Ilmastotavoitteiden ja -toimenpiteiden välinen kuilu kasvaa, osoittaa PwC:n tuorein Net Zero Economy Index -analyysi. Vuonna 2023 maailman hiili-intensiteetti laski vain noin prosentin, mikä on vähiten yli kymmeneen vuoteen. ”Ilman rohkeita ja ripeitä, arvoketjun laajuisia toimia ilmastotavoitteiden ja -toimenpiteiden välinen kuilu jatkaa kasvamistaan”, toteaa PwC Suomen partneri ja yritysvastuun neuvontapalveluiden johtaja Jussi Nokkala. PwC:n Net Zero...

Hiilestä irtautuminen hitainta vuosikymmeneen – välittömiä toimenpiteitä vaaditaan

Pääomasijoittajat ry:n ja PwC:n järjestämän Kasvunrakentaja-kilpailun voittajaksi ja yleisön suosikiksi nousi tänä vuonna avaruusteknologiayritys ICEYE. Kasvunrakentaja-kilpailussa etsitään pääomasijoittajien kohdeyritysten joukosta vuoden kiinnostavinta ja innostavinta kasvutarinaa, johon liittyy tärkeänä osana kasvun rakentaminen yhteistyössä pääomasijoittajan kanssa. Kilpailun voittajan valitsee ulkopuolisista asiantuntijoista koostuva vuosittain vaihtuva tuomaristo. Tuomariston muodostivat tänä vuonna hallitusammattilainen ja startup-sijoittaja Leena Niemistö, Fortumin Innovation &amp; Venturing...

ICEYE valittiin vuoden 2024 Kasvunrakentaja-kilpailun voittajaksi

Viihde- ja media-alan yhteenlaskettu, globaali liikevaihto nousi 5 prosenttia vuonna 2023, kertoo PwC:n tuore tutkimus. Kovimmassa kasvussa Suomessa olivat erityisesti elokuva-ala ja suoratoisto, kun taas kirjoihin ja lehtiin käytettiin aiempaa vähemmän rahaa. Digitaalisuus on tulevaisuudessa yhä tärkeämpi valttikortti kiihtyvässä kilpailussa. Globaali viihde- ja mediatoimiala jatkoi kasvuaan vuonna 2023. PwC:n Global Entertainment &amp; Media Outlook 2024–2028...

PwC:n tutkimus: Viihteeseen ja mediaan käytetään entistä enemmän rahaa – konsertit ja elokuvat pitävät pintansa

Helsingin hovioikeus katsoi tuoreessa tuomiossaan, että vastoin henkilön omaa käsitystä hänen äidiltään saamansa varat eivät olleet laina, vaan lahja. Koska lainaksi kuvitelluista varoista ei ollut tehty lahjaveroilmoitusta, seurauksena oli ehdollista vankeutta tuomiona törkeästä veropetoksesta. Käytännössä on tavallista, että esimerkiksi vanhemmat rahoittavat lastensa taloudellisia tarpeita myös elatusvelvollisuuden päättymisen jälkeen. Sillä, miten tämä järjestetään, on kuitenkin olennainen...

Lahja, laina vai elatuslahja – miten ero ratkeaa ja voiko väärä valinta olla rikos?

Työkykyä tarkastellaan usein sairauslähtöisesti, mutta sen kokonaisvaltaiseen tukemiseen tarvitaan kuitenkin paljon laajempi näkökulma. Työkykyjohtaminen on johdon, esihenkilöiden ja työntekijöiden yhteinen tehtävä. Se edellyttää avointa vuorovaikutusta, yhteistyötä ja jatkuvaa kehittämistä. Laaja-alainen työkyvyn käsite huomioi työn ja työolojen lisäksi myös taidot, osaamisen ja elämäntilanteen. Työkykyjohtaminen tarkoittaa käytännössä työntekijöiden työkyvyn ylläpitämistä ja tukemista arjessa. Työkykyjohtamisessa korostuu ennaltaehkäisevä ja...

Miten työnantajan tulisi tukea työkykyä ja mielenterveyttä arjessa?

