä uuden kehittämisen ja keksimisen sujumiseksi. Tästäkin syystä palautuminen on...

Miksi palautumiseen kannattaa kiinnittää huomiota?

Etusivu

Verotus

Johtaminen ja vastuullisuus

Yrittäjyys

Juridiikka

Taloushallinto

Teknologia ja digitaalisuus

Strategy& -topics

Medialle

Tilaa uutiskirje


<p>Immateriaalioikeuksilla suojataan niin brändejä ja keksintöjä kuin tuotepakkauksia, valmistusmenetelmiä ja tietokoneohjelmiakin. Yritysten myymien tuotteiden ja palveluiden lisäksi myös alihankintaan, franchising-liiketoimintaan ja yritysten väliseen yhteistyöhön liittyy usein immateriaalioikeuksien hyödyntämistä. Siksi immateriaalioikeuksien merkitys myös yrityskaupoissa on suuri.</p>
<p>Yrityskauppaan liittyvien immateriaalioikeuskysymysten huolellinen selvittäminen tukee kaupan molempien osapuolten intressejä. Myyjän on usein helpompi houkutella ostajaehdokkaita, jos se voi näyttää suojanneensa arvokkaan aineettoman omaisuutensa immateriaalioikeuksin. Ostaja puolestaan haluaa varmistua siitä, että sen tuleva investointi on mahdollisimman hyvin suojattu ulkopuolisten vaatimuksilta. Immateriaalioikeuksilla on usein vaikutusta myös osapuolten välisiin neuvotteluihin ja kauppahintaan. Immateriaalioikeudet kannattaakin ottaa huomioon yrityskauppaprosessissa jo due diligence- eli DD-tarkastusvaiheessa. Olemme koonneet alle yleisen immateriaalioikeuksia koskevan tarkastuslistan yrityskauppoja varten. Prosessin helpottamiseksi ja yllätysten välttämiseksi on kuitenkin aina suositeltavaa käyttää asiantuntevaa apua selvitettäessä immateriaalioikeuksia yrityskaupassa.</p>
<p>Selvitä ainakin nämä:</p>
<h2>1. Onko kohteen aineeton omaisuus suojattu riittävästi?</h2>
<p>Immateriaalioikeuksien osalta heti DD-tarkastuksen alussa on ensisijaisen tärkeää selvittää, mitä aineetonta omaisuutta kohteella on ja miten se on suojattu. Tällöin tarkastetaan, että kohteen liiketoiminnan kannalta olennainen aineeton omaisuus on suojattu tarkoituksenmukaisilla immateriaalioikeuksilla kohteelta saatavien tietojen ja julkisten rekisterien perusteella. Pelkkä rekisteröintien selvittäminen ei kuitenkaan aina riitä, sillä useilla yhtiöillä on immateriaalioikeuksilla suojaamatonta aineetonta omaisuutta. Uusien rekisteröintihakemuksien tekeminen voi olla tarpeen osana kaupan täytäntöönpanoon valmistautumista suojauksen vahvistamiseksi.</p>
<p>Suojan riittävyyden kannalta keskeinen kysymys on, onko kukin aineettoman omaisuuden muoto suojattu sille parhaiten sopivalla immateriaalioikeudella. Esimerkiksi tuotemerkin suojan kannalta rekisteröity toiminimi ei yleensä ole paras mahdollinen suojamuoto, vaikka kohdeyhtiö käyttäisikin toiminimeään myös tuotemerkkinä. Tehokkaampi suojamuoto olisi tavaramerkkirekisteröinti. Kannattaa myös huomioida eri maiden immateriaalioikeuksia koskevien lainsäädäntöjen erot: esimerkiksi ohjelmistojen patentointiin suhtaudutaan Euroopassa yleensä pidättyväisesti, vaikka se onkin mahdollista Yhdysvalloissa.</p>
<p>Lisäksi on tärkeää kiinnittää huomiota suojan maantieteelliseen kattavuuteen. Suurin osa immateriaalioikeuksista on kansallisia, joten yhdessä maassa myönnetty oikeus antaa suojaa kopiointia vastaan vain kyseisessä maassa. Poikkeuksia ovat esimerkiksi EU-tavaramerkki ja yhteisön mallioikeus, jotka ovat voimassa koko Euroopan unionin alueella. Jos kohde harjoittaa liiketoimintaa useassa maassa, hankkii tai kuljettaa tavaroita ulkomailla, tai tarjoaa tuotteitaan tai palveluitaan hankittavaksi Suomen ulkopuolella, sen liiketoimintaan liittyvä aineeton omaisuus on yleensä tarpeen suojata muissakin maissa kuin vain Suomessa.</p>
