Lähes kaksi kolmasosaa (63 %) yrityksistä suhtautuu luottavaisesti kykyynsä raportoida EU:n uuden kestävyysraportointidirektiivin (CSRD) mukaisesti. Tulos käy ilmi PwC:n kaikkien aikojen ensimmäisestä globaalista CSRD-tutkimuksesta. Merkittävimmäksi huolenaiheeksi kyselyssä nousee kestävyyteen liittyvien tietojen saatavuus ja laatu, jonka mainitsee haasteena 59 % vastaajista. Yli kolme neljäsosaa (79 %) EU:n ulkopuolella sijaitsevista ja 74 % EU:ssa sijaitsevista yrityksistä uskoo,...

Lähes 2/3 yrityksistä luottaa olevansa valmiita EU:n uuteen kestävyysraportointidirektiiviin

Työn tuottavuus kasvaa lähes viisi kertaa enemmän niillä sektoreilla, joilla voidaan hyödyntää tekoälyä, ilmenee PwC:n tuoreesta ja laatuaan ensimmäisestä AI Jobs Barometer -mittauksesta. Globaali selvitys analysoi yli puoli miljardia työpaikkailmoitusta 15 maasta. Mittauksen tulokset viittaavat siihen, että tekoäly voi mahdollistaa monissa maissa ulospääsyn matalasta tuottavuuden kasvusta sekä parantaa taloudellista kehitystä, palkkoja ja elintasoa. PwC:n AI...

PwC:n globaali tutkimus: Tekoäly nostaa työn tuottavuutta

PwC Suomi on nimittänyt uusiksi partnereikseen kuusi asiantuntijaa. Nimitykset astuvat voimaan 1.7.2024. Markus Kärki (DI) Markus Kärki on kokenut konsultoinnin ammattilainen ja tukenut yli 20 vuoden ajan sekä suomalaisia että kansainvälisiä yrityksiä strategioiden kehittämisessä, liiketoiminnan kasvuedellytysten luomisessa ja operatiivisen toiminnan tehostamisessa. Markuksen erityisosaamista on asiakaslähtöisten toimitusketjujen ja operatiivisten toimintamallien kehittäminen sekä digitaalisin että perinteisin menetelmin....

PwC Suomi nimitti uusia partnereita

Suurten kielimallien integroimisesta työympäristöihin on tullut merkittävän mielenkiinnon kohde. PwC:n maailmanlaajuisessa CEO Survey -tutkimuksessa havaittiin, että toimitusjohtajat uskovat luovan tekoälyn kasvattavan sekä yrityksen liikevaihtoa että tulosta.   Yleisen käsityksen mukaan nuoret asiantuntijat, joilla ehkä nähdään olevan luontaista joustavuutta sekä teknistä osaamista, olisivat ihanteellisia ehdokkaita omaksumaan ja sopeutumaan uusien työkalujen käyttöönottoon. Väitän kuitenkin, että kokeneet asiantuntijat...

Kokeneet asiantuntijat ovat avainasemassa suurten kielimallien hyödyntämisessä asiantuntijatyössä

Suostumus on yksi kuudesta laillisesta perusteesta, joilla henkilötietoja voidaan EU:n tietosuoja-asetuksen (GDPR) mukaan käsitellä. Suostumus voi kuitenkin olla lainmukainen käsittelyperuste vain, jos se on pyydetty asianmukaisesti ja jos se voidaan peruuttaa yhtä helposti kuin se on annettu. Jos suostumusta ei ole pyydetty oikein eikä henkilötietojen käsittelylle ole muuta perustetta, tiedot on poistettava. Vaatimukset suostumuksen antamiselle...

Pyydätkö oikein suostumuksen henkilötietojen käsittelylle?

FASTER (Faster and Secure Reduction of Source Taxes) on direktiiviehdotus, jolla pyritään tekemään lähdeveron perimistä koskevasta menettelystä EU:ssa turvallisempaa ja tehokkaampaa rajat ylittäville sijoittajille, kansallisille veroviranomaisille ja arvopaperien säilyttäjille. Nykyiset menettelyt ovat monissa valtioissa pitkiä, kalliita ja hankalia ja voivat olla alttiita laajamittaisille veropetoksille. Monet jäsenvaltiot perivät lähdeveroa ulkomailla asuville sijoittajille maksetuista osingoista ja joukkovelkakirjojen...

