Miten työnantajan tulisi tukea työkykyä ja mielenterveyttä arjessa?
Työkykyä tarkastellaan usein sairauslähtöisesti, mutta sen kokonaisvaltaiseen tukemiseen tarvitaan kuitenkin paljon laajempi näkökulma. Työkykyjohtaminen on johdon, esihenkilöiden ja työntekijöiden yhteinen tehtävä. Se edellyttää avointa vuorovaikutusta, yhteistyötä ja jatkuvaa kehittämistä. Laaja-alainen työkyvyn käsite huomioi työn ja työolojen lisäksi myös taidot, osaamisen ja elämäntilanteen.
Työkykyä tarkastellaan usein sairauslähtöisesti, mutta sen kokonaisvaltaiseen tukemiseen tarvitaan kuitenkin paljon laajempi näkökulma. Työkykyjohtaminen on johdon, esihenkilöiden ja työntekijöiden yhteinen tehtävä. Se edellyttää avointa vuorovaikutusta, yhteistyötä ja jatkuvaa kehittämistä. Laaja-alainen työkyvyn käsite huomioi työn ja työolojen lisäksi myös taidot, osaamisen ja elämäntilanteen.
Työkykyjohtaminen tarkoittaa käytännössä työntekijöiden työkyvyn ylläpitämistä ja tukemista arjessa. Työkykyjohtamisessa korostuu ennaltaehkäisevä ja pitkäjänteinen toiminta. Tavoitteena on luoda työympäristö, jossa työntekijät voivat hyvin, kehittyvät ja suoriutuvat työtehtävistään parhaalla mahdollisella tavalla. Tämä edellyttää esimerkiksi työolosuhteiden, työaikojen sekä työtehtävien järjestämistä työntekijöiden tarpeiden ja kykyjen mukaan.
Työkykyjohtamiseen kuuluu myös työntekijöiden tukeminen muutostilanteissa ja työuran eri vaiheissa. Tämä voi tarkoittaa esimerkiksi työntekijän tukemista työhönpaluussa pitkän sairausloman jälkeen tai työntekijän osaamisen kehittämistä työtehtävien muuttuessa.
Esihenkilöiden, johtajien ja työkavereiden rooli työkyvyn tukemisessa voi olla ratkaiseva. Arjessa se voi tarkoittaa yksinkertaisuudessaan sitä, että välitämme toistemme hyvinvoinnista. Jos työkaverin mieli on maassa, hän vaikuttaa etäiseltä ja työtehtävistä suoriutuminen on vaikeaa, tähän on tärkeää reagoida esimerkiksi kysymällä kuulumisia tai kertomalla omalle esihenkilölle huolensa hänestä. Muuttunut käytös on lähes aina oire jostakin.
Työnantajan näkökulmasta on myös hyvä huomata, että työkykyjohtamisella on vaikutusta yrityksen tulokseen ja maineeseen. Laadukas työkykyjohtaminen paitsi parantaa työntekijöiden tuottavuutta ja sitoutumista, saattaa myös vähentää sairauspoissaoloja ja työkyvyttömyyden riskiä. Tämä puolestaan vähentää yritykselle syntyviä kustannuksia. Yrityksen maine työntekijöiden, asiakkaiden ja sidosryhmien silmissä voi parantua, kun yritys osoittaa huolehtivansa työntekijöidensä hyvinvoinnista ja työkyvystä. Tämä voi houkutella parempia työntekijöitä ja enemmän asiakkaita.
Mielenterveyden merkitys työkyvylle
Viimeaikaisista tutkimuksista on tullut ilmi, että mielenterveyden haasteet ovat uhka ihmisten hyvinvoinnille ja työssä jaksamiselle. Tämä näkyy muun muassa siinä, että mielenterveyden häiriöistä on tullut suurin syy pitkille sairauspoissaoloille. Sairauspäivärahaa mielenterveyssyistä saaneiden määrä on kasvanut ennätyslukemiin: vuonna 2023 hakemuksien määrä ylsi yli sataan tuhanteen.
Mielenterveyden ja työkyvyn välinen yhteys on olennainen, ja siksi mielenterveyden vahvistaminen työpaikoilla on keskeistä. Tässä muutamia tapoja, joilla mielenterveyttä voidaan tukea ja edistää työpaikoilla:
- Avoin ja kunnioittava ilmapiiri: Mielenterveyteen liittyviä kysymyksiä tulisi käsitellä työpaikoilla samaan tapaan kuin fyysiseen terveyteen liittyviä asioita. On tärkeää, että työntekijät voivat puhua mielenterveydestä ilman pelkoa leimautumisesta.
- Työmäärän hallinta ja selkeät roolit: Työntekijöiden roolien ja vastuiden selkeys auttaa hallitsemaan työhön liittyviä odotuksia.
- Joustavat työaikajärjestelyt: Joustavat työajat, etätyön mahdollisuus, työaikasuunnittelu vuorotyössä oleville ja osa-aikatyön mahdollisuus voivat parantaa työn ja muun elämän tasapainoa.
- Esihenkilöiden ja johdon koulutus: Esihenkilöiden tulee olla tietoisia mielenterveyden haasteista ja siitä, miten tunnistaa merkkejä mielenterveyden ongelmista.
- Tukea antavat palvelut ja resurssit: Työntekijöille voi tarjota pääsyä mielenterveyspalveluihin, kuten työterveyshuoltoon, psykologipalveluihin tai hyvinvointivalmennukseen.
Mielenterveys on tärkeä voimavara, joka vaikuttaa yksilön hyvinvointiin, työkykyyn ja elämänlaatuun, mutta samalla myös koko organisaation menestymiseen.
Miten työkykyjohtaminen ymmärretään sinun organisaatiossasi ja onko teillä käytössä sitä tukevia toimintoja?
