Lähes kaksi kolmasosaa (63 %) yrityksistä suhtautuu luottavaisesti kykyynsä raportoida EU:n uuden kestävyysraportointidirektiivin (CSRD) mukaisesti. Tulos käy ilmi PwC:n kaikkien aikojen ensimmäisestä globaalista CSRD-tutkimuksesta. Merkittävimmäksi huolenaiheeksi kyselyssä nousee kestävyyteen liittyvien tietojen saatavuus ja laatu, jonka mainitsee haasteena 59 % vastaajista. Yli kolme neljäsosaa (79 %) EU:n ulkopuolella sijaitsevista ja 74 % EU:ssa sijaitsevista yrityksistä uskoo,...

Lähes 2/3 yrityksistä luottaa olevansa valmiita EU:n uuteen kestävyysraportointidirektiiviin

Työn tuottavuus kasvaa lähes viisi kertaa enemmän niillä sektoreilla, joilla voidaan hyödyntää tekoälyä, ilmenee PwC:n tuoreesta ja laatuaan ensimmäisestä AI Jobs Barometer -mittauksesta. Globaali selvitys analysoi yli puoli miljardia työpaikkailmoitusta 15 maasta. Mittauksen tulokset viittaavat siihen, että tekoäly voi mahdollistaa monissa maissa ulospääsyn matalasta tuottavuuden kasvusta sekä parantaa taloudellista kehitystä, palkkoja ja elintasoa. PwC:n AI...

PwC:n globaali tutkimus: Tekoäly nostaa työn tuottavuutta

PwC Suomi on nimittänyt uusiksi partnereikseen kuusi asiantuntijaa. Nimitykset astuvat voimaan 1.7.2024. Markus Kärki (DI) Markus Kärki on kokenut konsultoinnin ammattilainen ja tukenut yli 20 vuoden ajan sekä suomalaisia että kansainvälisiä yrityksiä strategioiden kehittämisessä, liiketoiminnan kasvuedellytysten luomisessa ja operatiivisen toiminnan tehostamisessa. Markuksen erityisosaamista on asiakaslähtöisten toimitusketjujen ja operatiivisten toimintamallien kehittäminen sekä digitaalisin että perinteisin menetelmin....

PwC Suomi nimitti uusia partnereita

Suurten kielimallien integroimisesta työympäristöihin on tullut merkittävän mielenkiinnon kohde. PwC:n maailmanlaajuisessa CEO Survey -tutkimuksessa havaittiin, että toimitusjohtajat uskovat luovan tekoälyn kasvattavan sekä yrityksen liikevaihtoa että tulosta.   Yleisen käsityksen mukaan nuoret asiantuntijat, joilla ehkä nähdään olevan luontaista joustavuutta sekä teknistä osaamista, olisivat ihanteellisia ehdokkaita omaksumaan ja sopeutumaan uusien työkalujen käyttöönottoon. Väitän kuitenkin, että kokeneet asiantuntijat...

Kokeneet asiantuntijat ovat avainasemassa suurten kielimallien hyödyntämisessä asiantuntijatyössä

Suostumus on yksi kuudesta laillisesta perusteesta, joilla henkilötietoja voidaan EU:n tietosuoja-asetuksen (GDPR) mukaan käsitellä. Suostumus voi kuitenkin olla lainmukainen käsittelyperuste vain, jos se on pyydetty asianmukaisesti ja jos se voidaan peruuttaa yhtä helposti kuin se on annettu. Jos suostumusta ei ole pyydetty oikein eikä henkilötietojen käsittelylle ole muuta perustetta, tiedot on poistettava. Vaatimukset suostumuksen antamiselle...

Pyydätkö oikein suostumuksen henkilötietojen käsittelylle?

FASTER (Faster and Secure Reduction of Source Taxes) on direktiiviehdotus, jolla pyritään tekemään lähdeveron perimistä koskevasta menettelystä EU:ssa turvallisempaa ja tehokkaampaa rajat ylittäville sijoittajille, kansallisille veroviranomaisille ja arvopaperien säilyttäjille. Nykyiset menettelyt ovat monissa valtioissa pitkiä, kalliita ja hankalia ja voivat olla alttiita laajamittaisille veropetoksille. Monet jäsenvaltiot perivät lähdeveroa ulkomailla asuville sijoittajille maksetuista osingoista ja joukkovelkakirjojen...

Euroopan unionin neuvosto sopuun lähdeveromenettelyjä koskevasta FASTER-aloitteesta

Kirjanpitolautakunta (KILA) on 23.4.2024 antamassaan lausunnossa 2059/2024 käsitellyt vastikkeellisen osakeannin merkintähinnan kirjaamista sijoitetun vapaan oman pääoman rahastoon (SVOP-rahasto) sekä yhtiön jakokelpoisiin varoihin.  KILA:n lausunto pähkinänkuoressa Hakija (tiettävästi Taloushallintoliitto) on hakemuksellaan pyytänyt lausuntoa osakeannin kirjanpidon kirjauksiin tilanteissa, joissa vastikkeellisen osakeannin merkintähinta on päätetty kirjata kokonaan SVOP-rahastoon. Hakija on kysynyt 1) voidaanko osakepääoman korotusta koskevaa kirjausohjeistusta soveltaa...

