PwC:n tuore Women in Work Index paljastaa, että samalla kun naisten määrä työmarkkinoilla on lisääntynyt, sukupuolten välinen kuilu palkoissa on syventynyt. Kansainvälinen selvitys osoittaa, että vuosina 2021–2022 palkkaero kasvoi peräti 20:ssä 33:sta OECD-maasta. Suomessa naisten ja miesten palkkaero on 16,1 %, mikä on 2,6 prosenttiyksikköä enemmän kuin OECD-maissa keskimäärin. PwC:n vuosittain kokoama Women in Work...

PwC selvitti: Sukupuolten välinen palkkaero kasvussa

CapMan ja PwC yhdistävät voimansa ja käynnistävät hyväntekeväisyyskampanjan Tukikummit-säätiölle ja sitä kautta lasten ja nuorten tueksi. Tavoitteena on kerätä tämän kevään aikana yhteensä yli 100 000 euron potti Tukikummeille ja haastaa kampanjan jatkuessa muita yrityksiä hyväntekeväisyyskampanjaan mukaan. ”Haluamme moninkertaistaa pitkällä aikavälillä nuorten ja lasten hyväksi vuosittain kerättävän summan”, CapManin ja Tukikummit-säätiön hallitusten puheenjohtaja Joakim Frimodig toteaa....

CapMan ja PwC yhdistävät voimansa lasten ja nuorten hyväksi

Globaalit jännitteet ja lisääntyneet kyberhyökkäykset huolettavat suomalaisia toimitusjohtajia, osoittaa PwC:n jo 27. kertaa toteuttama CEO Survey -tutkimus, johon vastasi yli 4 700 toimitusjohtajaa yli sadasta maasta. Tutkimukseen haastatelluista suomalaisjohtajista 41 % näkee kyberriskit merkittävänä uhkana yritykselleen tulevan vuoden aikana, kun maailmanlaajuisesti tulos on vain 21 %. Kyberriskien ohella suomalaisia toimitusjohtajia huolestuttavat geopoliittiset konfliktit, jotka mainitsee...

Teknologian nopea kehitys haastaa kyberturvallisuutta

Muistatko vielä vuodelta 2021 KHO:n ennakkopäätökset, jotka koskivat osakkeiden hankintavelan vähennyskelpoisuutta (KHO 2021:178 ja KHO 2021:179 – päätöksiä on tarkasteltu tarkemmin täällä)? Päätöksissään KHO vaikutti vetävän rajan suurin piirtein siten, että rakenteen suunnittelu verotehokkaaksi oli sallittua, kun se tapahtui ennen osakkeiden hankintaa riippumattomalta osapuolelta. Sen sijaan hankinnan jälkeisiä, konsernin sisäisiä järjestelyitä ei hyväksytty, jos ne...

Kummitus nimeltä Lexel

Arvonlisävero nousi otsikoihin viime viikolla hallituksen kehysriihessä. Arvonlisäverokannan nosto ei yllättänyt ketään, mutta nosto 1,5 prosentilla löi veikkaajat ällikällä – ilmeisesti lähinnä siksi, että emme ole käyttäneet murtolukuja verokantoina arvonlisäverotuksessa. Liikevaihtoverotuksen aikaan oli toisin, mutta silloin verokin laskettiin verollisesta hinnasta taaksepäin. Euroopassa murtolukuja käytetään ainakin neljässä valtiossa, joten suurempaa haittaa itse murtoluku ei aiheuta.  Saimme...

Arvonlisävero otsikoihin hallituksen kehysriihessä

Henkilöstörahastojen verotus on kokenut viimeisen kuukauden ajan turbulenssia sen aikaisemman lentomatkan tasaisuudesta huolimatta. Turbulenssin aiheuttajana ovat Verohallinnon julkaisemat uudet ohjeet henkilöstörahastosta saatavien tulojen verotuksesta.  Ohjeista ensimmäinen julkaistiin 11.3.2024. Ohje oli jokseenkin epäselvä ja aiheutti paljon kysymyksiä. Ehkä saadun palautteen tai runsaan kysymystulvan perusteella Verohallinto päätyi päivittämään ohjetta 23.3.2024 vain reilut kaksi viikkoa sen julkaisusta (VH/2324/00.01.00/2024)....