Euroopan unionin neuvosto sopuun lähdeveromenettelyjä koskevasta FASTER-aloitteesta

Kirjanpitolautakunta (KILA) on 23.4.2024 antamassaan lausunnossa 2059/2024 käsitellyt vastikkeellisen osakeannin merkintähinnan kirjaamista sijoitetun vapaan oman pääoman rahastoon (SVOP-rahasto) sekä yhtiön jakokelpoisiin varoihin.  KILA:n lausunto pähkinänkuoressa Hakija (tiettävästi Taloushallintoliitto) on hakemuksellaan pyytänyt lausuntoa osakeannin kirjanpidon kirjauksiin tilanteissa, joissa vastikkeellisen osakeannin merkintähinta on päätetty kirjata kokonaan SVOP-rahastoon. Hakija on kysynyt 1) voidaanko osakepääoman korotusta koskevaa kirjausohjeistusta soveltaa...

KILA:n lausunnon mukaan maksamaton SVOP-sijoitus vähentää jakokelpoisia varoja

Osaamisvaje on tunnistettu vakavaksi ongelmaksi niin Suomessa kuin globaalistikin. PwC:n ja World Economic Forumin laatiman, tuoreen Putting Skills First -raportin mukaan 60 % yrityksistä kokee osaamisvajeen olevan suurin este liiketoiminnan kehittymiselle. Yhtenä keinona osaamisvajeen paikkaamiseen voidaan nähdä siirtyminen tutkintoperusteisesta rekrytoinnista osaamisperusteiseen rekrytointiin. Monissa yrityksissä on totuttu rekrytoimaan tiettyjen tutkinto- ja kokemusvaatimusten kautta. Samanaikaisesti, kun yritykset...

Osaamisperusteisesta rekrytoinnista apua osaajapulaan ja liiketoiminnan kehittämiseen

Mikä ihmeen IFRS? -blogisarjan kuudennessa osassa Juulia Malmelin käsittelee oman ja vieraan pääoman välistä rajanvetoa sekä niiden luokittelusääntöihin ehdotettuja muutoksia. Kun erikoistuu rahoitusinstrumentteihin liittyvien IFRS-tilinpäätöskysymysten ratkomiseen, saa varautua siihen, että puhelin pirisee silloin tällöin uudenvuodenaattona hyvinkin sähäkästi. Toisinaan langan päässä on soittaja, joka selvittää mahdollisuuksiaan rahoitusvelkansa luokitteluun pitkäaikaiseksi tilinpäätöksessä (ks. kollegani artikkeli aiheeseen liittyvästä muutoksesta...

IFRS valokeilassa – Oman ja vieraan pääoman rajalla

Valtioneuvosto antoi odotetusti eduskunnalle torstaina 30.5.2024 hallituksen esityksen 64/2024 yleisen arvonlisäverokannan ja vakuutusmaksuveron korottamisesta 25,5 prosenttiin. Valitettavasti verovelvollisten vahva yhtenäinen vaatimus voimaantulon siirtämisestä vähintään kuukaudella ei saanut muutosta aikaan. Meillä on siis 92 päivää aikaa valmistautua uudistukseen mukaan lukien viikonloput, juhannus ja kesälomat. Lyhyt kertaus askelmerkeistä: 1) Selvitä, mistä järjestelmistä arvonlisäverotieto tulee laskuille ja veroilmoituksille. 2)...

Onnittelut 30-vuotiaalle arvonlisäverolaille

PwC Suomen johtoon on tehty nimityksiä, jotka astuvat voimaan 1.7.2024. KTM Anne Launis on nimitetty vero- ja lakipalveluiden johtajaksi. Anne jatkaa tässä roolissa johtoryhmän jäsenenä. DI Juuso Laatikainen on nimitetty Markets Leaderiksi ja johtoryhmän jäseneksi. Varatuomari, OTK, KTM Jari Lappalainen on nimitetty Private Business Leaderiksi. KTM Petri Näätänen on nimitetty PwC Suomen Inclusion &amp; Diversity...

