PwC Suomi on nimittänyt kolme uutta, kokenutta asiantuntijaa eri tehtäviin. Daniel Pasternack Daniel Pasternack (KTT) on nimitetty 12.8.2024 alkaen Senior Advisoriksi PwC Suomen Advisory-liiketoimintaan, jossa hän keskittyy erityisesti pankki- ja rahoitussektorin asiakkuuksiin sekä perheiden sijoitusyrityksiin. Daniel on erittäin kokenut Financial Services -toimialan ammattilainen ja tehnyt mittavan uran suomalaisessa varainhoitosektorissa useassa eri yrityksessä, viimeisimpänä Evlillä ja...

PwC Suomelle kaksi uutta partneria ja Senior Advisor

Vastoin yleistä käsitystä suomalaiset listayhtiöt ostavat verrattain paljon ulkomaalaisia yrityksiä, paljastaa PwC:n tuore selvitys. Suomalaisten listayhtiöiden vuosina 2018–2024 tekemiä yrityskauppoja analysoiva selvitys osoittaa, että miltei puolet hankinnoista tehtiin kotimaan rajojen ulkopuolelta. Nämä hankinnat olivat myös kauppahinnaltaan arvokkaampia kuin paikalliset yritysostot. PwC:n Nasdaq Helsingin listayhtiöiden yritysostoja tarkasteleva selvitys osoittaa, että yrityskaupoista kappalemääräisesti laskettuna hieman alle puolet...

PwC:n selvitys paljastaa: Suomalaiset listayhtiöt shoppailevat ahkerasti ulkomailla

Suomi paransi merkittävästi sijoitustaan PwC:n nuorisotyöllisyysindeksissä ja nousi vuodesta 2022 seitsemän sijaa. Suomi sijoittuu vertailussa mukana olleista 38 OECD-maasta sijalle 15. Indeksin kärkipaikalle ylsi Alankomaat. Suomen sijoitus PwC:n globaalissa Youth Employment Index -selvityksessä koheni tänä vuonna merkittävästi, kun se nousi vertailun sijalle 15. Muista Pohjoismaista parhaiten menestyi Islanti, joka on vertailussa kolmen parhaan maan joukossa....

Suomi nuorisotyöllisyydessä 15 parhaan OECD-maan joukkoon – Alankomaat, Sveitsi ja Islanti PwC:n indeksin kärjessä

Vuonna 2025 ensimmäiset yritykset raportoivat tilikauden 2024 tiedot EU:n kestävyysraportointidirektiivin (Corporate Sustainability Reporting Directive, CSRD) perusteella. Samalla näiden yritysten tulee raportoida liiketoimintansa EU-taksonomian kelpoisuus ja mukaisuus. Monia yrityksiä kuitenkin yllättää, että kestävyysraportointidirektiivi edellyttää raportointia myös EU-taksonomiasta. EU-taksonomian kelpoisuus ja mukaisuus perustuu taksonomia-asetukseen, joka määrittelee kriteerit kestävälle liiketoiminnalle. EU-taksonomian kelpoisuus tarkoittaa liiketoimintaa, joka kuuluu EU-taksonomian piiriin,...

Ovatko yritykset valmiita raportoimaan kestävyysraporteissaan myös EU-taksonomiasta?

Korkeimman oikeuden tuoreen päätöksen mukaan veropetos ei ollut lievä, kun vältettyjen verojen määrä oli noin 1000 euroa. Tässä tapauksessa päästiin sakoilla, mutta melko pienillä summilla ehdollinen vankeuskaan ei ole poissuljettua. Jos verottajalle annetuissa henkilökohtaiseen verotukseen vaikuttavissa tiedoissa on ollut virheitä, mahdollisia seurauksia ovat veronkorotus tai joissain tilanteissa myös rikosoikeudelliset sanktiot. Samassa asiassa ei kuitenkaan voida...

Rikosoikeudellistuuko verotus – Milloin virhe verotuksessa on poliisiasia?

Mediassa on viime viikkoina käytetty termiä “joustopesu” kuvaamaan tilannetta, jossa työnantaja antaa nykyisille ja potentiaalisille työntekijöille kuvan todellisuutta joustavammista käytännöistä erityisesti työntekopaikan suhteen. Käytännössä tämä on tarkoittanut sitä, että on puhuttu ja jopa mainostettu joustavia etätyökäytäntöjä, vaikka todellisuudessa työntekijöitä on velvoitettu tulemaan toimistolle. Miksi työnantajat haksahtavat joustopesuun? Vaikka työmarkkinatilanne on palannut viime vuosien aikana takaisin...

Työnantaja, älä sorru joustopesuun!

Häirintä työpaikalla on yhä edelleen ajankohtainen aihe. Häirinnästä on kyse silloin, kun henkilö on toistuvasti ja pitkäkestoisesti loukkaavan tai alistavan käyttäytymisen kohteena ja tästä aiheutuu hänelle terveyshaittaa. Häirintää voidaan kutsua arkikielessä myös nimellä työpaikkakiusaaminen ja sitä voi tapahtua paitsi työntekijöiden välillä, myös esihenkilön ja alaisen välillä. Työnantajalla on velvollisuus selvittää tilanne sekä puuttua häirintään ja...

