PWC Uutishuone

Miten kansainvälisen verkkokaupan perustamiseen valmistaudutaan? Suomalaistislaamo Kyrö Distilleryn co-founder: ”Meille järkevin ratkaisu oli käynnistää verkkokauppatoiminta Saksassa”

Verkkokauppa muuttaa ostokäyttäytymistä ja moninkertaistaa liiketoimintamahdollisuudet, mutta edellytyksenä onnistumiselle on niin logistiikan kuin kansainvälisten verovelvollisuuksien ymmärtäminen. Kyrö Distillerylle verkkokauppatoiminnan keskeinen tavoite on brändielämyksen vahvistaminen.

Woman sitting at her computer or laptop checking her phone - PwC Australia

Kansainvälisessä kilpailussa pärjääminen edellyttää verkkokauppiaalta paitsi toimivaa logistiikkaketjua ja onnistunutta toimitustapavalikoimaa, myös erinomaista myynti- ja markkinointityötä. Lisäksi ymmärryksen kansainvälisen verkkokaupan verotuskäytännöistä tulee olla riittävällä tasolla.

PwC:n 20. huhtikuuta 2022 järjestämässä webinaarissa keskusteltiin siitä, miten suomalaisyritykset voivat edistää kansainvälistymistään verkkokauppatoiminnalla ja millaisia käytännön asioita kansainvälisessä verkkokaupassa kannattaa huomioida.

Tilaisuudessa PwC:n asiantuntijat Pekka Pesonen ja Ville Summanen kertoivat verkkokaupan logistiikan kehittämisestä ja kansainvälisen verkkokaupan verotuksellisesta ympäristöstä. Lisäksi suomalaistislaamo Kyrö Distilleryn co-founder Miika Lipiäinen jakoi PwC:n Jussi Sovaston haastattelemana tärkeimpiä oppejaan kansainvälisen verkkokauppatoiminnan käynnistämisestä.

Globaali kilpailu kasvattaa kuluttajien vaatimuksia verkkokauppoja kohtaan

PwC:n Operations Consulting -tiimin vetäjä Pekka Pesonen aloitti puheenvuoronsa kertomalla, että siinä missä suomalaiskuluttajien tilaukset EU:ssa toimivilta verkkokaupoilta ovat viime vuosina kasvaneet, on Kiinasta ja Hong Kongista vastaanotettujen ostosten määrä ollut laskussa.

Tämänhetkinen maailmantilanne voi vahvistaa EU:n sisäistä kauppaa ja toimituksia entisestään.

Asiakkaat odottavat Pesosen mukaan verkkokaupoilta yleensä ainakin nopeita toimituksia, toimitusprosessin helppoa seurantaa sekä maksutonta palautusmahdollisuutta.

Verkkokauppiaan tehtäväksi jää pohtia, miten ostajan toiveet täytetään mahdollisimman kustannustehokkaalla tavalla. Esimerkiksi itsepalveluperiaatteella toimivien pakettiautomaattien käyttö on yleistynyt nopeasti.

Kuluttajakäyttäytymisen suunta on, että tilaukset halutaan vastaanottaa itselle mahdollisimman sopivalla tavalla. Toisaalta verkkokauppiaan on pystyttävä pitämään liiketoimintansa ja logistiikkansa kannattavana, hän kiteyttää.

PwC:llä toimitusketjun suunnittelua varten on kehitelty kuusiosainen malli: 

  1. Jakelukanava. Miten toimitus tapahtuu?
  2. Keräily. Miten ja mistä tuotteita keräillään?
  3. Toimitusketjun läpinäkyvyys. Kuinka toimitusketjun läpinäkyvyys varmistetaan?
  4. Palautukset. Miten palautusten hallinta onnistuu järkevästi myös kannattavuuden näkökulmasta?
  5. Kumppanuudet. Mitä tehdään itse ja mitä kumppaneiden kautta?
  6. Hinnoittelu. Miten kuluttajakäyttäytymistä ohjataan hinnoittelun kautta?

Verkkokaupan arvonlisäverouudistus yksinkertaisti EU:n sisäistä kauppaa

PwC:n arvonlisäveroasiantuntija Ville Summanen paneutui omassa osuudessaan kansainvälisen verkkokaupan verotukselliseen ympäristöön. Kansainvälisen kaupankäynnin helpottamiseksi tehdään jatkuvasti työtä, mutta toisaalta valtiot haluavat turvata verotulonsa verkkokaupankäyntiin liittyen.

Kansainvälisen sähköisen kaupan kasvu on viimeisen kuuden vuoden aikana tuplaantunut. Kaupankäynnin siirtyessä yhä vahvemmin verkkoon, myös valtiot haluavat verottaa yhä enemmän internetissä käytävää kauppaa, Summanen sanoo.

Verovelvollisuuksien muodostuminen vaatii yritykseltä aiempaa vähemmän fyysistä läsnäoloa tietyssä valtiossa.