PwC Suomen johtoon uusia nimityksiä

Kuten useampi lukija varmasti tietää, EU-oikeus hyvin karkeasti ilmaistuna edellyttää, että ulkomaisia otuksia ei kohdella verotuksessa kotimaisia vastaavia otuksia huonommin. Tämän säännön tulkinta aiheuttaa ”systeemille” enemmän tai vähemmän jatkuvaa kuormitusta. Oletetaan, että Suomesta maksetaan ulkomaille vaikkapa osinkoa. Tätä Suomi mielellään verottaisi. On kuitenkin useita tilanteita, joissa verotus ei ole EU-oikeuden vuoksi mahdollista, koska kotimaisessakaan tilanteessa...

Ulkomaisten kiinteistörahastojen verotuksessa tarvitaan ryhtiliike

Etusivu

Verotus

Johtaminen ja vastuullisuus

Yrittäjyys

Juridiikka

Taloushallinto

Teknologia ja digitaalisuus

Strategy& -topics

Medialle

Tilaa uutiskirje

Monissa yrityksissä on totuttu rekrytoimaan tiettyjen tutkinto- ja kokemusvaatimusten kautta. Samanaikaisesti, kun yritykset kamppailevat osaajapulan kanssa, vain vajaa puolet työntekijöistä kokee suorittamansa tutkinnon olevan relevantti työtehtävänsä kannalta. Voisiko avarakatseisempi suhtautuminen potentiaalisten työntekijöiden taustoihin olla keino löytää helpommin hyviä työntekijöitä ja taistella osaajapulaa vastaan?<span data-ccp-props="{&quot;134233117&quot;:false,&quot;134233118&quot;:false,&quot;201341983&quot;:0,&quot;335551550&quot;:1,&quot;335551620&quot;:1,&quot;335559685&quot;:0,&quot;335559737&quot;:0,&quot;335559738&quot;:0,&quot;335559739&quot;:160,&quot;335559740&quot;:279}"> 
Suomen koulutusjärjestelmää on pidetty laadukkaana, ja ehkä senkin vuoksi suoritetun tutkinnon ajatellaan olevan tietynlainen vakuus osaamisesta. Tyypilliseen asiantuntijatehtävän rekrytointiprosessiin kuuluu 2–4 haastattelua. Loppujen lopuksi niiden perusteella kandidaatin osaamisesta saatava tieto – minkä perusteella valinnat tehdään – on melko vähäistä. On totuttu ajattelemaan, että 3,5 vuotta ammattikorkeakoulussa, 5 vuotta yliopistossa tai jokin tietty CV-merkintä on ainakin jonkinlainen tae osaamisesta.<span data-ccp-props="{&quot;134233117&quot;:false,&quot;134233118&quot;:false,&quot;201341983&quot;:0,&quot;335551550&quot;:1,&quot;335551620&quot;:1,&quot;335559685&quot;:0,&quot;335559737&quot;:0,&quot;335559738&quot;:0,&quot;335559739&quot;:160,&quot;335559740&quot;:279}"> 
Totuus on kuitenkin se, että Skills First -raportin mukaan yli puolet työntekijöistä kokee, että heillä on osaamista, jota heillä ei suoritetun tutkinnon tai aiemman työkokemuksen perusteella voisi päätellä olevan. Lähes puolet työntekijöistä ajattelee työnantajien antavan liikaa painoarvoa aiemmalle kokemukselle ja liian vähän osaamiselle. Nyt katseet kääntyvätkin osaamisperusteiseen rekrytointiin, jossa keskitytään siihen, mitä kandidaatti osaa tehdä, eikä siihen, miten hän on oppinut sen. 
<h2>Muutos kohti osaamisperusteista rekrytointia </h2>
