Verovelvollinen, arvonlisäverotuksen verokannan nostaminen vaatii huomiosi

Valtiovarainministeriö lähetti juuri ennen vappua lausunnolle luonnoksen hallituksen esitykseksi arvonlisäverokannan ja vakuutusmaksuveron korottamiseksi 25,5 prosenttiin. Lausuntokierros päättyy 17.5., joten lienee mahdollista saada laki vahvistettua ennen lomakautta. Tämäkin siirtymäaika on lomakauden takia liian tiukka monelle yritykselle, mutta melko totuttu valmistautumisaika lain vahvistamisen ja voimaantulon 1.9.2024 välillä kuitenkin. Emme usko lykkäyksiin. Kansainvälisesti toimivat yritykset ovat joutuneet tiukempiinkin aikatauluihin monissa Etelä- ja Itä-Euroopan valtioissa. Ehkä joku löytää työpaperit 12 vuoden takaa edellisen yleisen verokannan korotuksen jäljiltä, mutta jos ei, niin alla muutama muistilappu.

Valtiovarainministeriö lähetti juuri ennen vappua lausunnolle luonnoksen hallituksen esitykseksi arvonlisäverokannan ja vakuutusmaksuveron korottamiseksi 25,5 prosenttiin. Lausuntokierros päättyy 17.5., joten lienee mahdollista saada laki vahvistettua ennen lomakautta. Tämäkin siirtymäaika on lomakauden takia liian tiukka monelle yritykselle, mutta melko totuttu valmistautumisaika lain vahvistamisen ja voimaantulon 1.9.2024 välillä kuitenkin. Emme usko lykkäyksiin. Kansainvälisesti toimivat yritykset ovat joutuneet tiukempiinkin aikatauluihin monissa Etelä- ja Itä-Euroopan valtioissa. Ehkä joku löytää työpaperit 12 vuoden takaa edellisen yleisen verokannan korotuksen jäljiltä, mutta jos ei, niin alla muutama muistilappu.

Todennäköisesti muutos tulee voimaan siten kuin luonnoksessa on esitetty, 1.9.2024. Verovelvollisten ja myös verollisten hyödykkeiden ei-arvonlisäverovelvollisten ostajien on kiireen vilkkaa ryhdyttävä valmistelemaan verokantojen vaihdoksen aiheuttamia muutoksia hankinnassa, myynnissä, hinnoittelussa ja raportoinnissa, eli liiketoiminnassa. Aikataulu on erityisesti tietojärjestelmien päivittämisen takia todella tiukka, kun voimaantulo on heti kesälomien jälkeen. IT-hankkeiden priorisointi on ehkä tehtävä uudelleen.

Kun vuosien 2022 ja 2023 kuluttajahintojen inflaatio oli 7 prosentin paikkeilla, valtiovarainministeriön arvioissa verokannan korotus vaikuttaa kuluttajahintoihin verrattain vähän, mutta kuitenkin varmasti. Verovelvollisten on samanaikaisesti valmistauduttava vuoden 2025 alussa todennäköisesti toteutettavaan 10 prosentin arvonlisäverokannan nostoon 14 prosenttiin. Pienempien verovelvollisten on valmistauduttava myös siihen, että alarajahuojennuksesta luovutaan, eikä ainakaan vielä ole tiedossa verovelvollisuuden alarajan nostoa 15 000 eurosta, vaikka se on toki mahdollista. Makeisten ja suklaan verokannan nostamista ei kannata murehtia ennen kuin valtiovarainministeriö on määritellyt makeisille ja suklaalle sisällön.

Alla lyhyt lista siitä, mihin asioihin verovelvollisten on vähintäänkin kiinnitettävä huomiota.

Lain voimaantulo

Uutta verokantaa sovelletaan veron suorittamisvelvollisuuden synnyttyä syyskuun ensimmäisenä tai sen jälkeen. Eli milloin veron suorittamisvelvollisuus syntyykään? Olennaisimmat suorittamisvelvollisuutta koskevat säännökset kuuluvat seuraavasti:

  • Kun yritys myy tavaroita tai palveluita, veron suorittamisvelvollisuus syntyy silloin, kun tavara luovutetaan tai palvelu suoritetaan. Erityisesti pitkäkestoisissa palvelusopimuksissa, kuten rakentamisessa tai vaikkapa oikeudellisessa neuvonannossa, suorittamisvelvollisuuden syntymisessä on monia asioita arvioitavana, koska palvelun suorittamisesta on syntynyt oikeus- ja verotuskäytäntöä. Verokannan korottamisessa asia on normaalitilannetta kriittisempi.
  • Jos kyseessä on ennakkomaksu, verovelvollisuus syntyy, kun ennakkomaksu kertyy myyjälle. Ennakkomaksuna pidetään siis suoritusta, joka maksetaan ennen kuin tavara on toimitettu tai palvelu suoritettu. Korkeimman hallinto-oikeuden mukaan escrow-tilille maksettu vastike ei ollut kertynyt myyjälle, joten tässä kannattaa olla tarkkana. Pääsääntöisesti verovelvollisella ostajalla on oltava lasku saadakseen vähentää myyjän suorittaman veron.
  • Tavaran tuonnissa EU:n ulkopuolelta verovelvollisuus syntyy, kun tavara saapuu EU:n tullialueelle ja tulliselvitys tehdään.
  • Kun yritys hankkii tavaroita toisesta EU-maasta, verovelvollisuus syntyy yleensä silloin, kun tavara saapuu Suomeen.
  • Jatkuvana suorituksena myyty tavara tai palvelu, kuten vuokrasopimukset, katsotaan toimitetuksi tai suoritetuksi kunkin suoritukseen liittyvän tilitysjakson päättyessä. Esimerkiksi laitteen vuokraus katsotaan suoritetuksi vuokranmaksukauden päättymiskuukautena.
  • Jos verovelvollinen hyödyntää arvonlisäverolain 136 §:n mahdollistamaa oikeutta käyttää laskutusperiaatetta myynnin kohdistamisessa, on oltava erityisen tarkkana oikean verokannan soveltamisessa. Laskutusjärjestelmän on ymmärrettävä veronmaksuvelvollisuuden syntyneen jo aiempana hetkenä, jos laskutus on jäänyt roikkumaan. Toisaalta on arvioitava, millaisiin muutoksiin ryhdytään, jos kaikilla asiakkailla on täysi vähennysoikeus verosta.

Sopimuskanta

Onko sopimus sellainen, että vero voidaan lisätä hintoihin automaattisesti uudella verokannalla? Korkeimman oikeuden päätöksessä 1991:182 liikevaihtoveron korotusta ei voitu lisätä kaukolämmön hintaan, kun korottamisesta oli sovittu muuta. Verokannan korotuksen lisääminen hintoihin on tietysti muutoinkin liiketaloudellinen päätös ja vaikuttaa kuluttajakaupan lisäksi verottomiin toimialoihin. Sopimuskannan perkaaminen on olennainen osa valmistautumista myös ei-arvonlisäverollisilla ostajilla, joiden kulut kasvavat uudistuksessa.

Mihin järjestelmiin verokannan muutos vaikuttaa? Mistä tulevat hintatiedot ja laskutus? Entä raportointi?

Yritysten kannattaa tehdä yksityiskohtainen luettelo kaikista tietojärjestelmistä, joissa arvonlisäverokantatietoja ylläpidetään (esimerkiksi taloushallinnon järjestelmät, kuten kirjanpito-ohjelmistot, laskutusjärjestelmät ja ostoreskontra, myynti- ja kassajärjestelmät sekä ERP-järjestelmät) sekä mahdollisista integraatioista, joiden yhteydessä tieto siirtyy yhdestä tietolähteestä toiseen. On erittäin tärkeää varmistaa, että kaikki tuotteiden ja palveluiden hintatiedot päivitetään ERP-järjestelmissä uudella verokannalla. Laskutusjärjestelmän asetusten uudistamisen yhteydessä kannattaa myös varmistaa, että ennakkomaksujen ja jatkuvien palveluiden laskutus tapahtuu oikean verokannan mukaisesti.

Tietojärjestelmien lisäksi kannattaa kiinnittää erityistä huomiota raporttien oikeellisuuteen. Veroraportointijärjestelmien on kyettävä tuottamaan raportteja, jotka heijastavat uutta verokantaa ja mahdollistavat oikeellisen verotietojen ilmoittamisen. Raportoinnin puolella on hyvä pohtia automatisointia, joka ilmoittaa vääristä arvonlisäverokannoista.

Verokannan muutoksen toteuttaminen on monivaiheinen prosessi, joka on tärkeä käynnistää hyvissä ajoin. Se vaatii tehokasta projektinhallintaa, jossa huomioidaan roolien ja vastuiden jako sekä liiketoiminnallisesta että teknologisesta näkökulmasta. Sen lisäksi kannattaa varata riittävästi aikaa ja resursseja testaukseen, käyttäjien ohjeistukseen ja mahdollisten virheiden korjaukseen sekä tietojärjestelmissä että raportoinnissa. Uusi verokanta ei ui eikä valu itsekseen hintoihin tai veroraportointiin!

Olethan yhteydessä, jos tarvitset apua siirtymäsäännösten tulkinnassa ja järjestelmämuutoksissa.

Jari Kärkkäinen

Jari Kärkkäinen

Vero- ja lakiteknologia

+358 (0)20 787 7487

jari.karkkainen@pwc.com

Kaisa Lamppu

Arvonlisäverotus

+358 (0)20 787 7754

kaisa.lamppu@pwc.com

Maarit Pokkinen

Arvonlisäverotus

+358 (0)20 787 7864

maarit.pokkinen@pwc.com