Oikeustieteen maisteri, varatuomari, MBA Leenamaija Heinonen liittyy PwC Suomen lakipalveluihin johtajaksi ja ryhtyy kehittämään sekä vetämään työoikeuspalveluita. Leenamaijalla on yli 15 vuoden kokemus työoikeudesta. Hän on työskennellyt aiemmin yli kymmenen vuoden ajan Roschier Asianajotoimistossa, ja PwC:lle Leenamaija siirtyy VTT:ltä, missä hän johti HR Legal Teamia ja toimi People Leadina. &#8220;On hienoa saada Leenamaijan kaltainen kokenut...

PwC vahvistaa työoikeuspalveluitaan – Leenamaija Heinonen johtamaan työoikeuspraktiikkaa

Recently, I had the pleasure of sitting down with Dr. Peter Gassmann, Global Leader of Strategy&amp;, to explore some topics shaping the future of strategy consulting. We spoke about the diverse roles Chief Strategy Officers (CSOs) can hold in different companies, how we as strategy consultants need to work WITH the client, not FOR the...

Key topics shaping our future

CBAM (Carbon Border Adjustment Mechanism) eli hiilirajamekanismi vaatii kaikkia EU-maahantuojia raportoimaan ja vuodesta 2026 alkaen, kompensoimaan hiilidioksidipäästöt tietyistä EU:n ulkopuolelta tuoduista tavaroista, kuten alumiinista, sementistä, sähköstä, lannoitteista, raudasta, teräksestä ja vedystä. Hiilirajamekanismi otetaan käyttöön vaiheittain ja kuluvalla siirtymäkaudella maahantuojien on raportoitava CBAM-tavaroiden suorat ja epäsuorat päästöt Euroopan komissiolle neljännesvuosittain. Kolmen ensimmäisen raportointijakson aikana, raportin on...

CBAM-raportoinnissa siirryttiin seuraavaan vaiheeseen: yritysten on kerättävä ja raportoitava todellisia päästötietoja

Valtiovarainministeriö julkaisi luonnoksen ”eräiden suurten ilmastointineutraaliin talouteen tähtäävien investointien verohyvityksestä” ja pyytää luonnokseen lausuntoja 11.10.2024 mennessä. Kirjoitimme asiasta aiemmin kesällä, kun valmistelusta uutisoitiin. Kun otetaan huomioon, että hyvitykset pitäisi myöntää vuoden 2025 aikana, aikataulu on ylipäätään tiukka, ja tämä näkyy kieltämättä myös hallituksen esityksen luonnoksen tasossa. Nostan esiin joitain seikkoja samalla, kun käyn alla läpi,...

Suurten investointien verohyvitystä koskevan hallituksen esityksen luonnos jättää tilaa aktiiviselle lausuntopalautteelle

Luottamus on arvo, joka on ollut PwC:n toiminnan keskiössä koko yhtiön historian ajan. Suomen PwC täyttää loppuvuodesta 70 vuotta. Toimitusjohtaja Kauko Storbacka ja tietokirjailija Rachel Botsman korostivat yrityksen 70-vuotisjuhlassa luottamuksen merkitystä niin ihmisten hyvinvoinnille kuin yritysten menestykselle.  PwC:n tarkoitus on rakentaa yhteiskuntaan luottamusta ja ratkaista tärkeitä ongelmia. Luottamus oli myös PwC Suomen 70-vuotisjuhlan keskiössä, kun...

PwC:n 70-vuotisen taipaleen keskiössä luottamus 

Vuonna 2025 ensimmäiset yritykset raportoivat tilikauden 2024 tiedot EU:n kestävyysraportointidirektiivin (Corporate Sustainability Reporting Directive, CSRD) perusteella. Samalla näiden yritysten tulee raportoida liiketoimintansa EU-taksonomian kelpoisuus ja mukaisuus. Monia yrityksiä kuitenkin yllättää, että kestävyysraportointidirektiivi edellyttää raportointia myös EU-taksonomiasta. EU-taksonomian kelpoisuus ja mukaisuus perustuu taksonomia-asetukseen, joka määrittelee kriteerit kestävälle liiketoiminnalle. EU-taksonomian kelpoisuus tarkoittaa liiketoimintaa, joka kuuluu EU-taksonomian piiriin,...

