Nimitystoimikunnat ovat yleistyneet viiden viime vuoden aikana merkittävästi hallitusten jäsenten valinnan tapana. Pörssiyhtiöiden hallitusnimityksissä valtaa käyttävät erityisesti työeläkeyhtiöt Varma ja Ilmarinen sekä Suomen valtio, jotka pitävät hallussaan 29 prosenttia kaikista nimeämisoikeuksista. Tiedot ilmenevät tuoreesta PwC Suomen toteuttamasta selvityksestä. PwC tutki pörssiyhtiöiden tapaa tehdä hallitusnimitykset sekä suomalaisten pörssiyhtiöiden osakkeenomistajien nimitystoimikuntien toimintaa. Nimitystoimikuntien kautta suurimmat osakkeenomistajat pääsevät...

PwC selvitti: Pörssiyhtiöiden hallitusnimityksissä suurin valta Varmalla, Ilmarisella ja valtiolla

Lähes kaksi kolmasosaa (63 %) yrityksistä suhtautuu luottavaisesti kykyynsä raportoida EU:n uuden kestävyysraportointidirektiivin (CSRD) mukaisesti. Tulos käy ilmi PwC:n kaikkien aikojen ensimmäisestä globaalista CSRD-tutkimuksesta. Merkittävimmäksi huolenaiheeksi kyselyssä nousee kestävyyteen liittyvien tietojen saatavuus ja laatu, jonka mainitsee haasteena 59 % vastaajista. Yli kolme neljäsosaa (79 %) EU:n ulkopuolella sijaitsevista ja 74 % EU:ssa sijaitsevista yrityksistä uskoo,...

Lähes 2/3 yrityksistä luottaa olevansa valmiita EU:n uuteen kestävyysraportointidirektiiviin

Työn tuottavuus kasvaa lähes viisi kertaa enemmän niillä sektoreilla, joilla voidaan hyödyntää tekoälyä, ilmenee PwC:n tuoreesta ja laatuaan ensimmäisestä AI Jobs Barometer -mittauksesta. Globaali selvitys analysoi yli puoli miljardia työpaikkailmoitusta 15 maasta. Mittauksen tulokset viittaavat siihen, että tekoäly voi mahdollistaa monissa maissa ulospääsyn matalasta tuottavuuden kasvusta sekä parantaa taloudellista kehitystä, palkkoja ja elintasoa. PwC:n AI...

PwC:n globaali tutkimus: Tekoäly nostaa työn tuottavuutta

Keskusverolautakunnan (KVL) kesäkuussa 2024 antama ennakkoratkaisu 2024/23 ottaa kantaa henkilöstörahastoeriä tuottavassa tulospalkkiojärjestelmässä hyväksyttäviin mittareihin eli siihen, millä kriteereillä työnantaja voi maksaa työntekijälle palkkiota henkilöstörahastoon ilman, että tuloa tuolla hetkellä verotetaan. Ennakkoratkaisun mukaan työntekijän henkilökohtainen asiakaslaskutuksen kate on hyväksyttävä mittari. Mistä on kyse? Henkilöstörahastojen tulospalkkiojärjestelmiin liittyvä verotuksellinen kysymys liittyy siis ennen kaikkea työntekijälle maksettavan palkkion verotukselliseen...

KVL: Henkilöstörahastoon liitetyssä tulospalkkiojärjestelmässä voi edelleen käyttää henkilökohtaiseen asiakaslaskutukseen perustuvaa mittaria

Ruotsissa ja Norjassa oli eniten listautumistransaktioita verrattuna muihin Pohjoismaihin vuoden 2024 ensimmäisellä vuosipuoliskolla, käy ilmi PwC:n Nordic IPO Watch H1 2024 -katsauksesta. Katsauksessa käydään läpi Pohjoismaisia listautumismarkkinoita Ruotsissa, Norjassa, Tanskassa, Suomessa ja Islannissa. Listautumismarkkinoiden aktiviteetti Pohjoismaissa vilkastui hieman vuoden 2024 ensimmäisellä vuosipuoliskolla. Vuoden 2024 ensimmäisellä vuosipuoliskolla Pohjoismaissa toteutui yhteensä 13 listautumisantia ja teknistä listautumista, joista...

