PwC:n tuore Women in Work Index paljastaa, että samalla kun naisten määrä työmarkkinoilla on lisääntynyt, sukupuolten välinen kuilu palkoissa on syventynyt. Kansainvälinen selvitys osoittaa, että vuosina 2021–2022 palkkaero kasvoi peräti 20:ssä 33:sta OECD-maasta. Suomessa naisten ja miesten palkkaero on 16,1 %, mikä on 2,6 prosenttiyksikköä enemmän kuin OECD-maissa keskimäärin. PwC:n vuosittain kokoama Women in Work...

PwC selvitti: Sukupuolten välinen palkkaero kasvussa

Listaamattomien yhtiöiden hallituspalkkiot ovat alhaisemmalla tasolla kuin samankokoisissa listatuissa yhtiöissä, ilmenee konsulttiyhtiö PwC:n vuoden 2024 listaamattomille yrityksille suunnatusta hallituspalkkioselvityksestä, jonka aineistoa verrattiin julkisiin listayhtiöiden tietoihin. Kokouspalkkiot puolestaan ovat listaamattomissa yhtiöissä hieman suurempia. PwC:n hallituspalkkioselvityksessä tutkittiin 137 erikokoisen ja eri toimialoja edustavien, listaamattomien yhtiöiden hallitusten jäsenten palkkioita ja niiden rakennetta. Selvityksessä mukana olleita suurimpia listaamattomia yhtiöitä,...

PwC selvitti: hallituspalkkiot listayhtiöissä korkeampia kuin samankokoisissa listaamattomissa

CapMan ja PwC yhdistävät voimansa ja käynnistävät hyväntekeväisyyskampanjan Tukikummit-säätiölle ja sitä kautta lasten ja nuorten tueksi. Tavoitteena on kerätä tämän kevään aikana yhteensä yli 100 000 euron potti Tukikummeille ja haastaa kampanjan jatkuessa muita yrityksiä hyväntekeväisyyskampanjaan mukaan. ”Haluamme moninkertaistaa pitkällä aikavälillä nuorten ja lasten hyväksi vuosittain kerättävän summan”, CapManin ja Tukikummit-säätiön hallitusten puheenjohtaja Joakim Frimodig toteaa....

CapMan ja PwC yhdistävät voimansa lasten ja nuorten hyväksi

Henkilöstön takaisin kutsumiseen sopeuttamistoimien jälkeen liittyy erilaisia huomioitavia ja noudatettavia juridisia sääntöjä ja velvoitteita. Lisäksi kokonaisuuteen kytkeytyy myös muita, inhimillisiä tekijöitä, jotka kannattaa ottaa huomioon. Vaikka työnantajan näkökulmasta sopeuttamistoimenpiteet ovat normaali ja jopa välttämätön toimenpide liiketoiminnan kannattavuuden ja jatkuvuuden turvaamiseksi, voivat yksittäisen työntekijän kokemukset ja tunteet sopeuttamistoimista olla hyvin voimakkaita ja osin kielteisiä. Henkilöstön lomauttaminen...

Mitä työnantajan kannattaa huomioida kutsuessaan henkilökuntaa takaisin töihin lomautusten jälkeen?

Ovatko yrityksesi kriittisimmät tiedot vaarassa? Voiko ulkopuolinen hyökkääjä päästä niihin käsiksi? Pystyykö kyberrikollinen halvaannuttamaan liiketoimintasi? Kyllä! Red Teaming auttaa sinua tehostamaan kyberpuolustustasi näitä ja monia muita uhkia vastaan. Red Teamingilla tarkoitetaan harjoitusta, jossa joukko kyberturvallisuuden ammattilaisia (Red Team) tekeytyy hyökkääjäksi ja simuloi aidon kaltaista verkkohyökkäystä yrityksen verkkoon. Harjoitus testaa yrityksen valmiuksia suojautua ja reagoida kyberhyökkäyksiin...

