Muistithan, että kilpailulaki muuttui kesällä? Näin se vaikuttaa toimialajärjestöihin ja niiden jäsenyrityksiin
Kuuluuko yrityksesi toimialajärjestöön, yhdistykseen tai muuhun elinkeinonharjoittajien yhteenliittymään? Edustatko yritysten välistä yhteenliittymää, kuten liittoa? Osallistutko itse edellä mainittujen tahojen hallituksen kokouksiin tai muihin kokouksiin, joissa on myös kilpailijoiden edustajia? Mikäli vastaus johonkin edellisistä kysymyksistä on kyllä, jatka ihmeessä lukemista!
Kuuluuko yrityksesi toimialajärjestöön, yhdistykseen tai muuhun elinkeinonharjoittajien yhteenliittymään? Edustatko yritysten välistä yhteenliittymää, kuten liittoa? Osallistutko itse edellä mainittujen tahojen hallituksen kokouksiin tai muihin kokouksiin, joissa on myös kilpailijoiden edustajia? Mikäli vastaus johonkin edellisistä kysymyksistä on kyllä, jatka ihmeessä lukemista!
Tiesitkö, että kilpailulaki muuttui kesällä 2021? Yksi olennaisimmista muutoksista kohdistui elinkeinonharjoittajien yhteenliittymien kuten toimialajärjestöjen seuraamusmaksujen laskentaperusteisiin tilanteessa, jossa yhteenliittymän kilpailuoikeudellinen rikkomus liittyy jäsenten toimintaan.
Suomen kilpailuviranomainen on jo pitkään ollut turhautunut mahdollisuuteensa esittää seuraamusmaksuja toimialajärjestöille. Kuitenkin toimialajärjestöillä on ollut merkittävä rooli lähes kaikissa markkinaoikeuteen edenneissä tapauksissa, kuten raakapuun hankintakartellissa, asfalttikartellissa, bussikartellissa tai viimeisimpänä markkinaoikeuteen edenneessä isännöintialan tapauksessa. Monet Kilpailu- ja kuluttajaviraston (KKV) seuraamusmaksuesitykset on myös osoitettu suoraan toimialajärjestölle, kuten Linja-autoliitolle, Kodinkoneliitolle, Suomen Hiusyrittäjille ja Leipuriliitolle. Yhdistävänä tekijänä näissä kaikissa on kuitenkin ollut KKV:n pettymys määrättyjen seuraamusmaksujen tasoon.
Elinkeinonharjoittajien yhteenliittymille määrättävien seuraamusmaksujen laskentaperusteet muuttuvat
Yksi olennaisimmista muutoksista on elinkeinonharjoittajien yhteenliittymien kuten toimialajärjestöjen seuraamusmaksujen laskentaperusteet tilanteessa, jossa yhteenliittymän kilpailuoikeudellinen rikkomus liittyy jäsenten toimintaan.
Kun elinkeinonharjoittajien yhteenliittymälle jatkossa lasketaan kilpailurikkomuksesta määrättävää sanktiota, otetaan huomioon seuraavat asiat: yhteenliittymän oma liikevaihto sekä yhteenlaskettu liikevaihto niiden yhteenliittymän jäsenten osalta, jotka toimivat markkinalla, joka rikkomuksesta kärsii. Muutos on merkittävä ja lisää toimialajärjestöjen ja niihin kuuluvien yritysten taloudellista riskiä.
Seuraamusmaksun enimmäismäärä on 10 prosenttia edellä esitetyllä tavalla lasketusta liikevaihdosta. Jos kuitenkin joku yhteenliittymän jäsen määrätään erikseen suorittamaan saman rikkomuksen perusteella seuraamusmaksu, sen liikevaihtoa ei oteta huomioon laskettaessa yhteenliittymän jäsenten yhteenlaskettua kansainvälistä liikevaihtoa.
Jatkossa seuraamusmaksusta voivat olla vastuussa myös yhteenliittymän jäsenet
Jatkossa elinkeinonharjoittajien yhteenliittymälle maksettavaksi määrätystä seuraamusmaksusta ovat vastuussa myös yhteenliittymän jäsenet, jos rikkomus liittyy jäsenten toimintaan, eikä toimialajärjestö pysty maksamaan seuraamusmaksua. Jokaisen hallitustyöhön ja elinkeinonharjoittajien yhteenliittymään päätöksentekoon osallistuvan jäsenen on hyvä tiedostaa tämä. Seuraamusmaksun perimisen edellytyksenä ei ole se, että jäsenyritys itse olisi syyllistynyt kiellettyyn kilpailunrajoitukseen.
Tiettyjen edellytysten täyttyessä KKV voi vaatia maksamatta olevan osan perimistä myös keneltä tahansa yhteenliittymän jäseneltä, joka on ollut edustettuna yhteenliittymän päätöksentekoelimessä rikkomispäätöksen tekohetkellä. Päätöksentekoelimellä tarkoitetaan toimitus- ja toiminnanjohtajaa, hallitusta sekä muita yhteenliittymän säännöissä määriteltyjä päätöksentekoelimiä.
On lisäksi huomattava, että vastuu ulottuu myös muihin kuin päätöksentekoon osallistuviin jäseniin, mikäli seuraamusmaksua ei saada perittyä kokonaisuudessaan yhteenliittymän päätöksentekoelimissä edustettuina olevilta jäseniltä.
Tällöin Kilpailu- ja kuluttajavirasto voi periä seuraamusmaksun miltä tahansa yhteenliittymän jäseneltä, joka on toiminut markkinalla rikkomuksen tapahtumahetkellä.
Jäsen voi säästyä seuraamusmaksulta ainoastaan, mikäli se voi osoittaa, että se ei ole pannut yhteenliittymän rikkomuksen alaista päätöstä täytäntöön ja olleensa tietämätön kyseisestä päätöksestä tai vetäytyneensä muuten toiminnasta ennen kuin tutkimukset rikkomuksesta on aloitettu.
On oletettavaa, että kilpailuviranomainen käyttää lakimuutoksen tuomaa mahdollisuutta suurempiin seuraamusmaksuihin heti ensimmäisen paikan tullen. Onkin tärkeää, että toimialajärjestöt ja yritykset ymmärtävät lisääntyneen taloudellisen riskin ja pyrkivät minimoimaan riskiä tehokkaasti.
Keinoja riskien vähentämiseksi
Tiedätkö sinä, millainen toiminta on kilpailuoikeudellisesti kiellettyä toimialajärjestöissä ja miten kilpailuoikeudellisia riskejä voi tehokkaasti vähentää? Osallistu aihetta käsittelevään webinaariimme 23. marraskuuta 2021 klo 9 alkaen. Webinaarissa juttelemme mm.:
- kilpailulain muutoksista
- kilpailuoikeudellisesti kielletyistä menettelyistä toimialajärjestöissä
- keinoista vähentää toimialajärjestöjen ja jäsenyritysten riskejä tehokkaasti
Ilmoittaudu mukaan webinaariimme täällä.
Saara Vahvaselkä