Listautumismarkkinalla Pohjoismaissa hieman kasvua vuoden 2024 ensimmäisellä vuosipuoliskolla

Euroopan unionin säännökset kieltävät lähtökohtaisesti valtioita myöntämästä markkinoita vääristävää tukea. Pari vuotta sitten kärjistynyt energiakriisi avasi kuitenkin tarpeen tulkita säännöksiä uudessa valossa. Komissio on ilmoittanut katsovansa valtioiden toimia monin paikoin sormien läpi, kunhan nämä toimet tukevat komission hyväksymiä tarkoitusperiä ja noudattavat yhteisiä sääntöjä.   Tuen myöntäminen on valtiontukisääntöjen estämättä mahdollista esimerkiksi uusiutuvan energian käyttöönoton nopeuttamiseksi sekä...

Energiasektorin suurten investointien verotukea koskevat säännökset lausuntokierrokselle alkusyksystä

I had the pleasure of hosting the annual Strategy&amp; Signature event in the beginning of June at Hotel Maria for our clients. This year the event provided strategy and transformation leaders with an interesting opportunity to discuss the topic of ‘Value creation, transformations and turnarounds’ with our guest speakers: Roger Flynn, a recognised CEO and experienced...

Lead with passion & tell it like it is  – Reflections from the Strategy& Signature event

Erilaisia tapoja hoitaa HR-asiat on yhtä paljon kuin organisaatioita. Pienessä tai ketterässä organisaatiossa yhdellä henkilöllä voi olla useita erilaisia hattuja päässään. Silloin esimerkiksi toimitusjohtaja voi hoitaa osana rooliaan myös kaikkea HR:stä markkinointiin sekä myynti&#8211; ja kehitystehtäviin. Suuremmassa organisaatiossa HR-tiimin sisällä taas on useita eri osa-alueisiin erikoistuneita asiantuntijoita. Järkevällä organisoitumisella voidaan lisätä merkittävästi tehokkuutta ja saada aikaan...

Säästöjä ja tehokkuutta PK-yritykseen oikealla HR:n organisoinnilla

Suurten kielimallien integroimisesta työympäristöihin on tullut merkittävän mielenkiinnon kohde. PwC:n maailmanlaajuisessa CEO Survey -tutkimuksessa havaittiin, että toimitusjohtajat uskovat luovan tekoälyn kasvattavan sekä yrityksen liikevaihtoa että tulosta.   Yleisen käsityksen mukaan nuoret asiantuntijat, joilla ehkä nähdään olevan luontaista joustavuutta sekä teknistä osaamista, olisivat ihanteellisia ehdokkaita omaksumaan ja sopeutumaan uusien työkalujen käyttöönottoon. Väitän kuitenkin, että kokeneet asiantuntijat...

Kokeneet asiantuntijat ovat avainasemassa suurten kielimallien hyödyntämisessä asiantuntijatyössä

Suostumus on yksi kuudesta laillisesta perusteesta, joilla henkilötietoja voidaan EU:n tietosuoja-asetuksen (GDPR) mukaan käsitellä. Suostumus voi kuitenkin olla lainmukainen käsittelyperuste vain, jos se on pyydetty asianmukaisesti ja jos se voidaan peruuttaa yhtä helposti kuin se on annettu. Jos suostumusta ei ole pyydetty oikein eikä henkilötietojen käsittelylle ole muuta perustetta, tiedot on poistettava. Vaatimukset suostumuksen antamiselle...

Pyydätkö oikein suostumuksen henkilötietojen käsittelylle?

FASTER (Faster and Secure Reduction of Source Taxes) on direktiiviehdotus, jolla pyritään tekemään lähdeveron perimistä koskevasta menettelystä EU:ssa turvallisempaa ja tehokkaampaa rajat ylittäville sijoittajille, kansallisille veroviranomaisille ja arvopaperien säilyttäjille. Nykyiset menettelyt ovat monissa valtioissa pitkiä, kalliita ja hankalia ja voivat olla alttiita laajamittaisille veropetoksille. Monet jäsenvaltiot perivät lähdeveroa ulkomailla asuville sijoittajille maksetuista osingoista ja joukkovelkakirjojen...

Euroopan unionin neuvosto sopuun lähdeveromenettelyjä koskevasta FASTER-aloitteesta

PwC Suomi on nimittänyt uusiksi partnereikseen kuusi asiantuntijaa. Nimitykset astuvat voimaan 1.7.2024. Markus Kärki (DI) Markus Kärki on kokenut konsultoinnin ammattilainen ja tukenut yli 20 vuoden ajan sekä suomalaisia että kansainvälisiä yrityksiä strategioiden kehittämisessä, liiketoiminnan kasvuedellytysten luomisessa ja operatiivisen toiminnan tehostamisessa. Markuksen erityisosaamista on asiakaslähtöisten toimitusketjujen ja operatiivisten toimintamallien kehittäminen sekä digitaalisin että perinteisin menetelmin....