Häirintään työpaikalla on suhtauduttava vakavasti

Ruotsin hallitus perusti vuonna 2021 komitean arvioimaan korkorajoitussäännösten mahdollisia muutostarpeita. Komitea on 31.5.2024 julkaisemassaan raportissa esittänyt useita muutoksia nykyisiin korkovähennysrajoituksiin. PwC Ruotsi on uutisoinut aiheesta täällä. Keskeiset muutokset Konserniyksiköille otettaisiin käyttöön yhteinen konsernilaskenta nettokorkojen ja vähennysten laskemiseksi. Yhtiöt, joilla on mahdollisuus antaa toisilleen konserniavustuksia, muodostaisivat yhteisen laskentayksikön, jonka sisällä ne voivat tasata nettokorkojaan. Safe harbour...

Muutoksia Ruotsin korkorajoitussääntöihin

Viro aikoo ottaa käyttöön puolustusveroksi kutsutun uuden veron. Vero koostuu kolmesta lähteestä ja on voimassa väliaikaisesti vuoden 2028 loppuun saakka. PwC Viro on uutisoinut aiheesta täällä. Keskeinen sisältö Arvonlisävero nousee kahdella prosenttiyksiköllä 24 prosenttiin (arvonlisäveroa korotettiin jo 20 prosentista 22 prosenttiin vuonna 2024) 1.1.2025 alkaen. Luonnollisten henkilöiden tulovero nousee kahdella prosenttiyksiköllä 24 prosenttiin 1.1.2026 alkaen....

Viro aikoo ottaa käyttöön puolustusveron – yrityksille uusi kahden prosentin vero

Henkilötietojen käsittelyssä ja tietoturvan ylläpitämisessä on monia haasteita, ja virheitä voi tapahtua helposti. Tässä artikkelissa käydään läpi yleisiä virheitä henkilötietojen käsittelyssä ja annetaan lyhyet muistisäännöt niiden välttämiseksi. Puutteellinen käsittelyperuste Henkilötietojen käsittely edellyttää aina, että käsittelylle on olemassa joku laissa mainittu peruste. EU:n tietosuoja-asetuksen (GDPR) mukaiset käsittelyperusteet ovat: rekisteröidyn suostumus sopimus rekisterinpitäjän lakisääteinen velvoite elintärkeiden etujen...

Viisi tavallista virhettä henkilötietojen käsittelyssä – ja kuinka välttää ne

Polttoaineiden jakeluun kohdistuva päästökauppa (ETS2) on uusi, EU:n yhteinen päästökauppavelvoite fossiilisia polttoaineita jakeleville, valmisteverovelvollisille toimijoille. Jakelijoiden päästökauppa aiheuttaa uusia viranomaisvelvoitteita toimijoille, joilla on energiatuotteisiin liittyviä valmisteverorekisteröintejä. Velvoite koskee nestemäisiä ja kaasumaisia, fossiilisia polttoaineita. Toimijoiden tulee rekisteröityä ja aloittaa raportointi Energiavirastolle vuoden 2025 alkupuoliskolla. Mikä on ETS2? Työ- ja elinkeinoministeriö on valmistelemassa uutta lakia fossiilisen polttoaineen...

Polttoainejakelijoiden päästökaupasta lisävelvoitteita valmisteverolupien haltijoille

Vaikka Suomen lainsäädäntö ei tunne trusteja, monessa maassa ne ovat tavallinen väline esimerkiksi perhevarallisuuden hallinnointiin. KHO:n tuoreen päätöksen mukaisesti varoja ei kuitenkaan voi luovuttaa trustiin ilman luovutusvoittoverotusta. Samalla tapaus osoittaa selvän sääntelyn puuttumisen ongelmat. Suomen verolainsäädäntö ei tunne trusteja, eikä se sisällä nimenomaisia trusteja koskevia säännöksiä. Oikeuskäytännössä harvat trusteja koskevat ratkaisut ovatkin siksi perustuneet tapauskohtaiseen...

Omaisuuden luovutus trustiin voi olla veronalainen luovutus

Monissa organisaatioissa perinteisen HR:n on korvannut jokin uudella, modernimmalla termillä kutsuttava toiminto, kuten People Operations tai People and Culture. Joissain yhteyksissä henkilöstöön liittyvistä toiminnoista puhutaan termillä “moderni HR” ikään kuin korostaen sitä, ettei kyse ole mistään pölyttyneestä viime vuosituhannelle jämähtäneestä osastosta tai vain nimensä mukaisesti henkilöstöresursseista. Henkilöstötoimintojen nimeämiseen liittyvä semantiikka osoittaa, että työelämä on muuttunut...

Tehokas ja tuottava HR – miten pysyä aallonharjalla?