KILA:n lausunnon mukaan maksamaton SVOP-sijoitus vähentää jakokelpoisia varoja

Osaamisvaje on tunnistettu vakavaksi ongelmaksi niin Suomessa kuin globaalistikin. PwC:n ja World Economic Forumin laatiman, tuoreen Putting Skills First -raportin mukaan 60 % yrityksistä kokee osaamisvajeen olevan suurin este liiketoiminnan kehittymiselle. Yhtenä keinona osaamisvajeen paikkaamiseen voidaan nähdä siirtyminen tutkintoperusteisesta rekrytoinnista osaamisperusteiseen rekrytointiin. Monissa yrityksissä on totuttu rekrytoimaan tiettyjen tutkinto- ja kokemusvaatimusten kautta. Samanaikaisesti, kun yritykset...

Osaamisperusteisesta rekrytoinnista apua osaajapulaan ja liiketoiminnan kehittämiseen

Mikä ihmeen IFRS? -blogisarjan kuudennessa osassa Juulia Malmelin käsittelee oman ja vieraan pääoman välistä rajanvetoa sekä niiden luokittelusääntöihin ehdotettuja muutoksia. Kun erikoistuu rahoitusinstrumentteihin liittyvien IFRS-tilinpäätöskysymysten ratkomiseen, saa varautua siihen, että puhelin pirisee silloin tällöin uudenvuodenaattona hyvinkin sähäkästi. Toisinaan langan päässä on soittaja, joka selvittää mahdollisuuksiaan rahoitusvelkansa luokitteluun pitkäaikaiseksi tilinpäätöksessä (ks. kollegani artikkeli aiheeseen liittyvästä muutoksesta...

IFRS valokeilassa – Oman ja vieraan pääoman rajalla

Valtioneuvosto antoi odotetusti eduskunnalle torstaina 30.5.2024 hallituksen esityksen 64/2024 yleisen arvonlisäverokannan ja vakuutusmaksuveron korottamisesta 25,5 prosenttiin. Valitettavasti verovelvollisten vahva yhtenäinen vaatimus voimaantulon siirtämisestä vähintään kuukaudella ei saanut muutosta aikaan. Meillä on siis 92 päivää aikaa valmistautua uudistukseen mukaan lukien viikonloput, juhannus ja kesälomat. Lyhyt kertaus askelmerkeistä: 1) Selvitä, mistä järjestelmistä arvonlisäverotieto tulee laskuille ja veroilmoituksille. 2)...

Onnittelut 30-vuotiaalle arvonlisäverolaille

PwC Suomen johtoon on tehty nimityksiä, jotka astuvat voimaan 1.7.2024. KTM Anne Launis on nimitetty vero- ja lakipalveluiden johtajaksi. Anne jatkaa tässä roolissa johtoryhmän jäsenenä. DI Juuso Laatikainen on nimitetty Markets Leaderiksi ja johtoryhmän jäseneksi. Varatuomari, OTK, KTM Jari Lappalainen on nimitetty Private Business Leaderiksi. KTM Petri Näätänen on nimitetty PwC Suomen Inclusion &amp; Diversity...

PwC Suomen johtoon uusia nimityksiä

Kuten useampi lukija varmasti tietää, EU-oikeus hyvin karkeasti ilmaistuna edellyttää, että ulkomaisia otuksia ei kohdella verotuksessa kotimaisia vastaavia otuksia huonommin. Tämän säännön tulkinta aiheuttaa ”systeemille” enemmän tai vähemmän jatkuvaa kuormitusta. Oletetaan, että Suomesta maksetaan ulkomaille vaikkapa osinkoa. Tätä Suomi mielellään verottaisi. On kuitenkin useita tilanteita, joissa verotus ei ole EU-oikeuden vuoksi mahdollista, koska kotimaisessakaan tilanteessa...