PwC Suomi nimitti uusia partnereita

Etusivu

Verotus

Johtaminen ja vastuullisuus

Yrittäjyys

Juridiikka

Taloushallinto

Teknologia ja digitaalisuus

Strategy& -topics

Medialle

Tilaa uutiskirje

”Ei mitään liian monimutkaista.” ”Pitäisi olla yksinkertainen ja ymmärrettävä.” Näin meitä konsultteja usein ohjeistetaan, kun tarkoituksena on suunnitella johdolle uusi palkitsemismalli. Yksinkertaisuuden viehätys on kerta toisensa jälkeen läsnä, ja toive siitä lausutaan aina ääneen, toistuvasti. Myös huoli yksinkertaisuuden kadottamisesta on mukana projektin alusta loppuun saakka. Siitäkin huolimatta kannustinjärjestelmistä tulee usein monimutkaisia. Onko syynä moninaiset toiveet (halutaan sitä ja tätä, joskus sitä sun tätä) vai konsultin taipumus tuottaa kompleksinen malli, viis veisaten asiakkaan toiveista?
Yksinkertaisuus ei ole järjestelmän ominaisuus, se on kokemus. Tietokonetta on suhteellisen helppo käyttää, vaikka taustalla on melko monimutkaista teknologiaa. On toki todennäköistä, että mitä enemmän palkitsemisjärjestelmä sisältää mittareita ja erilaisia palikoita, sitä varmemmin se monimutkaistuu. Olen kuitenkin todistanut tilanteita, joissa objektiivisesti arvioituna kompleksinen malli on koettu yksinkertaiseksi – ja päinvastoin. Ja olen myös nähnyt tilanteita, joissa yliyksinkertainen malli ohjaa ihan väärin yhtiön strategian näkökulmasta. Ja sitten on tilanteita, joissa kompleksinen malli ei ohjaa pätkääkään, koska siitä ei ota erkkikään selvää.
Onko aihetta syytä siis pohdiskella sen enempää, vai palaako kirjoitukseni pöytälaatikkoon? Katsotaan, minne tie lopulta vie.
Kun viisitoista vuotta sitten aloitin työskentelyn palkitsemisen parissa, ajattelin, että johdon kannustinohjelmat ovat sietämättömän monimutkaisia. Valitettavasti olen tätä mieltä edelleen. Nykyään tosin ymmärrän, miksi niistä helposti – ja ehkä väistämättä – tulee monimutkaisia. On pitkää ja lyhyttä aikaväliä, käteistä, osakkeita, viivästyksiä ja lock uppeja. Jokaisessa ohjelmassa on liuta suoritusmittareita ja leikkureita.
Parhaimmillaan yhtenä vuonna johtajaan kohdistuu yhtäaikaiset odotukset useasta päällekkäisestä ohjelmasta, ja häntä palkitaan muinaishistoriasta, lähimenneisyydestä ja hyvällä lykyllä hieman myös nykyhetkestä. Kaikki on todennäköisesti johtajan päässä sujuvasti sekaisin, mutta kokonaisuuden suunnitellut konsultti voi kyllä taatusti osoittaa, miksi jokainen ohjelma on tarpeen ja muodoltaan sellainen kuin se on.
Hallitukset haluavat palkita johtoa siten, että palkitseminen tukee strategiaa, vastaa hyviä käytäntöjä ja on mitoitukseltaan kilpailukykyistä. Palkitsemisen tulee perustua osakkeenomistajien arvon kasvattamiseen sekä myös lyhyen aikavälin tavoitteissa onnistumiseen. Sen täytyy sitouttaa kohdettaan riittävän pitkällä aikavälillä. Kuten todettu, aina kaivataan myös yksinkertaisuutta, mutta jotenkin se toive tuntuu ensimmäisenä lentävän ikkunasta ulos, kun on liuta tärkeämpiä toiveita odottamassa toteutusta.
Tutkimusten mukaan (mm. Burkett, Oberpaul, &amp; Weller, 2023) johdon palkitsemisen monimutkaisuus, joka on muuten lisääntynyt viimeisen 10 vuoden aikana merkittävästi, on haitallista yrityksen menestykselle, mukaan lukien vastuullisuustavoitteiden implementoinnille. Lisäksi monimutkaiset palkitsemismallit saattavat heikentää johtoryhmätyöskentelyä, sillä monimutkaisuus johtaa pienempään palkka-avoimuuteen ja sitä kautta heikentyneeseen kokemukseen oikeudenmukaisuudesta – tekijä, joka tutkimusten mukaan on yhteydessä johtoryhmän parempaan suoriutumiseen ja yhteistyöhön.