Osaamisperusteiseen rekrytointiin siirtyminen vaatii muutosta ajattelutavassa sekä kulttuurissa ja tämä muutos on tärkeä onnistumisen edellytys. Kun on pitkään totuttu toimimaan tietyllä tavalla, vaatii muutos tietoisia päätöksiä tehdä toisin sekä harjoittelua ja toistoja. On tärkeää tunnistaa ja haastaa omat ajatusvinoumat, jotka voivat vaikuttaa rekrytointipäätöksiin, sekä tarkastella kriittisesti, mitä osaamista tehtävässä todella tarvitaan ja miten sitä voidaan mitata. On myös järkevää pysähtyä pohtimaan esimerkiksi sitä, mistä eri tehtävien koulutusvaatimukset ovat peräisin ja missä tehtävissä niistä olisi mahdollista luopua.<span data-ccp-props="{&quot;134233117&quot;:false,&quot;134233118&quot;:false,&quot;201341983&quot;:0,&quot;335551550&quot;:1,&quot;335551620&quot;:1,&quot;335559685&quot;:0,&quot;335559737&quot;:0,&quot;335559738&quot;:0,&quot;335559739&quot;:160,&quot;335559740&quot;:279}"> 
Koulutusvaatimuksia määriteltäessä pitäisi tarkastella sitä, mitä osaamista tehtävässä perinteisesti vaadittu koulutus antaa tai sen toivotaan antavan ja voisiko saman osaamisen saada muilla keinoin. Onko esimerkiksi väliä, minkä alan korkeakoulututkinnosta on kyse, jos korkeakoulussa opiskelemisen on itsessään nähty kartuttavan tehtävässä tarvittavia taitoja, kuten tiedonhankintakykyä tai projektinhallinta- ja yhteistyötaitoja? Onko väliä, ovatko taidot kertyneet vapaaehtoistyössä, avoimen yliopiston luennolla vai ammattikorkeakoulun kurssilla, jos osaaminen on kuitenkin lopulta sama? <span data-ccp-props="{&quot;134233117&quot;:false,&quot;134233118&quot;:false,&quot;201341983&quot;:0,&quot;335551550&quot;:1,&quot;335551620&quot;:1,&quot;335559685&quot;:0,&quot;335559737&quot;:0,&quot;335559738&quot;:0,&quot;335559739&quot;:160,&quot;335559740&quot;:279}"> 
Taitoihin perustuvan rekrytoinnin ulkopuolelle jää ammatteja, kuten poliisi, lääkäri tai juristi, joihin pätevyyden ja osaamisen saa vain ja ainoastaan tutkinnon kautta. Hyvin usein tiettyä tutkintoa on kuitenkin vaadittu myös rooleissa, joissa vaatimus ei perustu mihinkään lakiin tai muuhun sääntelyyn.
<h2>Konkreettisia keinoja osaamisperusteiseen rekrytointiin siirtymiseen<span data-ccp-props="{&quot;134233117&quot;:false,&quot;134233118&quot;:false,&quot;201341983&quot;:0,&quot;335551550&quot;:1,&quot;335551620&quot;:1,&quot;335559685&quot;:0,&quot;335559737&quot;:0,&quot;335559738&quot;:0,&quot;335559739&quot;:160,&quot;335559740&quot;:279}"> </h2>
Osaamisperusteisen rekrytoinnin ideana on tehdä rekrytointipäätökset kandidaatin osaamisen perusteella välittämättä aiemmasta työkokemuksesta tai koulutuksesta. Ei siis ole merkityksellistä, miten ja missä osaaminen on karttunut, kunhan henkilöllä on tehtävässä vaadittavat taidot. Mutta miten näitä taitoja voisi selvittää rekrytointiprosessin aikana ilman tietoja koulutuksesta ja aiemmista tehtävänimikkeistä?<span data-ccp-props="{&quot;134233117&quot;:false,&quot;134233118&quot;:false,&quot;201341983&quot;:0,&quot;335551550&quot;:1,&quot;335551620&quot;:1,&quot;335559685&quot;:0,&quot;335559737&quot;:0,&quot;335559738&quot;:0,&quot;335559739&quot;:160,&quot;335559740&quot;:279}"> 