Turbulenssia henkilöstörahastojen verotuksessa

Suomen ja Ranskan välillä on jo vuoden 2023 alussa sovittu uudesta verosopimuksesta, jonka tarkoituksena on päivittää verosopimus vastaamaan nykyisiä tulkintoja ja käytäntöjä. Sopimuksen voimaan saattaminen etenee ja siihen liittyvä hallituksen esitys on annettu. Olennaisimmat muutokset kohdistuvat erityisesti eläkkeisiin ja portfolio-osinkoihin. Lisäksi kaksinkertaisen verotuksen poistamismenetelmä muuttuu, ja sopimukseen tehdään muita pienempiä täsmennyksiä. Verosopimuksen keskeiset muutokset Eläkkeiden...

Verosopimus Suomen ja Ranskan välillä uudistuu – muutokset kohdistuvat lähinnä eläkkeisiin sekä osinkoihin

Henkilöstön takaisin kutsumiseen sopeuttamistoimien jälkeen liittyy erilaisia huomioitavia ja noudatettavia juridisia sääntöjä ja velvoitteita. Lisäksi kokonaisuuteen kytkeytyy myös muita, inhimillisiä tekijöitä, jotka kannattaa ottaa huomioon. Vaikka työnantajan näkökulmasta sopeuttamistoimenpiteet ovat normaali ja jopa välttämätön toimenpide liiketoiminnan kannattavuuden ja jatkuvuuden turvaamiseksi, voivat yksittäisen työntekijän kokemukset ja tunteet sopeuttamistoimista olla hyvin voimakkaita ja osin kielteisiä. Henkilöstön lomauttaminen...

Mitä työnantajan kannattaa huomioida kutsuessaan henkilökuntaa takaisin töihin lomautusten jälkeen?

Ovatko yrityksesi kriittisimmät tiedot vaarassa? Voiko ulkopuolinen hyökkääjä päästä niihin käsiksi? Pystyykö kyberrikollinen halvaannuttamaan liiketoimintasi? Kyllä! Red Teaming auttaa sinua tehostamaan kyberpuolustustasi näitä ja monia muita uhkia vastaan. Red Teamingilla tarkoitetaan harjoitusta, jossa joukko kyberturvallisuuden ammattilaisia (Red Team) tekeytyy hyökkääjäksi ja simuloi aidon kaltaista verkkohyökkäystä yrityksen verkkoon. Harjoitus testaa yrityksen valmiuksia suojautua ja reagoida kyberhyökkäyksiin...

Red Teaming yrityksesi kyberpuolustuksen kehittämisen tukena

PwC:n Mikä ihmeen IFRS? -blogisarjan viidennessä osassa Ville Toivonen käsittelee liiketoimintahankinnoista annettaviin liitetietoihin ehdotettuja muutoksia. IASB on julkaissut odotetun standardiluonnoksen liikearvon arvonalentumistestauksen sekä liiketoimintahankinnoista esitettävien liitetietojen muutoksista. Ehdotettuja muutoksia voi kommentoida heinäkuun 15. päivään asti, joten vielä on mahdollisuus vaikuttaa. Muutosten voimaantulohetkeä ei ole päätetty. Aiemmassa kirjoituksessani kävin läpi ehdotetut muutokset liikearvon arvonalentumistestaukseen. Tässä kirjoituksessa...

IFRS valokeilassa – Muutoksia liiketoimintahankinnoista annettaviin liitetietoihin: paremmat tiedot johtavat parempiin päätöksiin

Epävarmasta taloustilanteesta huolimatta työntekijöiden halukkuus vaihtaa työpaikkaa on ollut viime vuosina useiden tutkimusten mukaan kasvussa. Työntekijöiden vaihtohalukkuuden taustalla voi olla moninaisia syitä. Vaihtaminen voi lisätä esimerkiksi työntekijän kokemaa työn mielekkyyttä ja siitä saatavaa korvausta, mutta työnantajalle tilanne voi aiheuttaa isoja haasteita ja suuria kustannuksia. Mitä korkeammassa asemassa ja mitä paremmin suoriutuvasta työntekijästä on kyse, sitä...

Kuinka paljon työntekijän lähteminen maksaa tutkimusten mukaan yritykselle?