Red Teaming yrityksesi kyberpuolustuksen kehittämisen tukena

PwC:n Mikä ihmeen IFRS? -blogisarjan viidennessä osassa Ville Toivonen käsittelee liiketoimintahankinnoista annettaviin liitetietoihin ehdotettuja muutoksia. IASB on julkaissut odotetun standardiluonnoksen liikearvon arvonalentumistestauksen sekä liiketoimintahankinnoista esitettävien liitetietojen muutoksista. Ehdotettuja muutoksia voi kommentoida heinäkuun 15. päivään asti, joten vielä on mahdollisuus vaikuttaa. Muutosten voimaantulohetkeä ei ole päätetty. Aiemmassa kirjoituksessani kävin läpi ehdotetut muutokset liikearvon arvonalentumistestaukseen. Tässä kirjoituksessa...

IFRS valokeilassa – Muutoksia liiketoimintahankinnoista annettaviin liitetietoihin: paremmat tiedot johtavat parempiin päätöksiin

Globaalit jännitteet ja lisääntyneet kyberhyökkäykset huolettavat suomalaisia toimitusjohtajia, osoittaa PwC:n jo 27. kertaa toteuttama CEO Survey -tutkimus, johon vastasi yli 4 700 toimitusjohtajaa yli sadasta maasta. Tutkimukseen haastatelluista suomalaisjohtajista 41 % näkee kyberriskit merkittävänä uhkana yritykselleen tulevan vuoden aikana, kun maailmanlaajuisesti tulos on vain 21 %. Kyberriskien ohella suomalaisia toimitusjohtajia huolestuttavat geopoliittiset konfliktit, jotka mainitsee...

Teknologian nopea kehitys haastaa kyberturvallisuutta

Epävarmasta taloustilanteesta huolimatta työntekijöiden halukkuus vaihtaa työpaikkaa on ollut viime vuosina useiden tutkimusten mukaan kasvussa. Työntekijöiden vaihtohalukkuuden taustalla voi olla moninaisia syitä. Vaihtaminen voi lisätä esimerkiksi työntekijän kokemaa työn mielekkyyttä ja siitä saatavaa korvausta, mutta työnantajalle tilanne voi aiheuttaa isoja haasteita ja suuria kustannuksia. Mitä korkeammassa asemassa ja mitä paremmin suoriutuvasta työntekijästä on kyse, sitä...

Kuinka paljon työntekijän lähteminen maksaa tutkimusten mukaan yritykselle?

Työelämää koskee suuri määrä lakeja työelämän eri osa-alueilta ja lainsäädäntö muuttuu jatkuvasti. Euroopan unionissa hyväksyttiin viime vuonna kaikkia yksityisen ja julkisen sektorin työnantajia koskeva palkka-avoimuusdirektiivi, jonka tarkoituksena on tuoda tasa-arvoa ja läpinäkyvyyttä yhtiöiden palkitsemiseen. Se tuo pakolliseksi myös palkan tai palkkahaitarin ilmoittamisen ennen työhaastattelua. Vaikka Suomen lainsäädäntö täyttää jo osin direktiivin vaatimukset, direktiivi sisältää myös...

Palkkatasa-arvoa ja tietosuojaa työelämään – mitä yritysten tulee huomioida?

PwC:n Mikä ihmeen IFRS? -blogisarjan neljännessä osassa Ville Toivonen käsittelee liikearvon arvonalentumistestaukseen ehdotettuja muutoksia. IASB on julkaissut odotetun standardiluonnoksen liikearvon arvonalentumistestauksen sekä liiketoimintahankinnoista esitettävien liitetietojen muutoksista. Ehdotettuja muutoksia voi kommentoida heinäkuun 15. päivään asti, joten niihin on vielä mahdollisuus vaikuttaa. Muutosten voimaantulohetkeä ei ole päätetty.   Käyn tässä kirjoituksessa läpi ehdotetut muutokset liikearvon arvonalentumistestaukseen. Liiketoimintahankinnoista annettaviin liitetietoihin...