Burkett et al. korostavat, että kompleksisuus vaikuttaa eri tavoin erilaisissa ympäristöissä – ja yksi tärkeä tekijä on myös toimitusjohtajan kyky analysoida monimutkaista dataa. Kokeneet toimitusjohtajat suoriutuvat kokemattomia kollegoitaan paremmin monimutkaisten mallien tilanteessa. Lisäksi sekä toimintaympäristön epävakaus että useiden kasvumahdollisuuksien olemassaolo lisäsivät monimutkaisuuden negatiivista vaikutusta. Yhteenvetona kirjoittajat toteavat, että johdon palkitsemisen lisääntynyt monimutkaisuus on ongelma, johon ei ole vielä löytynyt ratkaisua.
Neljä vuotta sitten, ennen kuin olin lukenut edellä mainittua artikkelia, olin kirjoittanut luonnokseeni, että ”Kasvuyhtiöissä tai muissa pienemmissä yhtiöissä näen usein todella toimivaa palkitsemista. On uskallettu keskittyä olennaiseen.” Tänä päivänä voin edelleen seistä havaintoni takana, ja ehkä jopa hieman nojata tutkimukseen: jos kasvuyhtiöt kärsivät monimutkaisuudesta muita yhtiöitä enemmän, on luonnollista, että tällaiset yhtiöt suunnittelevat yksinkertaisempia palkitsemismalleja.
Palkitsemisen monimutkaisuuden hillitseminen vaatii tahtoa usealta eri taholta. Monimutkaisuuden lisääntyminen vastuullisuuden nimissä on perusteltu asia, mutta syö palkitsemisen vaikuttavuutta. Kun suoritusmittarit lisääntyvät sääntelyn ja muuttuvan maailman myötä, mikä kohta joustaa, mikä antaa periksi? Ja kun markkinakäytäntö ajaa palkitsemisen mitoitusta (ja usein myös rakennetta), lisääntyy monimutkaisuus väistämättä (raha tulee useammasta tuutista). Mistään ei tohtisi karsia, ei sitten millään.
Itse olen saattanut historiassa kyseenalaistaa johdon lyhyen aikavälin kannustinohjelmat sekä vuosittain rullaavat pitkän aikavälin ohjelmat. Suuntaisin vesurin terän niihin, en pitkän aikavälin vastuullisuustavoitteisiin.
Toteutamme jälleen tänä vuonna <a href="https://pwc-uutishuone.fi-r.seravo.com/app/uploads/2024/05/Ylimman-johdon-palkitsemisselvitys.pdf" target="_blank" rel="noopener">johdon palkitsemisselvityksen</a>, jossa analysoimme paitsi palkitsemistasoja, myös -rakenteita sekä kompleksisuutta. Palaan siis aiheeseen ensi syksynä, kun käsissämme on uunituore aineisto erikokoisista yhtiöistä.
Lähteet: Burkert, S., Oberpaul, T. &amp; Weller, I. 2023. Untangling Executive Compensation: Complexity Can Hurt Performance. Journal of Total Rewards, June 2 2023.

Olisiko aika yksinkertaistaa johdon palkitsemista?

Aiheeseen liittyvät sisällöt

Kun direktiivi on itseään isompi

Säästöjä ja tehokkuutta PK-yritykseen oikealla HR:n organisoinnilla

Osaamisperusteisesta rekrytoinnista apua osaajapulaan ja liiketoiminnan kehittämiseen

Menestysreseptit vaativat säännöllistä päivittämistä

Yhteyshenkilösi PwC:llä

Roosa Kohvakka

Palvelumme

Muut lukivat myös

KVL: Henkilöstörahastoon liitetyssä tulospalkkiojärjestelmässä voi edelleen käyttää henkilökohtaiseen asiakaslaskutukseen perustuvaa mittaria

Listautumismarkkinalla Pohjoismaissa hieman kasvua vuoden 2024 ensimmäisellä vuosipuoliskolla

Energiasektorin suurten investointien verotukea koskevat säännökset lausuntokierrokselle alkusyksystä