Organisaation selviytymistaidot vaikuttavat kriisienhallintaan ja kriisistä toipumisen nopeuteen
Organisaatioiden selviytymistaidot ovat olleet koetuksella viime vuosien aikana. Monet organisaatiot kokevat pandemian olevan nykyisin hallinnassa tai jopa väistyneen kokonaan. Vaikka pandemian osalta tilanne näyttää vihdoin helpottuneen, eri organisaatiot joutuvat jatkuvasti painimaan useiden geopolitiikkaan, ilmastonmuutokseen, kyberuhkiin ja toimitusketjuihin liittyviä riskien kanssa. Ne saattavat aiheuttaa toiminnalle epäjatkuvuuskohtia, joiden yli organisaatioiden tulee nopeasti päästä ja jatkaa omaa toimintaansa tuloksekkaasti.
Organisaatioiden selviytymistaidot ovat olleet koetuksella viime vuosien aikana. Monet organisaatiot kokevat pandemian olevan nykyisin hallinnassa tai jopa väistyneen kokonaan. Vaikka pandemian osalta tilanne näyttää vihdoin helpottuneen, eri organisaatiot joutuvat jatkuvasti painimaan useiden geopolitiikkaan, ilmastonmuutokseen, kyberuhkiin ja toimitusketjuihin liittyviä riskien kanssa. Ne saattavat aiheuttaa toiminnalle epäjatkuvuuskohtia, joiden yli organisaatioiden tulee nopeasti päästä ja jatkaa omaa toimintaansa tuloksekkaasti.
Organisaatioilta edellytetään niin strategista, operatiivista kuin taloudellista selviytymistaitoa. Strateginen selviytymistaito tarkoittaa organisaation kykyä kehittyä ja rakentaa joustavuutta organisaatioon eri tilanteiden varalle, kun taas operatiivinen selviytymistaito tarkoittaa kykyä ylläpitää kriittisiä toimintoja käynnissä kriisin aikana. Taloudellinen selviytymistaito asettaa vaatimuksia rahoitusaseman ja kassavirtojen hallinnalle kriisin aikana. Organisaatioiden tulee tuntea omat riskinsä, mutta se ei yksistään riitä. Tarvitaan kykyä suunnitella oman toiminnan jatkuvuutta kriisin uhatessa ja siitä toivuttaessa. Myös kriisitilanteet tulee pystyä hallitsemaan hyvin ja siirtymään toipumisvaiheeseen pian.
Kriisitilanteissa toimiminen tarkoittaa organisaatiossa yhteen hiileen puhaltamista. Silloin organisaatioyksiköiden välinen yhteistoiminta, tai sen puuttuminen, nousee tärkeäksi tekijäksi. Ennen kriisiä laaditut politiikat, prosessikuvaukset, ohjeet ja menettelytavat testataan kriisitilanne kohdatessa. Kriisinhallintaprosessi, siihen liittyvä organisoituminen, roolit ja vastuut ja toimintamallit sekä ihmisten välinen toiminta odottamattomassa tilanteessa joutuvat tulikokeeseen. Puutteellinen tai olematon etukäteissuunnittelu asettaa paineita tilanteen aikaiselle toiminnalle, ja koettelee organisaation operatiivista ja taloudellista selviytymistaitoa.
PwC:n tuore selvitys Global Crisis and Resilience Survey 2023 pureutuu tämän päivän uhkiin ja siihen, kuinka organisaatiot kohdentavat resurssejaan, toiminnan painopistettä ja investointejaan selviytymiskyvyn parantamiseksi. Katsauksessa tutustuttiin lähes 2000 globaalin organisaation näkemyksiin siitä, kuinka varautua ja kohdata tämän päivän riskit. Selvityksen mukaan selviytymistaidot ovat selvä kilpailuetu ja edellytys minkä tahansa liiketoimintastrategian toteuttamiselle. Lähes 90 prosenttia vastaajista kertoi, että selviytymistaitojen kehittäminen on yksi tärkeimmistä strategisista organisaation painopistealueista. Lähes yhtä moni vastaajista kertoo myös, että he eivät ole vielä ottaneet riittäviä askeleita koko organisaation kattavan selviytymistaitojen kehittämisen saralla tai edes määritelleet ensiaskelia riittävän tarkasti. Yritysjohtajat kuitenkin uskovat oman organisaationsa toimintaan kriisin kohdatessa.
Lue aiheesta lisää tuoreesta PwC:n selvityksestä: Global Crisis and Resilience Survey 2023
Tutustu myös PwC Suomen laatimaan katsaukseen suomalaisten yritysten riskienhallinnasta.