IFRS valokeilassa – Kuinka liikearvon arvonalentumistestaus muuttuu: palautuvatko poistot?

Osakkeiden luovutusvoitto voi tietyin edellytyksin olla myyjänä toimivalle yhtiölle verovapaata tuloa. Korkeimman hallinto-oikeuden tuoreet ratkaisut muuttavat etenkin perheyhtiöissä tulkintaa siitä, milloin luovutusvoiton verovapauden edellytykset täyttyvät. Osakkeiden luovutusvoiton verovapaus edellyttää, että myydyt osakkeet ovat kuuluneet myyjän elinkeinotoiminnan käyttöomaisuuteen osakkeiden omistusaika on ollut vähintään vuoden ja omistusosuus vähintään 10 % myyjä ei ole pääomasijoittaja, eikä kohdeyhtiö kiinteistöyhtiö...

KHO:n tuoreet ratkaisut muuttavat luovutusvoiton verovapauden edellytyksiä

Listautumismarkkina oli Pohjoismaissa vuonna 2023 edellisvuotta hiljaisempi niin listautumisten lukumäärän kuin kerättyjen varojen näkökulmastakin, ilmenee maaliskuussa julkaistusta PwC:n Nordic IPO Watch -katsauksesta. PwC:n partneri Sari Elonheimo arvioi, että varovaista optimismia IPO-markkinoiden elpymisestä on kuitenkin ilmassa. Pohjoismaissa, eli Suomessa, Ruotsissa, Norjassa, Tanskassa ja Islannissa, toteutui vuonna 2023 yhteensä 21 listautumisantia ja teknistä listautumista. Tämä oli vähemmän kuin...

Vuosi 2023 oli edellisvuotta hiljaisempi listautumismarkkinalla Pohjoismaissa, varovaista optimismia ilmassa

European Long Term Investment Fund (”ELTIF”) -sääntelymuutos eli ELTIF 2.0 on tullut sovellettavaksi 10. tammikuuta 2024. Muutoksella on tarkoitus lisätä ELTIF-rahastojen houkuttelevuutta sekä helpottaa ei-ammattimaisten sijoittajien mahdollisuutta sijoittaa vaihtoehtorahastoihin. ELTIF-sääntely on EU-asetuksella annettua ja se soveltuu jäsenvaltioissa sellaisenaan ilman kansallista implementointia. ELTIF 2.0 laajentaa merkittävästi sääntelyn soveltamisalaan hyväksyttävän rahoitusomaisuuden käsitettä mahdollistamalla esimerkiksi kolmansissa maissa sijaitsevat...

ELTIF 2.0 -sääntelymuutos ja avoimien ELTIF-rahastojen epävarmuudet

Vuoden 2023 tulojen ja vähennysten ilmoittamisen aika lähestyy ja esitäytetyt veroilmoitukset saapuvat postissa tai OmaVeroon maalis–huhtikuussa. Liikkeen- ja ammatinharjoittajien sekä maataloudenharjoittajien ja heidän puolisoidensa esitäytetyt veroilmoitukset saapuvat jo maaliskuussa. Veroilmoituksen viimeinen palautuspäivä vaihtelee ja tänä keväänä henkilöveroilmoituksien palautuspäivät ovat 2.4., 7.5., 14.5. tai 21.5.2024. Muistathan tarkistaa veroilmoituksesi viimeisen jättöpäivän esitäytetyltä veroilmoitukseltasi. Jäännösveron korko nousi huomattavasti...

Katse kohti kevättä ja vuodelta 2023 annettavaa veroilmoitusta

Vuodelle 2023 sähköntuottajien ”ylisuurien” voittojen verottamiseksi säädetyn windfall-veron tuoton ennakoidaan jäävän murto-osaan hallituksen toiveikkaasti arvioimasta miljardista eurosta (HS). Sähkömarkkinat siis toimivat ja sähkön kuluttajahinta laski reippaasti huippuhinnoista. Windfall-vero oli poikkeuksellinen, koska se kohdistui yhteen toimialaan ja sen toimijoiden kannattavuuteen. Verolla ei siis pyritty vaikuttamaan markkinaan eli sähkön käyttöön.  Verolle esitetty kritiikki liittyi pelkoon investointien valumisesta...

