Ilmastotavoitteiden ja -toimenpiteiden välinen kuilu kasvaa, osoittaa PwC:n tuorein Net Zero Economy Index -analyysi. Vuonna 2023 maailman hiili-intensiteetti laski vain noin prosentin, mikä on vähiten yli kymmeneen vuoteen. ”Ilman rohkeita ja ripeitä, arvoketjun laajuisia toimia ilmastotavoitteiden ja -toimenpiteiden välinen kuilu jatkaa kasvamistaan”, toteaa PwC Suomen partneri ja yritysvastuun neuvontapalveluiden johtaja Jussi Nokkala. PwC:n Net Zero...

Hiilestä irtautuminen hitainta vuosikymmeneen – välittömiä toimenpiteitä vaaditaan

Pääomasijoittajat ry:n ja PwC:n järjestämän Kasvunrakentaja-kilpailun voittajaksi ja yleisön suosikiksi nousi tänä vuonna avaruusteknologiayritys ICEYE. Kasvunrakentaja-kilpailussa etsitään pääomasijoittajien kohdeyritysten joukosta vuoden kiinnostavinta ja innostavinta kasvutarinaa, johon liittyy tärkeänä osana kasvun rakentaminen yhteistyössä pääomasijoittajan kanssa. Kilpailun voittajan valitsee ulkopuolisista asiantuntijoista koostuva vuosittain vaihtuva tuomaristo. Tuomariston muodostivat tänä vuonna hallitusammattilainen ja startup-sijoittaja Leena Niemistö, Fortumin Innovation &amp; Venturing...

ICEYE valittiin vuoden 2024 Kasvunrakentaja-kilpailun voittajaksi

Viihde- ja media-alan yhteenlaskettu, globaali liikevaihto nousi 5 prosenttia vuonna 2023, kertoo PwC:n tuore tutkimus. Kovimmassa kasvussa Suomessa olivat erityisesti elokuva-ala ja suoratoisto, kun taas kirjoihin ja lehtiin käytettiin aiempaa vähemmän rahaa. Digitaalisuus on tulevaisuudessa yhä tärkeämpi valttikortti kiihtyvässä kilpailussa. Globaali viihde- ja mediatoimiala jatkoi kasvuaan vuonna 2023. PwC:n Global Entertainment &amp; Media Outlook 2024–2028...

PwC:n tutkimus: Viihteeseen ja mediaan käytetään entistä enemmän rahaa – konsertit ja elokuvat pitävät pintansa

PwC Suomi ja Jones Group International ovat yhteistyössä julkaisseet Suomen kokonaisturvallisuutta, sekä puolustuksen ja turvallisuuden kannalta ajankohtaisia teemoja käsittelevän julkaisun Fortress Finland – Towards a collective security of Finland. Julkaisussa käsitellyt asiat on tiivistetty neljäksi teemaksi, jotka ovat ratkaisevan tärkeitä Suomen kokonaisturvallisuuden ja yhteiskunnan resilienssin kehittämisessä. Näiden teemojen merkitys korostuu erityisesti nykyisessä nopeasti muuttuvassa turvallisuusympäristössä....

Suomen kokonaisturvallisuuden ja resilienssin kehittäminen: Neljä keskeistä teemaa

Valtaosalle ihmisistä raha on ainakin jonkinasteinen motivaattori työn tekemiseen, sillä harva tekisi työtään palkatta. Rahasta eli tässä yhteydessä palkasta ei kuitenkaan ole totuttu puhumaan kovin avoimesti. Rekrytoinnin aikana työnhakija saattaa pohtia, missä vaiheessa prosessia on soveliasta kysyä lisätietoja palkkauksesta ilman, että vaikuttaa olevan vain parempien tienestien perässä. EU:n palkka-avoimuusdirektiivi muuttaa kuitenkin tilannetta viimeistään vuonna 2026....

Miksi palkkahaarukka kannattaa mainita jo työpaikkailmoituksessa?

Helsingin hovioikeus katsoi tuoreessa tuomiossaan, että vastoin henkilön omaa käsitystä hänen äidiltään saamansa varat eivät olleet laina, vaan lahja. Koska lainaksi kuvitelluista varoista ei ollut tehty lahjaveroilmoitusta, seurauksena oli ehdollista vankeutta tuomiona törkeästä veropetoksesta. Käytännössä on tavallista, että esimerkiksi vanhemmat rahoittavat lastensa taloudellisia tarpeita myös elatusvelvollisuuden päättymisen jälkeen. Sillä, miten tämä järjestetään, on kuitenkin olennainen...

Lahja, laina vai elatuslahja – miten ero ratkeaa ja voiko väärä valinta olla rikos?

Työkykyä tarkastellaan usein sairauslähtöisesti, mutta sen kokonaisvaltaiseen tukemiseen tarvitaan kuitenkin paljon laajempi näkökulma. Työkykyjohtaminen on johdon, esihenkilöiden ja työntekijöiden yhteinen tehtävä. Se edellyttää avointa vuorovaikutusta, yhteistyötä ja jatkuvaa kehittämistä. Laaja-alainen työkyvyn käsite huomioi työn ja työolojen lisäksi myös taidot, osaamisen ja elämäntilanteen. Työkykyjohtaminen tarkoittaa käytännössä työntekijöiden työkyvyn ylläpitämistä ja tukemista arjessa. Työkykyjohtamisessa korostuu ennaltaehkäisevä ja...

