Ollaan ylpeitä Slushista

Olin ensimmäistä kertaa Slushissa 2010. Tuon jälkeen keväällä järjestettiin Finlandia-talossa Suomi Hyvinvoinnin Jälkeen -tilaisuus, joka mielestäni oli uudentyyppisen ja isomman Slushin aloitus. Mukaan tulivat vahvasti Aalto-ylipiston opiskelijat.

Jo tuolloin pystyi aistimaan, että tapahtumalla on potentiaalia kasvaa ja että tällaisella porukalla saadaan vielä paljon aikaan.

Nuoret innokkaat ihmiset eivät puhuneet lain säätämisestä yrittäjäystävällisemmäksi tai hakeneet Tekesiä avukseen.

He päättivät toimia. Ja toimivat.

Slushia järjestävä porukka on ehtinyt vaihtua sitten ensimmäisen vuonna 2008 järjestetyn tapahtuman. Tästä huolimatta tapahtuman luonne on säilynyt innostavan kaoottisena, siis juuri sellaisena kuin sen pitääkin säilyä.

Slushille kuvaavaa on, että se lähtee vyörymään ilman tarkkaa suunnitelmaa ja innokkaat ihmiset liittyvät luontevasti joukkoon. Tapahtuman kulttuuri syntyy joka kerta ikään kuin lukuisista kickoffeista. Samalla se on paljon enemmän kuin vain tapahtuma. Se on hyvin erilainen. Se ei tavoittele voittoa, ja se synnytetään vapaaehtoisvoimin. Slush on siis jotakin muuta kuin vaikkapa TechCrunch tai Irlannin Web Summit.

Yhä edelleen hämmästelen sitä, miten nuoria mutta taitavia nämä ihmiset ovat.

Työelämässä joudutaan opettelemaan uusia pelisääntöjä, jotta tämän sukupolven lahjakkaat ihmiset saadaan pysymään firmassa. Tai pikemminkin on totuttava siihen, että he viihtyvät ehkä muutaman vuoden ja lähtevät sen jälkeen maailmalle. Mutta toivottavasti palaavat uusine ideoineen takaisin.

Tapahtuman kansainvälistyminen on ollut luonteva jatke, mutta tästä huolimatta kansainvälistymisen vauhti on yllättänyt. Elinvoimaisuus ja aktiivisuus säilyvät, kun mukana on paitsi startupeja, myös sijoittajia ympäri maailmaa.

Tänä vuonna uutta oli isojen korporaatioiden entistä näkyvämpi edustus. Slushin järjestäjät voivat onnitella itseään siitä, että ovat mielestäni onnistuneet osaltaan muuttamaan kulttuuria. Isot toimijat ovat kiinnostuneet näkemään, mitä kasvuyritysten maailmassa on meneillään ja miten tilanteesta olisi mahdollista hyötyä puolin ja toisin.

Nykyään ajatellaan jo, että jos ison firman toimitusjohtajana ei tiedä, mitä startup-maailmassa tapahtuu, onko hän oikeasti ajan tasalla?

PwC on tänä vuonna solminut sopimuksen globaalista yhteistyöstä Slushin kanssa. Slushia viedään vahvasti maailmalle, missä meillä on apuna kansainvälinen PwC-ketju.

Suomi tarvitsee nyt onnistuneita esimerkkejä siitä, miten viedä täällä syntynyttä bisnestä ulkomaille. Tapahtuman monistaminen kuuluu toisaalta myös startup-maailman henkeen: Ei ole minulta pois, jos jaan tietoani ja kontaktejani. Voima syntyy yhdessä tekemisestä, yrittämisestä, epäonnistumisesta ja jälleen uudelleen kovasta tekemisestä.

Slushin vieminen ulkomaille on alkanut lupaavasti. Tokiossa menestys syntyi saman tien, ja Kiinassa useita kaupunkeja kilpailee parhaillaan siitä, kuka saa järjestää seuraavan Slushin.

Miltäkö tuntuu kävellä Messukeskuksessa sekä kuunnella ja katsella tavattoman innostuneita ihmisiä, seurata kymmeniä pitchauksia?

Huikealta. Miltäkö tuntuu kuulla ruotsalaisten, hollantilaisten, lontoolaisten ja japanilaisten kollegoiden kiitosta, että pääsivät osaksi tapahtumaa?

Ylpeältä olla suomalainen!