Windfall-verosta terveysveroon – näkökulmia verotuksen kiemuroihin

Etusivu

Verotus

Johtaminen ja vastuullisuus

Yrittäjyys

Juridiikka

Taloushallinto

Teknologia ja digitaalisuus

Strategy& -topics

Medialle

Tilaa uutiskirje

Millaista tausta- ja suunnittelutyötä kansainvälistyminen vaatii taloushallinnolta?
PwC:n 25.5.2022 järjestämässä webinaarissa käydään läpi asioita, joita kannattaa huomioida taloushallintoon liittyvien sudenkuoppien välttämiseksi silloin, kun yritys on laajentamassa toimintaansa uusille kohdemarkkinoille. Asiantuntijat kertovat vinkkejä muun muassa kasvustrategian ja hankkeiden määrittelyyn, tytäryhtiöiden perustamiseen sekä yrityksen sisäisen vuoropuhelun kehittämiseen liittyen.
Tilaisuuden asiantuntijoina toimivat PwC:n Heidi Viikari, Antti Lehtelä ja Linda Karhinen. Vieraspuhujana kuullaan Frameryn Inka Grahnia.
Taloushallinto voi auttaa kansainvälistymisen tukemisessa
PwC:llä liikkeenjohdon konsultoinnin palveluiden parissa työskentelevä Antti Lehtelä aloittaa tilaisuuden kertomalla taloushallinnon roolista kansainvälisen kasvun tukemisessa.
Lehtelä muistuttaa aluksi, että tämänhetkinen maailmantilanne monimutkaistaa monien yritysten kansainvälistymissuunnitelmia.
– Esimerkiksi koronapandemia, geopoliittiset riskit sekä taloudellisiin näkymiin liittyvät epävarmuustekijät aiheuttavat haasteita. Niistä huolimatta kansainvälinen laajentuminen on yrityksille hyvä tapa kasvaa.
Suomalaisyritykset aloittavat kansainvälistymisensä tyypillisesti laajentamalla toimintaansa 1-3 lähimarkkina-alueelle, minkä jälkeen toiminnan kehittämistä voidaan edelleen jatkaa uusiin kohdemaihin.
Lehtelä painottaa valmistautumisen merkitystä kansainvälistymisen onnistumisen kannalta.
– Huolellinen taustatyö ja valmistautuminen auttavat arvioimaan riskejä sekä välttämään kansainvälistymiseen liittyviä sudenkuoppia. Myös yrityksen johdon on oltava sitoutunut kansainvälistymiseen, minkä lisäksi suunnitellulle kasvulle on tietysti oltava riittävästi resursseja.
<blockquote>Usein kasvun aikaansaaminen uudelle markkina-alueelle kestää vähintään 2-4 vuotta.</blockquote>
Hän kannustaa miettimään, mitkä ovat yrityksen tärkeimmät vahvuudet nykyisillä toiminta-alueilla ja millä tavalla yritys pärjää suhteessa kilpailijoihinsa.
– Menestys uusilla markkinoilla rakennetaan tyypillisesti yrityksen  nykyisten vahvuuksien päälle. Uusille markkinoille siirryttäessä tarvitaan toki myös uusia kompetensseja ja kyvykkyyksiä. Lyhyesti sanottuna, hyvän kohdemarkkinan tunnistaa siitä, että yrityksen nykyiset vahvuudet ovat keskeisiä menestystekijöitä myös uudella markkinalla.
Lehtelä esittelee PwC:n kehittämää kansainvälisen kasvun mallia, joka sisältää neljä pääteemaa:
<ol>
<li>Arvio uuden markkinan potentiaalista ja yrityksen arvolupauksen yhteensopivuus markkinan tarpeiden kanssa</li>
<li>Toimintamalli uudella markkinalla</li>
<li>Kasvuhankkeiden määrittely, rahoitus &amp; business case ja henkilöstösuunnittelu</li>