Ovatko yritykset valmiita raportoimaan kestävyysraporteissaan myös EU-taksonomiasta?

Korkeimman oikeuden tuoreen päätöksen mukaan veropetos ei ollut lievä, kun vältettyjen verojen määrä oli noin 1000 euroa. Tässä tapauksessa päästiin sakoilla, mutta melko pienillä summilla ehdollinen vankeuskaan ei ole poissuljettua. Jos verottajalle annetuissa henkilökohtaiseen verotukseen vaikuttavissa tiedoissa on ollut virheitä, mahdollisia seurauksia ovat veronkorotus tai joissain tilanteissa myös rikosoikeudelliset sanktiot. Samassa asiassa ei kuitenkaan voida...

Rikosoikeudellistuuko verotus – Milloin virhe verotuksessa on poliisiasia?

Etusivu

Verotus

Johtaminen ja vastuullisuus

Yrittäjyys

Juridiikka

Taloushallinto

Teknologia ja digitaalisuus

Strategy& -topics

Medialle

Tilaa uutiskirje

Kansainvälisessä kilpailussa pärjääminen edellyttää verkkokauppiaalta paitsi toimivaa logistiikkaketjua ja onnistunutta toimitustapavalikoimaa, myös erinomaista myynti- ja markkinointityötä. Lisäksi ymmärryksen kansainvälisen verkkokaupan verotuskäytännöistä tulee olla riittävällä tasolla.
PwC:n 20. huhtikuuta 2022 järjestämässä webinaarissa keskusteltiin siitä, miten suomalaisyritykset voivat edistää kansainvälistymistään verkkokauppatoiminnalla ja millaisia käytännön asioita kansainvälisessä verkkokaupassa kannattaa huomioida.
Tilaisuudessa PwC:n asiantuntijat Pekka Pesonen ja Ville Summanen kertoivat verkkokaupan logistiikan kehittämisestä ja kansainvälisen verkkokaupan verotuksellisesta ympäristöstä. Lisäksi suomalaistislaamo Kyrö Distilleryn co-founder Miika Lipiäinen jakoi PwC:n Jussi Sovaston haastattelemana tärkeimpiä oppejaan kansainvälisen verkkokauppatoiminnan käynnistämisestä.
Globaali kilpailu kasvattaa kuluttajien vaatimuksia verkkokauppoja kohtaan
PwC:n Operations Consulting -tiimin vetäjä Pekka Pesonen aloitti puheenvuoronsa kertomalla, että siinä missä suomalaiskuluttajien tilaukset EU:ssa toimivilta verkkokaupoilta ovat viime vuosina kasvaneet, on Kiinasta ja Hong Kongista vastaanotettujen ostosten määrä ollut laskussa.
<blockquote>Tämänhetkinen maailmantilanne voi vahvistaa EU:n sisäistä kauppaa ja toimituksia entisestään.</blockquote>
Asiakkaat odottavat Pesosen mukaan verkkokaupoilta yleensä ainakin nopeita toimituksia, toimitusprosessin helppoa seurantaa sekä maksutonta palautusmahdollisuutta.
Verkkokauppiaan tehtäväksi jää pohtia, miten ostajan toiveet täytetään mahdollisimman kustannustehokkaalla tavalla. Esimerkiksi itsepalveluperiaatteella toimivien pakettiautomaattien käyttö on yleistynyt nopeasti.
– Kuluttajakäyttäytymisen suunta on, että tilaukset halutaan vastaanottaa itselle mahdollisimman sopivalla tavalla. Toisaalta verkkokauppiaan on pystyttävä pitämään liiketoimintansa ja logistiikkansa kannattavana, hän kiteyttää.
PwC:llä toimitusketjun suunnittelua varten on kehitelty kuusiosainen malli: 
<ol>
<li>Jakelukanava. Miten toimitus tapahtuu?</li>