<h2>2. Onko immateriaalioikeuksien siirtyminen työntekijöiltä, yhteistyökumppaneilta ja muilta tahoilta varmistettu?</h2>
<p>Toisinaan luullaan, että immateriaalioikeudet työntekijän työn tuloksiin tai toisen yrityksen kanssa tehdyn yhteistyöhankkeen tuotoksiin siirtyvät yritykselle automaattisesti. Suomen oikeudessa näin ei kuitenkaan pääsääntöisesti ole. Meillä vain patentilla suojattavien keksintöjen siirtymisestä työntekijä-keksijältä työnantajalle on säädetty laissa oikeudesta työntekijän tekemiin keksintöihin (ns. työsuhdekeksintölaki; 656/1967). Muiden immateriaalioikeuksien tai yritysten välisen yhteistyön osalta oikeuksien siirtymisestä ei ole säädetty laissa, vaan se, kuka oikeuden omistaa, on täysin osapuolten välisen sopimuksen varassa.</p>
<p>Yrityskaupan yhteydessä onkin syytä varmistaa, että kohteen liiketoiminnan kannalta tärkeiden immateriaalioikeuksien siirtymisestä työntekijöiltä ja muilta tahoilta, kuten alihankkijoilta ja yhteistyökumppaneilta kohteelle on huolehdittu sopimuksin. Kohteen sopimusjärjestelyistä riippuen asiaa koskevia ehtoja saattaa olla hajallaan erinäisissä sopimuksissa, kuten työsopimuksissa, yhteistyösopimuksissa, tilauksissa ja hankintasopimuksissa. Perusteellinen perehtyminen kohteen sopimusverkostoon onkin usein tarpeen oikeuksien siirtymisen varmistamiseksi.</p>
<h2>3. Ovatko kaupan kannalta tarpeelliset immateriaalioikeudet kaupan piirissä?</h2>
<p>Kun aineettoman oikeuden on todettu olevan riittävästi suojattua ja relevanttien oikeuksien siirtyneen asianmukaisesti kohteelle, on tärkeää varmistaa kaupan kohteena olevan liiketoiminnan kannalta relevanttien oikeuksien olevan suunnitellun kaupan piirissä. Osakekaupassa kohteena olevan yhtiön tulee olla siirtyväksi tarkoitettujen immateriaalioikeuksien haltija. Liiketoimintakaupassa puolestaan myytävän liiketoiminnan kannalta relevantit immateriaalioikeudet tulee ensin tunnistaa DD-tarkastuksessa ja yksilöidä riittävän tarkasti kauppakirjassa.</p>
<p>DD-tarkastuksessa ilmenee toisinaan, että immateriaalioikeudet kuuluvat jollekin muulle taholle kuin kohteelle, esimerkiksi perustajaosakkaalle tai jollekin muulle konserniyhtiölle kuin kohteelle. Tällaisessa tapauksessa kaupan osapuolten tulee sopia ja järjestää relevanttien oikeuksien siirto kohteelle tai suoraan ostajalle tai sen osoittamalle taholle. Tarvittavat siirrot voidaan aikataulun salliessa toteuttaa osana kaupan valmistelua tai osapuolet voidaan sitouttaa kauppakirjassa avustamaan siirrossa kaupan täytäntöönpanon jälkeenkin.</p>
<h2>4. Millaisin ehdoin kohde on antanut käyttöoikeuksia aineettomaan omaisuuteensa?</h2>
<p>Monet yritykset pyrkivät hyödyntämään immateriaalioikeuksiaan kaupallisesti myöntämällä kolmansille osapuolille niihin käyttöoikeuksia. Joillekin yhtiöille, kuten esimerkiksi useille ohjelmistoyrityksille, käyttöoikeuksista saatavat lisenssitulot ovat merkittävä osa liikevaihtoa, kun taas toisille lisensointi voi olla satunnaisempaa. Myös franchising-liiketoimintaan ja tuotteiden valmistukseen alihankintana liittyy usein käyttöoikeuksien myöntämistä tavaramerkkeihin ja muihin immateriaalioikeuksiin.</p>
<p>Riippumatta siitä, onko kohteen immateriaalioikeudet hankittu tai kehitetty juuri lisensointia varten vai onko käyttöoikeuksien myöntäminen vain yksittäistapaus, sekä ostajan että myyjän intressissä on varmistaa, että lisenssisopimuksen ehdot vastaavat lisenssijärjestelyn tarkoitusta. Myönnetyn käyttöoikeuden laajuuden selvittäminen on avainasemassa. Keskeistä on selvittää esimerkiksi, onko lisenssi annettu johonkin tiettyyn tarkoitukseen, mitkä tahot ovat oikeutettuja käyttämään oikeutta ja miten lisenssinantaja voi irtaantua järjestelystä. Pohjimmiltaan kyse on sen varmistamisesta, että lisenssijärjestelyt todella palvelevat kohteen liiketoimintaa.</p>
