Mitä yhdistysten ja säätiöiden raportoinnilta odotetaan tulevaisuudessa?

26.11.2018  |  Taloudellinen raportointi, Uutiset

Läpinäkyvä ja luottamusta herättävä raportointi kertoo yhdistyksen tai säätiön koko tarinan olemassaolon tarpeesta, visiosta, tavoitteista ja toimenpiteistä tuloksiin ja vaikuttavuuteen.

Hyvä raportointi on tehokas tapa vakuuttaa eri sidosryhmät. Havaintomme vuosien ajan järjestämästämme Avoin raportti -kilpailusta kertovat, että lakisääteisen tilinpäätösraportoinnin taso on Suomessa jo melko korkea. Tulosten ja vaikutusten kuvaamisessa on vielä kehitettävää.

PwC:n 16.11.2018 järjestämä Avoin raportointi 2020-luvulla -seminaari kokosi paikalle yli 60 vierasta kuulemaan, mitä yhdistysten ja säätiöiden raportoinnilta odotetaan tulevaisuudessa.

Tilaisuuden aluksi PwC:n asiantuntijat  Jaana Salmi, Johanna Ala-Härkönen ja Miikka Vinnikainen kävivät läpi selvästi havaittavissa olevaa raportoinnin ja viestinnän murrosta. Esiin nousee luottamuksen merkitys, mm. lahjoittajatutkimusten valossa. Yhdistyksen ja säätiön on ratkaisevan tärkeää viestiä luotettavasti – luottamus rakentuu laajalla ja monimuotoisella viestinnällä sekä maineriskin hallinnalla.

Tarkoituksen ja toiminnan raportoiminen on lakisääteisten vaatimusten osalta jo hyvällä tasolla Suomessa. Toiminnan tuloksia,  vaikutuksia tai vaikuttavuutta kuvaavia mittareita ei vielä ole laajasti käytössä. Johanna ja Miikka päätyivät toteamaan, että yhdistysten tai säätiöiden yhteiskunnallisesta tarpeesta kumpuava tekeminen ja tavoitteet, tulokset ja edellä sanotusta syntyvät vaikutukset eivät vielä käy vuosikertomusraportoinnissa johdonmukaisesti ilmi.

Vaikuttavuus esiin

Ratkaisuna nähtiin tarve tehostaa johtamisen ja tekemisen prosessia, sekä tekemisen keskittäminen tavoitteiden näkökulmasta tärkeimpiin hankkeisiin todellisten vaikutusten aikaansaamisen varmistamiseksi. Raportoinnille nähtiin kehitystarpeita viestinnän kiinnostavuuden, selkeyden ja tiiviyden osalta. Tosiasiallisista tuloksista kertomisen tueksi kaivattiin toiminnan, tulosten ja vaikutusten kuvaamiseen soveltuvien mittareiden tunnistamista ja käyttöä. Oikeilla mittareilla raportointikin on entistä vaikuttavampaa.

Seminaarin vierailijapuheenvuorot keskittyivät vaikutusten hankintaan ja tuottamiseen. Ensimmäisenä Sitran Mika Pyykkö esitti silmät avaavan näkemyksensä suomalaisen yleishyödyllisen kentän toimintatapoihin tarvittavaan muutokseen. Puheenvuoro “Lähtökohtana vaikutusten hankinta ja tuottaminen” toi esille mm. seuraavat tärkeät ajattelutapaan tarvittavat muutokset:

  • Vaikutuksia syntyy usein parhaiten tekemällä yhteistyötä eri tahojen kesken (esim. yritykset, järjestöt, oppilaitokset, asiantuntijat, tutkijat ja kansalaiset).
  • Palvelun toimittajan roolin pitäisi muuttua suorittajasta innovatiiviseksi vaikutusten tuottajaksi.
  • Vaikuttavuusketjua tulisi kuvata yhteiskunnallisen hyödyn mallinnuksen avulla. Malli perustuu halutun muutoksen taustalla olevien juurisyiden ja mahdollisuuksien tunnistamiseen.