<li>Keräily. Miten ja mistä tuotteita keräillään?</li>
<li>Toimitusketjun läpinäkyvyys. Kuinka toimitusketjun läpinäkyvyys varmistetaan?</li>
<li>Palautukset. Miten palautusten hallinta onnistuu järkevästi myös kannattavuuden näkökulmasta?</li>
<li>Kumppanuudet. Mitä tehdään itse ja mitä kumppaneiden kautta?</li>
<li>Hinnoittelu. Miten kuluttajakäyttäytymistä ohjataan hinnoittelun kautta?</li>
</ol>
Verkkokaupan arvonlisäverouudistus yksinkertaisti EU:n sisäistä kauppaa
PwC:n arvonlisäveroasiantuntija Ville Summanen paneutui omassa osuudessaan kansainvälisen verkkokaupan verotukselliseen ympäristöön. Kansainvälisen kaupankäynnin helpottamiseksi tehdään jatkuvasti työtä, mutta toisaalta valtiot haluavat turvata verotulonsa verkkokaupankäyntiin liittyen.
– Kansainvälisen sähköisen kaupan kasvu on viimeisen kuuden vuoden aikana tuplaantunut. Kaupankäynnin siirtyessä yhä vahvemmin verkkoon, myös valtiot haluavat verottaa yhä enemmän internetissä käytävää kauppaa, Summanen sanoo.
<blockquote>Verovelvollisuuksien muodostuminen vaatii yritykseltä aiempaa vähemmän fyysistä läsnäoloa tietyssä valtiossa.</blockquote>
Verkkokauppiaan on perehdyttävä vero- ja raportointivelvollisuuksiinsa sekä EU:ssa että sen ulkopuolella. Verovastuut koskevat sekä välillisiä että välittömiä veroja:
<ul>
<li>VAT/GST</li>
<li style="font-weight: 400;" aria-level="1">Tuloverot</li>
<li style="font-weight: 400;" aria-level="1">Digital service tax</li>
<li style="font-weight: 400;" aria-level="1">Valmisteverot</li>
</ul>
Tavaroiden etämyynti EU-maista toiseen verotetaan ostajan jäsenvaltiossa 
Verkkokaupan painopisteen siirtymistä Eurooppaan on vauhdittanut heinäkuussa 2021 voimaan tullut arvonlisäverouudistus, joka koskee tavaran etämyyntiä ja kaikkia palvelun myyntejä kuluttajille EU-alueella.  Uudistus on helpottanut EU:ssa kuluttajakauppaa tekevien verkkokauppojen toimintaa: Yrityksen ei tarvitse rekisteröityä alv-verovelvolliseksi kaikkiin EU-maihin, joihin se myy tavaroita tai sähköisiä palveluja. Uudistuksen ansiosta yritys voi rekisteröityä One Stop Shop (OSS) -erityisjärjestelmään yhdessä EU-maassa ja hoitaa arvonlisäveron ilmoittamisen sekä maksamisen velvollisuudet keskitetysti.
<blockquote>Sekä tavaroiden että palveluiden etämyynti EU-maasta toiseen verotetaan pääsääntöisesti ostajan jäsenvaltiossa.</blockquote>
Uudistuksen myötä kaikki EU:n ulkopuoliset paketit on pitänyt tullata. Tämä on asettanut EU:n ulkopuoliset verkkokaupat samaan verotukselliseen asemaan kuin unionissa toimivat verkkokaupat.  Maahantuonnista pitää tällöin maksaa maahantuonnin arvonlisävero. Tältä osin etämyyntiin on kuitenkin olemassa yksinkertaistus alle 150 euron tavaroille, jos tavaroiden myyjä ilmoittaa ja maksaa myynnin arvonlisäverot kulutusvaltioon.
Summanen muistuttaa, että erityisesti EU:n ulkopuolisten valtioiden osalta on tärkeää kartoittaa hyvissä ajoin mahdollisten välillisten verojen raportointi- ja maksuvelvollisuudet. 