Ulkomaisten kiinteistörahastojen verotuksessa tarvitaan ryhtiliike

Etusivu

Verotus

Johtaminen ja vastuullisuus

Yrittäjyys

Juridiikka

Taloushallinto

Teknologia ja digitaalisuus

Strategy& -topics

Medialle

Tilaa uutiskirje

Lyhyt kertaus askelmerkeistä:
1) Selvitä, mistä järjestelmistä arvonlisäverotieto tulee laskuille ja veroilmoituksille. 
2) Keskustele ohjelmistotoimittajien ja taloushallintopalvelutuottajien kanssa siitä, kuka tekee, mitä ja milloin. 
3) Käy läpi sopimuksesi (voidaanko vero lisätä hintaan automaattisesti). 
4) <a href="https://uutishuone.pwc.fi/verovelvollinen-arvonlisaverotuksen-verokannan-nostaminen-vaatii-huomiosi" target="_blank" rel="noopener">Käy läpi voimaantulosäännösten merkitys</a> laskuttamattomissa töissä, ennakkomaksuissa ja jatkuvissa palveluissa.
Kollegan kanssa keskustellessani huomasin, että desimaali tuo ison kululisäyksen. Kollega kysyi: &#8220;Menisikö tuo kympillä?&#8221; eli sovelletaanko alennettua 10 prosentin verokantaa myyntiin. Tähän vastaukseni oli: &#8220;Luulen, että kaksnelosta.&#8221; Miten sanoa kaksinelosta syyskuusta lähtien? Kaksviispisteviis? Kaksviispilkkuviis? Kaksviisjapuoli? Vai ehkä &#8220;normaali verokanta&#8221;? Pieniä ovat nämä ongelmat.
Arvonlisäverotuksella on Suomessa myös pieni juhlapäivä lauantaina, kun tulee 30 vuotta arvonlisäverolain voimaantulosta. Ensisijaisesti voi onnitella suomalaista vientiteollisuutta, joka pääsi eroon piilevän veron kurimuksesta aika tehokkaasti. Toki sitä syntyy edelleen vakuutusmaksuverosta ja esimerkiksi rahoituspalveluiden ostamisesta. Liikevaihtoverotus oli edesmenneen professori Kari S. Tikan sanoin muuttunut tilkkutäkiksi ja mutteriopiksi.
Uudistuksesta voi kiittää henkilöitä, jotka lähtivät viemään Suomea kohti Euroopan unionia ilman arvonlisäveron implementointia. Arvonlisäverotusta oli Suomeen ehdotettu aiemminkin, mutta huoli suutarien ja parturien kurjistumisesta oli aina lopettanut hankkeet. Eurooppalaisen yhdentymisen valmistelu oli ilmeisen tärkeä osa liikevaihtoverotuksen veropohjan laajentamista arvioimaan perustetun työryhmän taustoitusta.
Vuoden 1991 liikevaihtoverolakiin tehdyt muutokset olivat vähennysoikeuksien laajentamisen osalta oikeansuuntaisia, mutta laki ei muistuttanut vielä juurikaan eurooppalaista arvonlisäverotusta.
Iso tai jopa isoin kiitos pitää osoittaa pienelle mutta todella osaavalle valtiovarainministeriön tiimille, joka synnytti nähdäkseni Suomen suurimman verouudistuksen koskaan. Uudistus ei ollut fiskaalisesti siinä vaiheessa suuri, mutta verovelvollisten määrä kolminkertaistui 110 000:stä ja lakiin tuli 150 pykälän sijaan 237 pykälää, joista 15 oli voimaantulosäännöksiä.
Tommi Parkkola, Hannu Taipale, Suvi Anttila ja heidän pieni tiiminsä teki käsittämättömän kovan työn. Pelkästään virallisia dokumentteja seuraten voi huomata, että valmistelussa kuultiin satoja elinkeinoelämän edustajia, viranomaisia ja tutkijoita. Vaikeutta kuvaa myös se, että joulukuussa 1993 eduskunnassa hyväksyttyyn lakiin tehtiin vielä useita muutoksia ennen lain voimaantuloa, viimeisimmät toukokuun lopussa 1994. Laki puristettiin kasaan, vaikka kansanäänestys Euroopan unioniin liittymisestä pidettiin vasta lokakuussa 1994.
Entä sitten juhlakalun kunto 30-vuotiaana? Arvioisin, että kouluarvosanoin enintään 6. Laissa on edelleen viimeisen pykälän järjestysnumero 237, mutta pykälät ovat tuplaantuneet. Numeroiden puuttuessa niiden kylkeen on laitettu aakkosia aina z:aan saakka. Syy ei ole oikeastaan kenenkään. Verokantoja koskeva esitys on 141 hallituksen esitys arvonlisäverolakiin. Suurin osa niistä on tehty arvonlisäverodirektiiviin tehtyjen muutosten takia alkaen heti lain voimaantulon jälkeen, kun Suomi liittyi Euroopan unioniin. Saattaisi olla aika kirjoittaa Ruotsin mallin mukaisesti laki uudelleen ja vastaamaan arvonlisäverodirektiivin rakennetta varsinkin, kun KHO ratkaisi jo yhden asian vetoamalla lain ja direktiivin erilaiseen rakenteeseen (KHO 2024:60). Onnea kuitenkin kolmekymppiselle.

Onnittelut 30-vuotiaalle arvonlisäverolaille

Aiheeseen liittyvät sisällöt

Verovelvollinen, arvonlisäverotuksen verokannan nostaminen vaatii huomiosi

Arvonlisävero otsikoihin hallituksen kehysriihessä

EU-rintamalla ei mitään uutta – vihjeitä Belgian kunnianhimoisten verotavoitteiden etenemisestä

How does the future of indirect tax reporting look like?

Yhteyshenkilösi PwC:llä

Juha Laitinen

Palvelumme

Muut lukivat myös

Kokeneet asiantuntijat ovat avainasemassa suurten kielimallien hyödyntämisessä asiantuntijatyössä

Lähes 2/3 yrityksistä luottaa olevansa valmiita EU:n uuteen kestävyysraportointidirektiiviin

Pyydätkö oikein suostumuksen henkilötietojen käsittelylle?