Työelämää koskee suuri määrä lakeja työelämän eri osa-alueilta ja lainsäädäntö muuttuu jatkuvasti. Euroopan unionissa hyväksyttiin viime vuonna kaikkia yksityisen ja julkisen sektorin työnantajia koskeva palkka-avoimuusdirektiivi, jonka tarkoituksena on tuoda tasa-arvoa ja läpinäkyvyyttä yhtiöiden palkitsemiseen. Se tuo pakolliseksi myös palkan tai palkkahaitarin ilmoittamisen ennen työhaastattelua. Vaikka Suomen lainsäädäntö täyttää jo osin direktiivin vaatimukset, direktiivi sisältää myös...

Palkkatasa-arvoa ja tietosuojaa työelämään – mitä yritysten tulee huomioida?

PwC:n Mikä ihmeen IFRS? -blogisarjan neljännessä osassa Ville Toivonen käsittelee liikearvon arvonalentumistestaukseen ehdotettuja muutoksia. IASB on julkaissut odotetun standardiluonnoksen liikearvon arvonalentumistestauksen sekä liiketoimintahankinnoista esitettävien liitetietojen muutoksista. Ehdotettuja muutoksia voi kommentoida heinäkuun 15. päivään asti, joten niihin on vielä mahdollisuus vaikuttaa. Muutosten voimaantulohetkeä ei ole päätetty.   Käyn tässä kirjoituksessa läpi ehdotetut muutokset liikearvon arvonalentumistestaukseen. Liiketoimintahankinnoista annettaviin liitetietoihin...

IFRS valokeilassa – Kuinka liikearvon arvonalentumistestaus muuttuu: palautuvatko poistot?

Osakkeiden luovutusvoitto voi tietyin edellytyksin olla myyjänä toimivalle yhtiölle verovapaata tuloa. Korkeimman hallinto-oikeuden tuoreet ratkaisut muuttavat etenkin perheyhtiöissä tulkintaa siitä, milloin luovutusvoiton verovapauden edellytykset täyttyvät. Osakkeiden luovutusvoiton verovapaus edellyttää, että myydyt osakkeet ovat kuuluneet myyjän elinkeinotoiminnan käyttöomaisuuteen osakkeiden omistusaika on ollut vähintään vuoden ja omistusosuus vähintään 10 % myyjä ei ole pääomasijoittaja, eikä kohdeyhtiö kiinteistöyhtiö...