 – Erityisesti tullimuodollisuuksien suunnittelu on tärkeää hyvän asiakaskokemuksen takaamiseksi, hän sanoo.
Kyrö Distillery vauhditti kansainvälistymistään perustamalla yhtiön ja verkkokaupan Saksaan
Webinaarin lopussa PwC:n riskienhallintapalveluiden Jussi Sovasto haastattelee isokyröläisen tislaamon Kyrö Distilleryn co-founderia Miika Lipiäistä siitä, millaisia onnistumisia ja haasteita verkkokauppatoiminnan käynnistämisessä on kohdattu.
Vuonna 2012 perustettu Kyrö Distillery aloitti verkkokauppatoimintansa pari vuotta sitten voidakseen toteuttaa strategista päätöstään päästä mahdollisimman lähelle myös kansainvälisiä kuluttajia. Verkkokauppatoiminnan merkittävä haaste on kuitenkin ollut Suomen tiukka alkoholilainsäädäntö, jonka vuoksi verkkokauppatoiminnan käynnistäminen kotimaassa ei ollut mahdollista. 
Lopulta verkkokauppa startattiin Berliinissä vuonna 2019.
 – Regulatiivisten seikkojen vuoksi meille oli järkevintä aloittaa verkkokauppatoiminta perustamalla tytäryhtiö Saksaan. Alkoholilain monimutkaisuuden vuoksi emme voi toimittaa tuotteita verkkokaupastamme Suomeen, Lipiäinen sanoo.
Vaikka Kyrö on Suomessa tuttu brändi, alusta asti oli selvää, että kansainvälisen bränditunnettuuden eteen joudutaan tekemään paljon töitä. Kyrö-brändi oli aiemmin näkynyt Suomen ulkopuolella lähinnä huippubaarien ja -ravintoloiden valikoimissa, mutta verkkokauppatoiminnan käynnistämisen myötä ryhdyttiin pohtimaan, miten loppuasiakas tavoitettaisiin paremmin ilman välikäsiä.
Kansainvälisen markkinoinnin keskiössä on ollut tarinavetoisuuden hyödyntäminen. Digitaalisista keinoista on käytetty muun muassa hakukonemainontaa ja -optimointia sekä konversioprosessien tehostamista.
 – Suurin osa asiakkaistamme kuitenkin ostaa tuotteensa lopulta verkkokaupan ulkopuolelta, minkä vuoksi tärkein tehtävämme verkossa on brändielämysten tuottaminen sekä tietysti ostamisen mahdollistaminen. Teimme brändivideomme Saksan markkinoita varten uusiksi, ja niitä on tähän mennessä katsottu yli miljoona kertaa.
Käytännön seikkojen, kuten sopivien yhteistyökumppaneiden ja toimivan logistiikan lisäksi Lipiäinen korostaa verkkokauppatoiminnassa ennen kaikkea panostamista kysynnän luomiseen.
<blockquote>Kukaan ei voi perustaa verkkokauppaa ja odotella, että joku vain ilmestyisi paikalle.</blockquote>
 – Jos asiakashankinta ei onnistu järkevällä kulutasolla, on pohdittava toimintamallin muuttamista. Perusasioiden on oltava kunnossa, jotta kannattava liiketoiminta verkossa on mahdollista, hän kiteyttää.
Katso <a href="https://register.gotowebinar.com/recording/4891109728955511823">tallenteelta</a> koko webinaari, jossa kerrotaan tarkemmin, mitä kaikkea suomalaisyhtiöiden olisi hyvä huomioida kansainvälistä verkkoliiketoimintaa suunnitellessaan. Tallenteelta voit kuunnella myös, millaisiin ratkaisuihin Kyrö Distillery on omassa verkkokauppatoiminnassaan päätynyt.

Kansainvälistyminen

Palvelumme

Pekka Pesonen

Liikkeenjohdon konsultointi

Ville Summanen

Arvonlisäverotus

Jussi Sovasto

Sisäisen tarkastuksen palvelut