Murron kasvutyöryhmän raportin muutosehdotukset ovat olennaisia perheyhtiöille
Odotettu Risto Murron kasvuriihihankkeen loppuraportti julkaistiin perjantaina 28.2. Ennen raportin julkaisua käyty julkinen keskustelu keskittyi pitkälti perintö- ja lahjaverotukseen, mutta myös monet muut raportissa ehdotetut muutokset olisivat perheyhtiöiden näkökulmasta olennaisia. Perheyhtiöiden verotuksen näkökulmasta huomiota kannattaa kiinnittää etenkin perintö- ja lahjaverotusta, osinkoverotusta ja yritysten luovutusvoittoja koskeviin ehdotuksiin. Muiden ehdotusten vaikutusta avaamme tarkemmin muissa kirjoituksissa.
Odotettu Risto Murron kasvuriihihankkeen loppuraportti julkaistiin perjantaina 28.2. Ennen raportin julkaisua käyty julkinen keskustelu keskittyi pitkälti perintö- ja lahjaverotukseen, mutta myös monet muut raportissa ehdotetut muutokset olisivat perheyhtiöiden näkökulmasta olennaisia. Perheyhtiöiden verotuksen näkökulmasta huomiota kannattaa kiinnittää etenkin perintö- ja lahjaverotusta, osinkoverotusta ja yritysten luovutusvoittoja koskeviin ehdotuksiin. Muiden ehdotusten vaikutusta avaamme tarkemmin muissa kirjoituksissa.
Poistuuko perintövero?
Ensin kuitenkin kaikista kuumin peruna. Raportissa ehdotetaan ensisijaisena vaihtoehtona perintö- ja lahjaveron vaiheittaista poistamista ja sen korvaamista luovutusvoittoverotuksella. Korvaamalla perintö- ja lahjavero luovutusvoittoverotuksen kiristämisellä verotus perustuisi paremmin veronmaksukykyyn, sillä verot maksettaisiin vasta silloin, kun omaisuus myydään ja siitä saadaan rahaa.
Vaihtoehtoisesti raportissa ehdotetaan sukupolvenvaihdosten verotusta koskevan sääntelyn muuttamista. Olennaisimmat ehdotetut muutokset koskisivat sukupolvenvaihdoshuojennuksen kohteena olevan yhtiön toimintaa, huojennuksen vaatimaa omistusosuutta sekä lahjan- tai perinnönsaajan toimintaa omistuksen siirtymisen jälkeen.
Nykyisin huojennuksen soveltaminen edellyttää, että lahjan tai perinnön kohteena oleva yhtiö harjoittaa “yritystoimintaa”. Käytännössä hankalia rajanvetotilanteita syntyy etenkin silloin, kun sijoitustoiminta muodostaa olennaisen osan yhtiön toiminnasta ja varoista. Ehdotuksen mukaan huojennus olisi sovellettavissa yhtiön toiminnan luonteesta riippumatta, mikä selkeyttäisi verotusta nykytilaan verrattuna merkittävästi.
Toinen nykylainsäädännön kannalta keskeinen ongelma liittyy huojennuksen soveltamisedellytyksenä olevaan 10 % omistusosuuteen ja vaatimukseen siitä, että lahjan- tai perinnönsaajan tulee “jatkaa yritystoiminnan harjoittamista” huojennuksen jälkeen esimerkiksi toimimalla yhtiön hallituksen jäsenenä. Nämä vaatimukset ovat ongelmallisia etenkin pitkäikäisemmissä perheyhtiöissä, joissa omistus on ehtinyt hajautua alle 10 % omistusosuuksiin ja joissa kaikkien jatkajien ottaminen esimerkiksi hallituksen jäseniksi vaikeuttaa käytännössä yhtiön johtamista. Ehdotuksen mukaan huojennukseen vaadittava omistusosuusraja pudotettaisiin 10 prosentista yhteen prosenttiin, eikä jatkajan roolille yhtiössä asetettaisi vaatimuksia. Käytännössä muutos siis mahdollistaisi huojennuksen soveltamisen myös alaikäisen perinnön- tai lahjansaajan verotuksessa.