KHO:n tuoreet ratkaisut muuttavat luovutusvoiton verovapauden edellytyksiä

Etusivu

Verotus

Johtaminen ja vastuullisuus

Yrittäjyys

Juridiikka

Taloushallinto

Teknologia ja digitaalisuus

Strategy& -topics

Medialle

Tilaa uutiskirje

Toimistotyöläisten maailmassa eletään kiinnostavia aikoja. Joitakin vuosia sitten pandemia muutti käsitystämme etätyöstä, ja pandemiavuosina tehdyissä tutkimuksissa työntekopaikan ja -ajan joustavuus nousi työntekijöiden tärkeimpien odotusten joukkoon. Useissa tutkimuksissa jopa yli puolet vastaajista ilmoitti harkitsevansa työnantajan vaihtoa, mikäli työnantaja ei tarjoa jatkossa joustavia työntekomahdollisuuksia, ja suurin osa vastasi työn joustavuuden olevan merkittävä kriteeri uutta työtä etsiessä. Lisäksi työntekijöiden odotukset hyvinvointiin sekä työ- ja vapaa-ajan tasapainoon liittyen nousivat entistä korkeammiksi pandemian myötä. 
Hetken aikaa näytti vahvasti siltä, että työvoiman saatavuuden heikkenemisen myötä työnantajien olisi välttämätöntä myöntyä työntekijöiden toiveisiin ja odotuksiin, mutta yleisesti epävarman taloustilanteen sekä korkojen nousun ja kohonneen inflaation myötä asetelma on ainakin lyhyellä aikavälillä jälleen muuttunut. Avoimien työpaikkojen määrä Suomessa väheni 20 % vuonna 2023 edellisvuoteen verrattuna, joka tarkoitti monille organisaatioille lisääntyneitä hakemusmääriä ja enemmän valinnanvaraa palkkaamisen suhteen, jolloin myös valta neuvottelutilanteissa, esimerkiksi työn joustavuuden osalta, palasi vahvemmin työnantajille.  
<h2>Mitä yhteisiä ja toisistaan eroavia odotuksia eri ikäryhmillä on? </h2>
Tällä hetkellä työelämässä voidaan tavata työntekijöitä jopa neljästä eri sukupolvesta: niin kutsutusta suuresta ikäluokasta, X-sukupolvesta, Y-sukupolvesta eli milleniaaleista sekä Z-sukupolvesta. Vaikka työntekijät ovat kukin omia yksilöitään, voidaan sukupolvia tarkastelemalla löytää joitain kutakin ikäryhmää yhdistäviä tekijöitä. Karkeasti sanottuna vanhemmat ikäluokat ovat tottuneet urakeskeisempään ajatteluun, jossa palkka on keskeisin motivaattori työn tekemiselle, kun taas nuorempien sukupolvien keskuudessa työtä ei nähdä itseisarvona, vaan ennemmin keinona saavuttaa muita tavoitteita. Vanhemmille ikäluokille yrityksen kulttuurilla ei ole juurikaan merkitystä, kun taas nuoremmilla ikäluokilla se on tärkeässä roolissa. Nuoremmille ikäluokille on myös tyypillisempää etsiä työstä merkityksellisyyttä ja pyrkiä vaikuttamaan omalla työllään positiivisesti ympäröivään maailmaan. 
Työssä pysymiseen ja työpaikan vaihtamiseen johtaneita syitä tutkittaessa on huomattu, että syyt työpaikan vaihtamiseen ovat hyvin samankaltaiset eri ikäryhmissä, kun taas nykyisessä työpaikassa pysymisen syissä on enemmän vaihtelua ikäryhmittäin. Nykyisessä työssä pysymisen näkökulmasta nuoremmat ikäryhmät arvostavat erityisesti kehittymis- ja etenemismahdollisuuksia vanhempia ikäryhmiä enemmän, ja palkitseminen on Z-sukupolvelle selvästi vähemmän merkityksellistä kuin vanhemmille sukupolville. Palkitsemisen merkitys nousee kuitenkin tärkeimmäksi tekijäksi kaikissa ikäryhmissä tarkasteltaessa syitä työpaikan vaihtamiselle – myös Z-sukupolvella. 
Voisiko tästä siis päätellä, että nuorten ikäluokkien näkökulmasta palkitseminen on tärkeää, mutta heitä ei saa pelkällä palkitsemisella viihtymään pitkään, elleivät muut asiat, kuten kehittymis- ja etenemismahdollisuudet, työn merkityksellisyys ja työn joustavuus, ole kunnossa, kun taas vanhemmilla ikäluokilla palkitseminen itsessään on tärkeää ja parantaa myös sitoutumista? 
<h2>Miten työnantajat voivat vastata työntekijöiden odotuksiin? </h2>
Taloudellisesti epävarmoina aikoina työnantajilla saattaa olla enemmän neuvotteluvaltaa kuin työntekijöillä, mutta pidemmällä aikavälillä parhaiten menestyvät yritykset, jotka vastaavat työntekijöiden toiveisiin ja vaatimuksiin, ja siten myös sitouttavat työntekijöitään paremmin. Tutkimusten valossa fakta on se, että työntekijät ovat nykyisin aikaisempaa valmiimpia vaihtamaan työpaikkaa, ja vuonna 2023 työntekijöiden halukkuus vaihtaa työnantajaa seuraavan 12 kuukauden kuluessa oli 36,8 % korkeampi kuin edellisenä vuonna – taloudellisesta epävarmuudesta huolimatta. Voisiko siis olla niin, että työntekijät voivat hetkellisesti tyytyä myös sellaiseen työpaikkaan, joka ei vastaa heidän odotuksiaan, mutta pitkällä aikavälillä he eivät siihen sitoudu, vaan ovat valmiita vaihtamaan pian uudestaan paremman mahdollisuuden tullessa eteen? 