Miten työnantajan tulisi tukea työkykyä ja mielenterveyttä arjessa?

Oikeustieteen maisteri, varatuomari, MBA Leenamaija Heinonen liittyy PwC Suomen lakipalveluihin johtajaksi ja ryhtyy kehittämään sekä vetämään työoikeuspalveluita. Leenamaijalla on yli 15 vuoden kokemus työoikeudesta. Hän on työskennellyt aiemmin yli kymmenen vuoden ajan Roschier Asianajotoimistossa, ja PwC:lle Leenamaija siirtyy VTT:ltä, missä hän johti HR Legal Teamia ja toimi People Leadina. &#8220;On hienoa saada Leenamaijan kaltainen kokenut...

PwC vahvistaa työoikeuspalveluitaan – Leenamaija Heinonen johtamaan työoikeuspraktiikkaa

Recently, I had the pleasure of sitting down with Dr. Peter Gassmann, Global Leader of Strategy&amp;, to explore some topics shaping the future of strategy consulting. We spoke about the diverse roles Chief Strategy Officers (CSOs) can hold in different companies, how we as strategy consultants need to work WITH the client, not FOR the...

Key topics shaping our future

CBAM (Carbon Border Adjustment Mechanism) eli hiilirajamekanismi vaatii kaikkia EU-maahantuojia raportoimaan ja vuodesta 2026 alkaen, kompensoimaan hiilidioksidipäästöt tietyistä EU:n ulkopuolelta tuoduista tavaroista, kuten alumiinista, sementistä, sähköstä, lannoitteista, raudasta, teräksestä ja vedystä. Hiilirajamekanismi otetaan käyttöön vaiheittain ja kuluvalla siirtymäkaudella maahantuojien on raportoitava CBAM-tavaroiden suorat ja epäsuorat päästöt Euroopan komissiolle neljännesvuosittain. Kolmen ensimmäisen raportointijakson aikana, raportin on...

CBAM-raportoinnissa siirryttiin seuraavaan vaiheeseen: yritysten on kerättävä ja raportoitava todellisia päästötietoja

Valtiovarainministeriö julkaisi luonnoksen ”eräiden suurten ilmastointineutraaliin talouteen tähtäävien investointien verohyvityksestä” ja pyytää luonnokseen lausuntoja 11.10.2024 mennessä. Kirjoitimme asiasta aiemmin kesällä, kun valmistelusta uutisoitiin. Kun otetaan huomioon, että hyvitykset pitäisi myöntää vuoden 2025 aikana, aikataulu on ylipäätään tiukka, ja tämä näkyy kieltämättä myös hallituksen esityksen luonnoksen tasossa. Nostan esiin joitakin seikkoja samalla, kun käyn alla läpi,...

Suurten investointien verohyvitystä koskeva hallituksen esityksen luonnos jättää tilaa aktiiviselle lausuntopalautteelle

Luottamus on arvo, joka on ollut PwC:n toiminnan keskiössä koko yhtiön historian ajan. Suomen PwC täyttää loppuvuodesta 70 vuotta. Toimitusjohtaja Kauko Storbacka ja tietokirjailija Rachel Botsman korostivat yrityksen 70-vuotisjuhlassa luottamuksen merkitystä niin ihmisten hyvinvoinnille kuin yritysten menestykselle.  PwC:n tarkoitus on rakentaa yhteiskuntaan luottamusta ja ratkaista tärkeitä ongelmia. Luottamus oli myös PwC Suomen 70-vuotisjuhlan keskiössä, kun...