Kokonaisuutena ehdotetut muutokset ratkaisisivat erittäin merkittävän osan sukupolvenvaihdoshuojennuksen soveltamiseen tällä hetkellä liittyvistä ongelmista. Huojennus olisi saatavilla yhtiön toiminnasta riippumatta, se olisi käytettävissä myös laajemman omistajapiirin sukuyhtiöissä ja lainsäädäntö tunnistaisi ei vain yrittämisen, vaan myös omistamisen arvon. Vaikka sukupolvenvaihdos edelleen aiheuttaisi verokustannuksia, erilaisia yhtiöitä ja omistajia kohdeltaisiin tasavertaisesti ja veroseuraamukset olisivat nykyistä paremmin ennakoitavissa. Mikäli perintö- ja lahjaveron poistaminen ei osoittaudu poliittisesti mahdolliseksi, nämä muutokset olisivat erittäin tervetulleita.
Osinkoverotus
Raportissa esitetään myös muutoksia osinkoverotukseen, mutta se säilyttäisi nykyisen nettovarallisuuteen perustuvan jaon pääoma- ja ansiotulo-osinkoon. Nykyisin listaamattomien yhtiöiden henkilöosakkaille jakamien pääomatulo-osinkojen veronalainen osuus on 25 %. Työryhmä ehdottaa raportissaan, että tämä osuus nousisi viiden kalenterivuoden aikana vuosittain 3 prosenttiyksikköä, kunnes se saavuttaa 40 %. Lisäksi 150 000 euron rajasta luovuttaisiin.
Yritysrakenteet ja luovutusvoittojen verotus
Raportissa ehdotetaan, että yhtiön saamien osakkeiden luovutusvoittojen verovapautta laajennettaisiin niin, että ero esimerkiksi Ruotsin vastaavaan sääntelyyn olisi nykyistä pienempi. Tämä tarkoittaisi muun muassa sitä, että verovapaus ei riippuisi siitä, kuuluvatko myydyt osakkeet myyjän käyttöomaisuuteen. Käytännössä myös sekä passiivisemman holdingyhtiön että todellista pääomasijoitustoimintaa harjoittavan yhtiön luovutusvoitot voisivat jatkossa olla verovapaita. Ehdotuksen mukaan verovapauden edellytyksenä kuitenkin säilyisi 10 % omistusosuus, eikä verovapaus koskisi kiinteistöyhtiöiden osakkeiden luovutuksia.
Yhteenveto
Kasvuriihihankkeen loppuraportti sisältää monia varsin konkreettisia ehdotuksia verotuksen muuttamiseksi. Teknisesti niistä osa olisi mahdollista toteuttaa jo tänä vuonna. Erityisesti perintöverotusta, osinkoverotusta ja käyttöomaisuusosakkeiden myyntiä koskevat ehdotuksen voisivat olla vaikutukseltaan merkittäviä veromuutoksia. Kokonaan toinen juttu on se, kuinka ne toteutuvat lainvalmistelutyön jälkeen, mikäli niitä ryhdytään edistämään. Näin verotuksen ammattilaisen näkökulmasta on virkistävää, että lainsäädäntöön ehdotetaan vaihteeksi todellisia muutoksia pienen paikkailun sijaan.
Kuukausi sitten kirjoitimme nykyisen sääntelyn ongelmista ja mahdollisuuksista perintöveron poistoon liittyen ja ennakoimme aiheesta vilkasta julkista keskustelua, joka tulee kestämään ainakin huhtikuun lopun hallituksen puoliväliriiheen saakka. Jo heti julkaisunsa jälkeen raportti onkin saanut aikaiseksi myös kritiikkiä ja oletettavasti keskustelu jatkuu vilkkaana pitkin kevättä. On valitettavaa, että VATT:n raportti perintöveron poistamisen vaikutuksista ei valmistu näillä näkymin ennen hallituksen puoliväliriihtä huhtikuun lopussa. Hallitukselle on ainakin annettu useita työkaluja pohdittavaksi veromuutoksia varten. Aika näyttää mikä on mahdollista ja mikä ei.