Pitääkseen työntekijät tyytyväisinä, yritysten kannattaa kiinnittää huomiota ainakin  
<ul>
<li data-leveltext="-" data-font="Arial" data-listid="3" data-list-defn-props="{&quot;335551671&quot;:0,&quot;335552541&quot;:1,&quot;335559685&quot;:720,&quot;335559991&quot;:360,&quot;469769226&quot;:&quot;Arial&quot;,&quot;469769242&quot;:[8226],&quot;469777803&quot;:&quot;left&quot;,&quot;469777804&quot;:&quot;-&quot;,&quot;469777815&quot;:&quot;hybridMultilevel&quot;}" aria-setsize="-1" data-aria-posinset="0" data-aria-level="1">Joustavan työn mahdollisuuksiin, sillä tutkimusten mukaan hybridimallissa työskentelevät työntekijät ovat sitoutuneempia, halukkaampia pysymään samassa työpaikassa ja kokevat voivansa paremmin kuin ne, jotka työskentelevät täysin etänä tai täysin toimistolla. Joustavan työn käytännöt mahdollistavat myös uudenlaisia keinoja työ- ja vapaa-ajan tasapainon hallintaan. </li>
<li data-leveltext="-" data-font="Arial" data-listid="3" data-list-defn-props="{&quot;335551671&quot;:0,&quot;335552541&quot;:1,&quot;335559685&quot;:720,&quot;335559991&quot;:360,&quot;469769226&quot;:&quot;Arial&quot;,&quot;469769242&quot;:[8226],&quot;469777803&quot;:&quot;left&quot;,&quot;469777804&quot;:&quot;-&quot;,&quot;469777815&quot;:&quot;hybridMultilevel&quot;}" aria-setsize="-1" data-aria-posinset="0" data-aria-level="1">DEI-teemoihin eli monimuotoisuuteen, yhdenvertaisuuteen ja inklusiivisuuteen, sillä tutkimusten mukaan työntekijät valitsevat ennemmin työnantajan, joka panostaa DEI-teemoihin kuin työnantajan, joka ei priorisoi niitä.  </li>
<li data-leveltext="-" data-font="Arial" data-listid="3" data-list-defn-props="{&quot;335551671&quot;:0,&quot;335552541&quot;:1,&quot;335559685&quot;:720,&quot;335559991&quot;:360,&quot;469769226&quot;:&quot;Arial&quot;,&quot;469769242&quot;:[8226],&quot;469777803&quot;:&quot;left&quot;,&quot;469777804&quot;:&quot;-&quot;,&quot;469777815&quot;:&quot;hybridMultilevel&quot;}" aria-setsize="-1" data-aria-posinset="0" data-aria-level="1">Työntekijöiden yksilöllisten toiveiden ja odotusten tunnistamiseen ja ymmärtämiseen, sillä valtaosa työntekijöistä odottaa työnantajan näkevän heidät yksilöinä.  </li>
<li data-leveltext="-" data-font="Arial" data-listid="3" data-list-defn-props="{&quot;335551671&quot;:0,&quot;335552541&quot;:1,&quot;335559685&quot;:720,&quot;335559991&quot;:360,&quot;469769226&quot;:&quot;Arial&quot;,&quot;469769242&quot;:[8226],&quot;469777803&quot;:&quot;left&quot;,&quot;469777804&quot;:&quot;-&quot;,&quot;469777815&quot;:&quot;hybridMultilevel&quot;}" aria-setsize="-1" data-aria-posinset="0" data-aria-level="1">Esihenkilöiden johtamiskyvykkyyksien varmistamiseen ja esihenkilöiden ymmärrykseen omasta roolistaan.  </li>
</ul>
Haluatko kuulla lisää?
Autamme työnantajia muun muassa rekrytoinnissa, henkilöstön sitouttamisessa sekä henkilöstön pitovoiman kehittämisessä erilaisin tavoin. Arvioimme tilanteesi ja saat meiltä selkeät ja konkreettiset toimintaohjeet kehittämiseen ja kehittymiseen. Ota meihin yhteyttä!

Mitä työntekijät todella haluavat työnantajiltaan tässä ajassa?

Aiheeseen liittyvät sisällöt

Mitä työnantajan kannattaa huomioida kutsuessaan henkilökuntaa takaisin töihin lomautusten jälkeen?

Kuinka paljon työntekijän lähteminen maksaa tutkimusten mukaan yritykselle?

Palkkatasa-arvoa ja tietosuojaa työelämään – mitä yritysten tulee huomioida?

Miksi palautumiseen kannattaa kiinnittää huomiota?

Yhteyshenkilösi PwC:llä

Ella Maisonlahti

Anastasia Strandberg

Palvelumme

Muut lukivat myös

Kummitus nimeltä Lexel

Arvonlisävero otsikoihin hallituksen kehysriihessä

Turbulenssia henkilöstörahastojen verotuksessa