PwC:n 70-vuotisen taipaleen keskiössä luottamus 

Etusivu

Verotus

Johtaminen ja vastuullisuus

Yrittäjyys

Juridiikka

Taloushallinto

Teknologia ja digitaalisuus

Strategy& -topics

Medialle

Tilaa uutiskirje

Suomen verolainsäädäntö ei tunne trusteja, eikä se sisällä nimenomaisia trusteja koskevia säännöksiä. Oikeuskäytännössä harvat trusteja koskevat ratkaisut ovatkin siksi perustuneet tapauskohtaiseen harkintaan kunkin tilanteen ja trustin olosuhteiden perusteella. Ratkaisuja on aikaisemmin annettu muun muassa siitä, milloin trustin edunsaaja saa veronalaisen etuuden. Korkeimman hallinto-oikeuden nyt ratkaisemassa <a href="https://www.kho.fi/fi/index/paatokset/ennakkopaatokset/1725606467203.html" target="_blank" rel="noopener">tapauksessa</a> kyse on kuitenkin trustin asettajan verotuksesta.
Tapauksessa suomalaisen henkilön tarkoituksena oli siirtää Guernseyn lain mukaan perustettavaan, peruuttamattomaan trustiin muun muassa suomalaisen, listaamattoman osakeyhtiön äänivallattomia osakkeita. Trustin edunsaajina olisivat olleet asettajan lapset ja heidän jälkeläisensä, jotka olisivat tulevaisuudessa voineet saada trustista varoja esimerkiksi koulutukseen tai liiketoimintayhtiön perustamista varten. Varojen jakamisesta edunsaajille olisi päättänyt trustin edunvalvoja (trustee), joka Guernseyn lain mukaan olisi tullut myös trustiin siirrettyjen varojen juridiseksi omistajaksi.
Tapauksen olosuhteiden perusteella korkein hallinto-oikeus totesi ensinnäkin, että Suomen verolainsäädännön näkökulmasta kyseessä ollut trusti olisi yhteisö. Tästä puolestaan seurasi, että varojen siirto trustille ei muodostanut lahjaa trustin edunsaajille, koska kyse oli asettajan ja trustin välisestä toimesta. Toisaalta kyse ei ollut lahjasta tai muustakaan täysin vastikkeettomasta toimesta, koska asettaja ja hänen lähipiirinsä olisivat hyötyneet trustiin siirretystä varallisuudesta. Näin ollen KHO päätyi lopputulokseen, jonka mukaan varojen siirtäminen trustiin on veronalainen luovutus, jonka yhteydessä luovutusvoittovero lasketaan siirrettävien osakkeiden käyvän arvon perusteella.
KHO:n päätöksen rivien välistä voi lukea, että varat voisi olla mahdollista siirtää trustiin luovutuksen sijaan lahjana. Silloin oletettavasti ainakaan luovutusvoittoverotus ei tulisi kyseeseen. Kun KHO kuitenkin samalla katsoi luovutuksen nyt jossakin muodossa tulleen trustin edunsaajien hyväksi, voitaisiin tässä tilanteessa joutua taas keskustelemaan lahjaverotuksesta. Suo siellä, vetelä täällä.
KHO:n päätös syntyi äänestyksen 4–1 jälkeen. Itse päätöksen lopputulosta ei voi pitää erityisen yllättävänä. Päätös, sen perustelut ja aikaisemmat käsittelyvaiheet kuitenkin kuvastavat hyvin trusteihin liittyvien verokysymysten monimutkaisuutta ja toisaalta nimenomaisen sääntelyn puuttumisesta aiheutuvaa ennakoimattomuutta.
Verohallinto oli omassa päätöksessään sinänsä päätynyt samaan lopputulokseen, mutta sekoittanut asian arviointiin myös muun muassa väliyhteisölainsäädännön. Hallinto-oikeus puolestaan katsoi, että kyse ei ole veronalaisesta luovutuksesta lainkaan. Korkeimmassa hallinto-oikeudessa vähemmistöön jääneen oikeusneuvoksen ja asian esittelijän mielestä kyse oli kyllä luovutuksesta, mutta ei vastikkeellisesta luovutuksesta, jolloin luovutusvoittoverotusta ei syntyisi. Ja KHO:n enemmistö tosiaan totesi, että luovutusvoittoverotus laukeaa. Kolme viranomaiskäsittelyä, neljä erilaista mielipidettä.
Trusti voi olla erittäin käyttökelpoinen väline varallisuussuunniteluun. Koska monessa maassa ne ovat yleisiä, myös Suomessa trusteja tulee entistä useammin vastaan, kun Suomessa asuva henkilö on muualla perustetun trustin edunsaaja. Kuten tuore päätös osoittaa, trustien vaikutukset ovat Suomessa kuitenkin usein vaikeasti ennakoitavia ja ne on siksi syytä selvittää huolellisesti etukäteen. Myös ennakkoratkaisun hakeminen verokohtelusta on mahdollista. Näin oli toimittu myös KHO:n nyt ratkaisemassa tapauksessa. Ennakkoratkaisuprosessin toimivuudesta toki kertoo jotain se, että ratkaisua oli haettu vuodelle 2021, mutta lopullinen päätös korkeimmasta hallinto-oikeudesta saatiin syksyllä 2024.

Omaisuuden luovutus trustiin voi olla veronalainen luovutus

Aiheeseen liittyvät sisällöt

Yhtiön omistus osakaskohtaisiin holdingyhtiöihin – uusia keinoja työkalupakkiin

Sukupolvenvaihdoshuojennus sijoitusyhtiössä

Lahja, laina vai elatuslahja – miten ero ratkeaa ja voiko väärä valinta olla rikos?

Suurten investointien verohyvitystä koskeva hallituksen esityksen luonnos jättää tilaa aktiiviselle lausuntopalautteelle

Yhteyshenkilösi PwC:llä

Matti Kilpeläinen

Palvelumme

Muut lukivat myös

Suomen kokonaisturvallisuuden ja resilienssin kehittäminen: Neljä keskeistä teemaa

Miksi palkkahaarukka kannattaa mainita jo työpaikkailmoituksessa?

Lahja, laina vai elatuslahja – miten ero ratkeaa ja voiko väärä valinta olla rikos?