Omistajuus tutkijan silmin

Aalto on pärjännyt koronasta huolimatta hyvin ja tutkintoja on suoritettu jopa tavanomaista enemmän. Kansainvälisesti Aallolla menee todella hyvin. Timo Korkeamäki arvioi Aallon sijoittuvan 30 tai 50 parhaan kauppakorkeakoulun joukkoon, kun kansainvälisesti kauppakorkeakouluja on noin 16 000.

Yksi Aallon strategian neljästä pääpainopisteestä on huippututkimus

Aalto-yliopiston omistajuuden tutkimus ja professuuri on täysin uusi kokonaisuus, jonka tavoitteena on kehittää omistajuuden tutkimusta. Tällä hetkellä muita vastaavia tahoja ei Suomesta tai muualtakaan maailmasta löydy. Vaikka maailmalla tehdään runsaasti omistajuuteen osittain liittyvää tutkimusta, on pääpaino hyvin harvoin puhtaasti omistajuudessa. Aallossa ollaan jo kauan tuotettu omistajuuteen liittyvää opetusta ja tutkimusta, ja yksi Aallon uuden strategian neljästä pääpainopisteestä on huippututkimus. Olemassa olevan osaamisen ja strategian ansiosta Aallon oli helppo tarttua yliopiston ulkopuolelta tulleeseen pyyntöön kasvattaa tutkimusta omistajuudesta. Edellä mainittu professorin pesti on vielä täyttämättä ja haku on tällä hetkellä käynnissä kansainvälisesti. Professuurin lahjoituksia otetaan myös edelleen vastaan.

Suomessa omistajuuden professuuri -hanke on saanut valtavasti positiivista palautetta ja rahoittajat ovat lähteneet liikkeelle. Tieto hankkeesta on lähtenyt leviämään myös kansainvälisesti ja hanke on saanut hyvän vastaanoton. Saadun palautteen perusteella on selvää, että omistajuudesta tarvitaan lisää tutkittua tietoa. Aihetta on Aallossa lähestytty vakailla metodeilla, eikä prioriteetteja ole luotu liikaa ennalta. Yksi isoista kysymyksistä omistajuuden ympärillä on se, miten omistajuus vaikuttaa tulokseen, riskinottoon ja talouskasvuun.

Sipilän työryhmä on esittänyt, että suomalainen talousosaaminen on maailman parasta vuonna 2030. Omistajuuden tutkimus toivottavasti auttaa luomaan tätä kasvua.

Yrittäjyys ja innovaatio ovat Aallon tekemisen keskiössä, mutta toistaiseksi innovaatiot ovat olleet hyvin teknologiakeskeisiä. Tavoitteena on yhdistää tekninen ja kaupallinen osaaminen.

Tutkittua tietoa omistajuudesta on vähän

Miksi sitten omistajuutta on tutkittu niin vähän? Yksi syy voi olla se miten rahoituskenttämme on akateemisesti painottunut angloamerikkalaisen mallin mukaan ja isot teoriamme ja tekstikirjamme tulevat pääasiassa Yhdysvalloista. Perinteiset teoriamme perustuvat hyvin pitkälti kasvottomaan omistajuuteen ja markkinoihin, jotka reagoivat tavalla tai toisella erilaisiin asioihin. Kasvoton omistajuus ei ole dominoiva malli monessakaan Euroopan maassa, Suomi mukaan lukien. Perheyrityksissä esimerkiksi korostuu aikajänne, jossa kvartaali on 25 vuotta, millä on huomattavasti vaikutusta omistamiseen. Perheyrityksessä omistaminen on monesti pitkäjänteisempää kuin salkku- tai pörssiomistamisessa, mikä vaikuttaa myös riskinottoon ja kasvuun. ESG (Environment, Social, Governance) ja vastuullisuus tuovat omat kulmansa tutkimukseen, samoin kuin kysymys siitä, onko väliä onko yrityksen pääoma kotimaista vai ulkomaista.

Lisää yhteistyötä yritysten ja Aallon välille

Tutkimuksen kaupallistettavuus on aiheena kiinnostava ja kauppatieteissä se on myös potentiaalinen kasvualue. Kun puhutaan tutkimuksen kaupallistettavudesta, puhutaan usein muista kuin kauppatieteistä. Yritysmaailmassa saatetaan nähdä tutkimustulokset hieman liian abstrakteina ja yliopistoja onkin kritisoitu siitä, että tutkimustuloksissa käytäntö ei aina kohtaa. Tutkijoilla olisi myös parantamisen varaa kommunikaatiossa yrityksille ja yhteiskunnalle ja tutkimustuloksia olisi hyvä kääntää enemmän puhekielelle. Omistajuuden professuurin kautta pystytään toivottavasti kaventamaan tätäkin kuilua ja vaikuttamaan positiivisesti yhteiskuntaan.

Seuraava Puhetta omistajuudesta -jakso ilmestyy ennen juhannusta, silloin puheenaiheena on perheyrittäjyys.

Kuuntele jakso!