<li>Paikallisen liiketoimintaympäristön ja riskien kartoittaminen</li>
</ol>
Lisäksi hän tuo esiin taloushallinnon hyvin keskeisen rooli liiketoiminnan kasvun tukena. Taloushallinnolla on paljon mahdollisuuksia auttaa organisaatiota kansainvälisessä laajentumisessa:
<ul>
<li style="font-weight: 400;" aria-level="1">Tuki yritysjohdolle kasvustrategian luonnissa, kehityshankkeiden realistinen määrittely ja toteutuksen tuki arjessa</li>
<li style="font-weight: 400;" aria-level="1">Kasvun rahoitus</li>
<li style="font-weight: 400;" aria-level="1">Verotusnäkökulmat ja yritysrakenteeseen liittyvät teemat</li>
<li style="font-weight: 400;" aria-level="1">Taloushallinnon kompetenssien kehittäminen ja toiminnan organisoituminen uudella markkinalla </li>
<li style="font-weight: 400;" aria-level="1">Käytännönjärjestelyt uutta markkinaa varten (esim. tytäryhtiöiden perustaminen, pankkisuhteiden luominen)</li>
<li style="font-weight: 400;" aria-level="1">Siirtohinnoittelun suunnittelu</li>
<li style="font-weight: 400;" aria-level="1">Tarvittavien lakien ja sääntöjen noudattaminen (compliance)</li>
<li style="font-weight: 400;" aria-level="1">Riskienhallinta</li>
</ul>
Kansainvälinen kasvu vaatii taloushallinnolta oma-aloitteisuutta
Webinaarin toisessa osassa PwC:n veroasiantuntija Linda Karhinen haastattelee tamperelaisen Frameryn finance director Inka Grahnia siitä, millainen prosessi yrityksen nopea kansainvälinen kasvu on ollut taloushallinnon näkökulmasta. Framery valmistaa hiljaisia työtiloja.
Vaikka tuotantolaitos ja suurin osa työntekijöistä ovat Suomessa, on yrityksellä maailmalla tällä hetkellä viisi tytäryhtiötä ja kahdeksan kiinteää toimipaikkaa.
– Meillä on maailmalla laaja myyntiverkosto, minkä vuoksi on tärkeää huolehtia siitä, että olemme esimerkiksi rekisteröityneet oikeisiin paikkoihin. Haluamme pitää huolen siitä, että tarvittavat asiat ovat kunnossa ennen uuteen kohteeseen laajentamista, jotta yllätyksiä ei tulisi, hän sanoo.
Myös Grahn painottaa, että kansainvälinen toimintamalli vaatii taloushallinnolta suunnitelmallisuutta.
<blockquote>Taloushallinnon tulisi päästä mukaan kansainvälistymisen suunnitteluun mahdollisimman varhaisessa vaiheessa.</blockquote>
– Olisi tärkeää, että taloushallinnon tiimi pääsee mukaan kansainvälistymisen suunnitteluun hyvissä ajoin. Siten on mahdollista välttää tilanteita, joissa haasteita ilmenee siinä vaiheessa, kun päätös toiminnan laajentamisesta uudelle kohdemarkkinalle on jo tehty, hän muistuttaa. 
Käytännössä kutsun saaminen kansainvälistymisen suunnitteluvaiheeseen vaatii taloushallinnolta usein oma-aloitteisuutta.
– Eri yksiköiden välinen vuoropuhelu on tärkeää. Taloushallinnon avulla kansainvälistymiseen on mahdollista löytää erilaisia bisnestä tukevia ratkaisuja – meillä yhteistyö rakentuu esimerkiksi tiiviiseen vuoropuheluun CFO:n kanssa, joka istuu monissa pöydissä päätöksentekoon liittyen. Finance-tiimin tulee osata kuunnella, mikä on kansainvälistymisen kannalta tärkeää, hän kiteyttää.