Etusivu

Verotus

Johtaminen ja vastuullisuus

Yrittäjyys

Juridiikka

Taloushallinto

Teknologia ja digitaalisuus

Strategy& -topics

Medialle

Tilaa uutiskirje

Olin ensimmäistä kertaa Slushissa 2010. Tuon jälkeen keväällä järjestettiin Finlandia-talossa Suomi Hyvinvoinnin Jälkeen -tilaisuus, joka mielestäni oli uudentyyppisen ja isomman Slushin aloitus. Mukaan tulivat vahvasti Aalto-ylipiston opiskelijat.
Jo tuolloin pystyi aistimaan, että tapahtumalla on potentiaalia kasvaa ja että tällaisella porukalla saadaan vielä paljon aikaan.
Nuoret innokkaat ihmiset eivät puhuneet lain säätämisestä yrittäjäystävällisemmäksi tai hakeneet Tekesiä avukseen.
He päättivät toimia. Ja toimivat.
Slushia järjestävä porukka on ehtinyt vaihtua sitten ensimmäisen vuonna 2008 järjestetyn tapahtuman. Tästä huolimatta tapahtuman luonne on säilynyt innostavan kaoottisena, siis juuri sellaisena kuin sen pitääkin säilyä.
Slushille kuvaavaa on, että se lähtee vyörymään ilman tarkkaa suunnitelmaa ja innokkaat ihmiset liittyvät luontevasti joukkoon. Tapahtuman kulttuuri syntyy joka kerta ikään kuin lukuisista kickoffeista. Samalla se on paljon enemmän kuin vain tapahtuma. Se on hyvin erilainen. Se ei tavoittele voittoa, ja se synnytetään vapaaehtoisvoimin. Slush on siis jotakin muuta kuin vaikkapa TechCrunch tai Irlannin Web Summit.
Yhä edelleen hämmästelen sitä, miten nuoria mutta taitavia nämä ihmiset ovat.
Työelämässä joudutaan opettelemaan uusia pelisääntöjä, jotta tämän sukupolven lahjakkaat ihmiset saadaan pysymään firmassa. Tai pikemminkin on totuttava siihen, että he viihtyvät ehkä muutaman vuoden ja lähtevät sen jälkeen maailmalle. Mutta toivottavasti palaavat uusine ideoineen takaisin.
Tapahtuman kansainvälistyminen on ollut luonteva jatke, mutta tästä huolimatta kansainvälistymisen vauhti on yllättänyt. Elinvoimaisuus ja aktiivisuus säilyvät, kun mukana on paitsi startupeja, myös sijoittajia ympäri maailmaa.
Tänä vuonna uutta oli isojen korporaatioiden entistä näkyvämpi edustus. Slushin järjestäjät voivat onnitella itseään siitä, että ovat mielestäni onnistuneet osaltaan muuttamaan kulttuuria. Isot toimijat ovat kiinnostuneet näkemään, mitä kasvuyritysten maailmassa on meneillään ja miten tilanteesta olisi mahdollista hyötyä puolin ja toisin.
Nykyään ajatellaan jo, että jos ison firman toimitusjohtajana ei tiedä, mitä startup-maailmassa tapahtuu, onko hän oikeasti ajan tasalla?
PwC on tänä vuonna solminut sopimuksen globaalista yhteistyöstä Slushin kanssa. Slushia viedään vahvasti maailmalle, missä meillä on apuna kansainvälinen PwC-ketju.
Suomi tarvitsee nyt onnistuneita esimerkkejä siitä, miten viedä täällä syntynyttä bisnestä ulkomaille. Tapahtuman monistaminen kuuluu toisaalta myös startup-maailman henkeen: Ei ole minulta pois, jos jaan tietoani ja kontaktejani. Voima syntyy yhdessä tekemisestä, yrittämisestä, epäonnistumisesta ja jälleen uudelleen kovasta tekemisestä.
Slushin vieminen ulkomaille on alkanut lupaavasti. Tokiossa menestys syntyi saman tien, ja Kiinassa useita kaupunkeja kilpailee parhaillaan siitä, kuka saa järjestää seuraavan Slushin.
Miltäkö tuntuu kävellä Messukeskuksessa sekä kuunnella ja katsella tavattoman innostuneita ihmisiä, seurata kymmeniä pitchauksia?
Huikealta. Miltäkö tuntuu kuulla ruotsalaisten, hollantilaisten, lontoolaisten ja japanilaisten kollegoiden kiitosta, että pääsivät osaksi tapahtumaa?
Ylpeältä olla suomalainen!

Ollaan ylpeitä Slushista

Aiheeseen liittyvät sisällöt

Omistajastrategialla selkeyttä perheyhtiön hallintoon ja päätöksentekoon

Saakohan some-vaikuttajien verosuunnittelu jo liikaa palstatilaa?

Muut lukivat myös

Ovatko yritykset valmiita raportoimaan kestävyysraporteissaan myös EU-taksonomiasta?

Rikosoikeudellistuuko verotus – Milloin virhe verotuksessa on poliisiasia?

Työnantaja, älä sorru joustopesuun!