Rekrytoinnissa ensimmäinen askel osaamisen kartoittamiseen on tyypillisesti ollut kandidaatin ansioluettelon pyytäminen työhakemuksen yhteydessä. Ansioluettelo ohjaa kuitenkin helposti näkemään kandidaatin osaamisen nimenomaan koulutuksen ja aiemman työkokemuksen kautta. Kuten todettu, yli puolella työntekijöistä on taitoja, joita heillä ei koulutuksen tai kokemuksen perusteella voisi olettaa olevan. Arvion tekeminen pelkästään niiden perusteella jättää siten suuren potentiaalin huomioimatta.<span data-ccp-props="{&quot;134233117&quot;:false,&quot;134233118&quot;:false,&quot;201341983&quot;:0,&quot;335551550&quot;:1,&quot;335551620&quot;:1,&quot;335559685&quot;:0,&quot;335559737&quot;:0,&quot;335559738&quot;:0,&quot;335559739&quot;:160,&quot;335559740&quot;:279}"> 
Osaamisperusteisen päätöksen tekeminen voi olla vaikeaa, jos kaikki tieto kandidaattien koulutuksista ja kokemuksista (ja niiden puutteista) on saatavilla. Rekrytointiin liittyy nimittäin paljon tiedostamattomia ajatusvinoumia. Vaikka rekrytoiva henkilö ajattelisi lähtökohtaisesti, ettei koulutuksella ole tehtävässä merkitystä, voi hän alitajuisesti suosia kahdesta kandidaatista sitä, jolla on korkeampi tai toimialalla tyypillisesti arvostetumpi koulutus. <span data-ccp-props="{&quot;134233117&quot;:false,&quot;134233118&quot;:false,&quot;201341983&quot;:0,&quot;335551550&quot;:1,&quot;335551620&quot;:1,&quot;335559685&quot;:0,&quot;335559737&quot;:0,&quot;335559738&quot;:0,&quot;335559739&quot;:160,&quot;335559740&quot;:279}"> 
Ratkaisuna tähän voidaan nähdä rekrytointiprosessin uudistaminen niin, ettei esimerkiksi perinteistä ansioluetteloa tai hakemuskirjettä pyydetä toimittamaan lainkaan. Niiden sijaan kandidaattia pyydetään vastaamaan juuri niihin kysymyksiin, jotka ovat tehtävän kannalta relevantteja. Jos tehtävässä vaaditaan kestävyysraportoinnin osaamista, voidaan kandidaattia pyytää kertomaan hakulomakkeella, millaista osaamista hänellä on esimerkiksi kestävyysraportointidirektiivi CSRD:stä. Jos rekrytointi etenee haastatteluvaiheeseen, voidaan hyödyntää substanssiosaamista mittaavia case-tehtäviä ja erilaisia soveltuvuusarviointityökaluja. Kun keskitytään juuri tehtävän kannalta relevanttiin taitoon, vähenee sen merkitys, mikä koulutus taustalla on, mikä tehtävänimike henkilöllä on edellisessä roolissaan ollut ja miten vaaditut taidot on opittu.
<h2>Käytännön vinkkejä osaamisperusteiseen rekrytointiin<span data-ccp-props="{&quot;134233117&quot;:false,&quot;134233118&quot;:false,&quot;201341983&quot;:0,&quot;335551550&quot;:1,&quot;335551620&quot;:1,&quot;335559685&quot;:0,&quot;335559737&quot;:0,&quot;335559738&quot;:0,&quot;335559739&quot;:160,&quot;335559740&quot;:279}"> </h2>
<ul>
<li data-leveltext="" data-font="Symbol" data-listid="2" data-list-defn-props="{&quot;335552541&quot;:1,&quot;335559685&quot;:720,&quot;335559991&quot;:360,&quot;469769226&quot;:&quot;Symbol&quot;,&quot;469769242&quot;:[8226],&quot;469777803&quot;:&quot;left&quot;,&quot;469777804&quot;:&quot;&quot;,&quot;469777815&quot;:&quot;hybridMultilevel&quot;}" aria-setsize="-1" data-aria-posinset="1" data-aria-level="1">Luovu perinteisestä ansioluettelosta ja hakemuskirjeestä. Pyydä kandidaatteja vastaamaan suoraan tehtävän kannalta relevantteihin kysymyksiin, jotka osoittavat heidän osaamistaan. </li>