<blockquote>Yrityksen sisäisen vuoropuhelun eteen on tehtävä töitä.</blockquote>
Grahn muistuttaa, että taloushallintoon liittyvät prosessit vaativat myös aikaa. Hänen mukaansa esimerkiksi tytäryhtiön perustaminen uuteen maahan on yllättävän hidasta.
– Esimerkiksi pankkitilin avaaminen tai uuden yhtiön rekisteröiminen eivät käy hetkessä. Myös monet viranomaisasiat ottavat oman aikansa.
Paikallisten osaajien rekrytointi on tärkeä osa Frameryn kansainvälistä toimintamallia.
– Yrityksemme tukifunktiot ovat keskitetty Suomeen, ja uuteen maahan mennessä suunnittelutyötä tehdään taloushallintoon liittyen Tampereelta käsin. 
Vaikka Frameryn taloushallinto toimii Suomessa, taloustoimintoja tukevia partnereita löytyy myös kansainvälisesti.
– Partnereidemme tehtävänä on tukea Tampereella toimivaa taloushallinnon tiimiämme esimerkiksi paikallisissa arvonlisä- ja tuloverokysymyksissä. Työmalli toimii siten, että Tampereen tiimimme hoitaa kirjanpidon, raporttien valmistelun ja datan lähettämisen yhteistyökumppaneille, minkä jälkeen partnerit valmistelevat esimerkiksi arvonlisäveroraportin meille hyväksyttäviksi.
Frameryn Inka Grahnin parhaat opit kansainvälistymisen tukemiseen taloushallinnon avulla:
<ul>
<li>Kutsu itsesi mukaan jo suunnitteluvaiheessa. Yllätyksiä tulee uusille kohdemarkkinoille laajennettaessa sitä vähemmän, mitä aikaisemmassa vaiheessa taloushallinnon näkökulma on huomioitu kansainvälistymissuunnitelmissa.</li>
<li>Rakenna verkostoja työpaikallasi. Käytä aikaa siihen, että tutustut eri yksiköissä työskenteleviin kollegoihisi – taloushallinnon tiimin ei pidä jäädä kasvottomaksi.</li>
<li>Pyri kuuntelemaan ja edesauttamaan vuoropuhelua. Kuuntele muita ja yritä tuoda esiin, millä tavoin bisnestä voidaan aidosti tukea taloushallinnon avulla.</li>
</ul>
Katso <a href="https://bit.ly/3PTLlo7">tallenteelta</a> koko webinaari, jossa kerrotaan tarkemmin, mitkä ovat yrityksen kansainvälistymisen vaatimukset taloushallinnon näkökulmasta. Tallenteelta voit poimia talteen myös konkreettisia vinkkejä siitä, miten yritystoimintaa on mahdollista edistää taloushallinnon avulla jo kansainvälistymisen suunnitteluvaiheessa.

Miten yrityksen kansainvälistymistä on mahdollista edesauttaa taloushallinnon avulla? Asiantuntijat kertovat tärkeimmät vinkit

Aiheeseen liittyvät sisällöt

KHO:n tuoreet ratkaisut muuttavat luovutusvoiton verovapauden edellytyksiä

ELTIF 2.0 -sääntelymuutos ja avoimien ELTIF-rahastojen epävarmuudet

Katse kohti kevättä ja vuodelta 2023 annettavaa veroilmoitusta

Windfall-verosta terveysveroon – näkökulmia verotuksen kiemuroihin

Yhteyshenkilösi PwC:llä

Heidi Viikari

Linda Karhinen

Antti Lehtelä

Palvelumme

Muut lukivat myös

Mitä työnantajan kannattaa huomioida kutsuessaan henkilökuntaa takaisin töihin lomautusten jälkeen?

Red Teaming yrityksesi kyberpuolustuksen kehittämisen tukena

IFRS valokeilassa – Muutoksia liiketoimintahankinnoista annettaviin liitetietoihin: paremmat tiedot johtavat parempiin päätöksiin