Esityksestä paistoi halu kohdentaa suomalaisen yhteiskunnan resurssit mahdollisimman tehokkaasti toimintaan, joka oikeasti parantaa ihmisten hyvinvointia.

Vaikutusten arviointi on muutoksen todentamista ja mittaamista

Seuraavissa puheenvuoroissa vaikuttavuutta lähestyttiin  Hyvän Mitta -hankkeen kautta.  Setlementtiliiton Mona Särkelä-Kukko kertoi oivalluksiaan vaikutusten arvioinnin prosessista.

Hyvän Mitta -hankkeessa Setlementtiliitto pyrki löytämään yhteiskunnallisen liiketoiminnan ja yleishyödyllisen toiminnan rajapintoja ja niiden hyvinvointivaikutuksia. Haastava tehtävänasettelu oli poikinut monia oivalluksia, joita Mona seminaariyleisön kanssa jakoi. Keskeisinä nousivat esiin rajaamisen ja valitsemisen tarve, monipuolisen tiedonkeruun merkitys ja näkökulman vaihtamisesta syntyvät oivallukset. Mona korosti, että vaikutusten arviointi on muutoksen todentamista ja mittaamista. Hänen mukaansa hyvä mittaristo kattaa kaikki vaikutusmallin vaiheet ja siirtymäkohdat. Lopuksi Mona kehotti kuulijoita olemaan tarvittaessa valmis muuttamaan arvioinnin suuntaa tai rajaamaan sitä uudelleen.

Hyvän Mitta -hanke on hieno esimerkki erilaisten toimijoiden välisestä yhteistyöstä. Hankkeessa mm. Me Säätiö, Arvoliitto, Sitra, KELA, STEA, OKM, Opetushallitus sekä VNK (valtioneuvoston kanslian Kokeileva Suomi) tekevät yhteistyötä  kerätäkseen vaikuttavuustietoa sekä kouluttaakseen toimijoita arvioimaan oman työnsä todellisia vaikutuksia. Hankkeessa luodaan myös malleja vaikuttavuusperusteisille sopimuksille. Hyvän Mitta -hankkeen visiona on osoittaa yhteiskunnallisesti tärkeän työn tulokset ja vaikuttavuus ymmärrettävästi ja yhteismitallisesti.

Katja Anoschkin Hyvän Mitta -hankkeesta piti kommenttipuheenvuoron tosiasiallisen vaikuttavuuden tunnistamisesta. Hyvän Mitta -mallin vaikuttavuusketju korostaa todellisista tarpeista johdettuja tavoitteita ja riittävän suurta visiota. Katja toivoi, etteivät järjestöt rakastuisi omaan toimintaansa niin, etteivät näe uudistumisen ja tekemisen suuntaamisen tarvetta. Yhteiskunta ympärillämme muuttuu. Katja myös muistutti, että hankkeen materiaalit ovat netissä avoimesti saatavilla kaikille kiinnostuneille.

Tilaisuuden lopuksi PwC:n Sirpa Juutinen kertoi vastuullisuusraportoinnin kehityksestä sekä arvonluonnin mallista ja vaikuttavuuden kuvaamisesta. Sirpan esitys havainnollisti sen, että vaikutusten arviointiin on useita erilaisia malleja ja termejä. Malleissa on yleensä löydettävissä ainakin seuraavat peruselementit: panos, toimenpiteet, tulos (outcome)  ja vaikuttavuus, eri tavoin esitettynä. Erilaisten mallien kautta arviointimallia rakennettaessa on mahdollista löytää uusia näkökulmia ja testata valittua ajattelumallia ja termistöä.

Katso PwC Suomen esimerkki arvonluonnin kuvaamisesta (kuva löytyy myös PwC Suomen yritysvastuukatsauksesta 2018)

Johanna Ala-Härkönen

Tilintarkastus

+358 (0)20 787 8169

  

Leave a Reply

(* merkityt kentät ovat pakollisia. Sähköpostiosoitetta ei julkaista kommentin yhteydessä.)