Verkkokauppiaan on perehdyttävä vero- ja raportointivelvollisuuksiinsa sekä EU:ssa että sen ulkopuolella. Verovastuut koskevat sekä välillisiä että välittömiä veroja:

  • VAT/GST
  • Tuloverot
  • Digital service tax
  • Valmisteverot

Tavaroiden etämyynti EU-maista toiseen verotetaan ostajan jäsenvaltiossa 

Verkkokaupan painopisteen siirtymistä Eurooppaan on vauhdittanut heinäkuussa 2021 voimaan tullut arvonlisäverouudistus, joka koskee tavaran etämyyntiä ja kaikkia palvelun myyntejä kuluttajille EU-alueella.  Uudistus on helpottanut EU:ssa kuluttajakauppaa tekevien verkkokauppojen toimintaa: Yrityksen ei tarvitse rekisteröityä alv-verovelvolliseksi kaikkiin EU-maihin, joihin se myy tavaroita tai sähköisiä palveluja. Uudistuksen ansiosta yritys voi rekisteröityä One Stop Shop (OSS) -erityisjärjestelmään yhdessä EU-maassa ja hoitaa arvonlisäveron ilmoittamisen sekä maksamisen velvollisuudet keskitetysti.

Sekä tavaroiden että palveluiden etämyynti EU-maasta toiseen verotetaan pääsääntöisesti ostajan jäsenvaltiossa.

Uudistuksen myötä kaikki EU:n ulkopuoliset paketit on pitänyt tullata. Tämä on asettanut EU:n ulkopuoliset verkkokaupat samaan verotukselliseen asemaan kuin unionissa toimivat verkkokaupat.  Maahantuonnista pitää tällöin maksaa maahantuonnin arvonlisävero. Tältä osin etämyyntiin on kuitenkin olemassa yksinkertaistus alle 150 euron tavaroille, jos tavaroiden myyjä ilmoittaa ja maksaa myynnin arvonlisäverot kulutusvaltioon.

Summanen muistuttaa, että erityisesti EU:n ulkopuolisten valtioiden osalta on tärkeää kartoittaa hyvissä ajoin mahdollisten välillisten verojen raportointi- ja maksuvelvollisuudet.

 – Erityisesti tullimuodollisuuksien suunnittelu on tärkeää hyvän asiakaskokemuksen takaamiseksi, hän sanoo.

Kyrö Distillery vauhditti kansainvälistymistään perustamalla yhtiön ja verkkokaupan Saksaan

Webinaarin lopussa PwC:n riskienhallintapalveluiden Jussi Sovasto haastattelee isokyröläisen tislaamon Kyrö Distilleryn co-founderia Miika Lipiäistä siitä, millaisia onnistumisia ja haasteita verkkokauppatoiminnan käynnistämisessä on kohdattu.

Vuonna 2012 perustettu Kyrö Distillery aloitti verkkokauppatoimintansa pari vuotta sitten voidakseen toteuttaa strategista päätöstään päästä mahdollisimman lähelle myös kansainvälisiä kuluttajia. Verkkokauppatoiminnan merkittävä haaste on kuitenkin ollut Suomen tiukka alkoholilainsäädäntö, jonka vuoksi verkkokauppatoiminnan käynnistäminen kotimaassa ei ollut mahdollista. 

Lopulta verkkokauppa startattiin Berliinissä vuonna 2019.

 – Regulatiivisten seikkojen vuoksi meille oli järkevintä aloittaa verkkokauppatoiminta perustamalla tytäryhtiö Saksaan. Alkoholilain monimutkaisuuden vuoksi emme voi toimittaa tuotteita verkkokaupastamme Suomeen, Lipiäinen sanoo.

Vaikka Kyrö on Suomessa tuttu brändi, alusta asti oli selvää, että kansainvälisen bränditunnettuuden eteen joudutaan tekemään paljon töitä. Kyrö-brändi oli aiemmin näkynyt Suomen ulkopuolella lähinnä huippubaarien ja -ravintoloiden valikoimissa, mutta verkkokauppatoiminnan käynnistämisen myötä ryhdyttiin pohtimaan, miten loppuasiakas tavoitettaisiin paremmin ilman välikäsiä.

Kansainvälisen markkinoinnin keskiössä on ollut tarinavetoisuuden hyödyntäminen. Digitaalisista keinoista on käytetty muun muassa hakukonemainontaa ja -optimointia sekä konversioprosessien tehostamista.

 – Suurin osa asiakkaistamme kuitenkin ostaa tuotteensa lopulta verkkokaupan ulkopuolelta, minkä vuoksi tärkein tehtävämme verkossa on brändielämysten tuottaminen sekä tietysti ostamisen mahdollistaminen. Teimme brändivideomme Saksan markkinoita varten uusiksi, ja niitä on tähän mennessä katsottu yli miljoona kertaa.

Käytännön seikkojen, kuten sopivien yhteistyökumppaneiden ja toimivan logistiikan lisäksi Lipiäinen korostaa verkkokauppatoiminnassa ennen kaikkea panostamista kysynnän luomiseen.

Kukaan ei voi perustaa verkkokauppaa ja odotella, että joku vain ilmestyisi paikalle.

 – Jos asiakashankinta ei onnistu järkevällä kulutasolla, on pohdittava toimintamallin muuttamista. Perusasioiden on oltava kunnossa, jotta kannattava liiketoiminta verkossa on mahdollista, hän kiteyttää.

Katso tallenteelta koko webinaari, jossa kerrotaan tarkemmin, mitä kaikkea suomalaisyhtiöiden olisi hyvä huomioida kansainvälistä verkkoliiketoimintaa suunnitellessaan. Tallenteelta voit kuunnella myös, millaisiin ratkaisuihin Kyrö Distillery on omassa verkkokauppatoiminnassaan päätynyt.