<h2>5. Liittyykö kohteen aineettomaan omaisuuteen riitoja tai erimielisyyksiä tai onko siihen liittyen esitetty vaatimuksia?</h2>
<p>Immateriaalioikeuksien merkityksen kasvettua liike-elämässä myös niihin liittyvät riidat ja erimielisyydet ovat yleistyneet. Yritykset voivat pyrkiä kumoamaan lähellä omia oikeuksiaan olevia immateriaalioikeuksia ja estämään niiden rekisteröinnin vastustamalla jo rekisteröintihakemuksia. Myös epäiltyihin oikeuksien loukkauksiin voidaan puuttua ja esittää vaatimuksia niiden perusteella. Lisäksi oikeuksien siirtymiseen työntekijöiltä tai muilta yhteistyökumppaneilta saattaa liittyä epäselvyyksiä.</p>
<p>Yrityskaupan yhteydessä onkin syytä selvittää millaisia erimielisyyksiä kohteen aineettomaan omaisuuteen mahdollisesti liittyy tai voidaan ennakoida tulevaisuudessa liittyvän. Asiantuntijan tuki on selvittelyssä usein tarpeen, sillä immateriaalioikeuksiin liittyvien riitojen vaikutuksia voi olla vaikea arvioida. Yhtäältä immateriaalioikeuksiin liittyen esitetään toisinaan perusteettomiakin vaatimuksia, toisaalta kohteen liiketoiminnan kannalta keskeisiin immateriaalioikeuksiin liittyvät riidat saattavat vaikuttaa huomattavastikin kauppahintaan tai pahimmassa tapauksessa jopa kaataa koko kaupan. Erimielisyyksien kartoittaminen ja niihin liittyvien riskien arviointi on siten osa huolellista valmistautumista yrityskauppaan.</p>
<h2>6. Onko yhtiön aineetonta omaisuutta käytetty rahoituksen vakuutena tai onko sen kehittämiseen saatu ulkopuolista rahoitusta?</h2>
<p>Immateriaalioikeuksia on mahdollista käyttää vakuutena kohteen liiketoiminnan rahoittamisessa. Tällaistenkin oikeuksien vakuuskäyttö on sinänsä normaalia vakuusoikeutta, johon soveltuvat yleisten esineoikeudellisten periaatteiden lisäksi immateriaalioikeuksia koskevien lakien erityissäännökset esimerkiksi panttauksen rekisteröinnistä. Rahoitussopimuksiin saattaa kuitenkin liittyä erityisehtoja, joilla rahoittaja pyrkii takaamaan vakuutena olevien immateriaalioikeuksien säilymisen velallisella. Immateriaalioikeuksien luovutus ei siten välttämättä ole rahoitussopimuksen voimassaoloaikana mahdollista. Rahoitussopimusten immateriaalioikeuksiin liittyvät ehdot eivät yleensä kuitenkaan vaikuta yrityskaupan toteutumiseen, jos kohde jatkaa liiketoimintaansa kaupan täytäntöönpanon jälkeenkin.</p>
<p>Esimerkiksi Innovaatiorahoituskeskus <a href="https://www.tekes.fi/" target="_blank" rel="noopener noreferrer">Tekesin</a> myöntämään tutkimus- ja kehitysrahoitukseen liittyy usein ehto, jonka mukaan yhtiö ei saa luovuttaa Tekesin rahoittamassa projektissa kehitettyjä immateriaalioikeuksia kolmannelle osapuolelle tietyn määräajan kuluessa lainan antamisesta, tai Tekesillä on muutoin oikeus vaatia lainan ennenaikaista takaisinmaksua.</p>


Mitä tulee huomioida immateriaalioikeuksista yrityskaupoissa?

Aiheeseen liittyvät sisällöt

ELTIF 2.0 -sääntelymuutos ja avoimien ELTIF-rahastojen epävarmuudet

Lakiosaston tulevaisuus – uusi rooli liiketoiminnan mahdollistajana?

Yrityskaupat ja listautumiset laskivat merkittävästi Suomessa – valoa näkyvissä jo keväällä

EU-rintamalla ei mitään uutta – vihjeitä Belgian kunnianhimoisten verotavoitteiden etenemisestä

Yhteyshenkilösi PwC:llä

Joni Painilainen

Muut lukivat myös

Red Teaming yrityksesi kyberpuolustuksen kehittämisen tukena

IFRS valokeilassa – Muutoksia liiketoimintahankinnoista annettaviin liitetietoihin: paremmat tiedot johtavat parempiin päätöksiin

Teknologian nopea kehitys haastaa kyberturvallisuutta