<li data-leveltext="" data-font="Symbol" data-listid="2" data-list-defn-props="{&quot;335552541&quot;:1,&quot;335559685&quot;:720,&quot;335559991&quot;:360,&quot;469769226&quot;:&quot;Symbol&quot;,&quot;469769242&quot;:[8226],&quot;469777803&quot;:&quot;left&quot;,&quot;469777804&quot;:&quot;&quot;,&quot;469777815&quot;:&quot;hybridMultilevel&quot;}" aria-setsize="-1" data-aria-posinset="2" data-aria-level="1">Hyödynnä haastatteluvaiheessa case-tehtäviä, jotka simuloivat todellisia työtilanteita ja antavat kandidaateille mahdollisuuden näyttää taitonsa käytännössä. </li>
<li data-leveltext="" data-font="Symbol" data-listid="2" data-list-defn-props="{&quot;335552541&quot;:1,&quot;335559685&quot;:720,&quot;335559991&quot;:360,&quot;469769226&quot;:&quot;Symbol&quot;,&quot;469769242&quot;:[8226],&quot;469777803&quot;:&quot;left&quot;,&quot;469777804&quot;:&quot;&quot;,&quot;469777815&quot;:&quot;hybridMultilevel&quot;}" aria-setsize="-1" data-aria-posinset="3" data-aria-level="1">Käytä soveltuvuusarviointityökaluja, kuten työpersoonallisuus- ja motivaatiotestejä, jotka auttavat arvioimaan kandidaattien sopivuutta yrityksen kulttuuriin ja arvoihin sekä tiimiin ja sen toimintatapoihin.<span data-ccp-props="{&quot;134233117&quot;:false,&quot;134233118&quot;:false,&quot;201341983&quot;:0,&quot;335551550&quot;:1,&quot;335551620&quot;:1,&quot;335559685&quot;:720,&quot;335559737&quot;:0,&quot;335559738&quot;:0,&quot;335559739&quot;:160,&quot;335559740&quot;:279,&quot;335559991&quot;:360}"> </li>
<li data-leveltext="" data-font="Symbol" data-listid="2" data-list-defn-props="{&quot;335552541&quot;:1,&quot;335559685&quot;:720,&quot;335559991&quot;:360,&quot;469769226&quot;:&quot;Symbol&quot;,&quot;469769242&quot;:[8226],&quot;469777803&quot;:&quot;left&quot;,&quot;469777804&quot;:&quot;&quot;,&quot;469777815&quot;:&quot;hybridMultilevel&quot;}" aria-setsize="-1" data-aria-posinset="4" data-aria-level="1">Hyödynnä rekrytoinnin ammattilaisiamme totuttujen ajattelumallien haastamisessa ja tukena esimerkiksi ensimmäisissä rekrytoinneissa, joissa osaamisperusteista rekrytointia pilotoidaan. </li>
</ul>
Osaamisperusteinen rekrytointi on tehokas tapa vastata osaajapulaan ja tukea liiketoiminnan kasvua. Herättikö osaamisperusteinen rekrytointi kiinnostuksesi? Haluatko tietää lisää siitä, miten voit hyödyntää osaamisperusteista rekrytointia omassa yrityksessäsi? Lataa PwC:n ja World Economic Forumin yhteistyössä laatiman Putting Skills First -raportin tiivistelmä <a href="https://www.pwc.fi/fi/tiedostot/Putting-skills-first.pdf" target="_blank" rel="noopener">täältä </a>ja ota meihin yhteyttä!

Osaamisperusteisesta rekrytoinnista apua osaajapulaan ja liiketoiminnan kehittämiseen

Aiheeseen liittyvät sisällöt

Johtajien työhyvinvointi heikentynyt Suomessa

Sitoutuneet työntekijät parantavat yrityksen tuottavuutta

Mitä työnantajan kannattaa huomioida kutsuessaan henkilökuntaa takaisin töihin lomautusten jälkeen?

Kuinka paljon työntekijän lähteminen maksaa tutkimusten mukaan yritykselle?

Yhteyshenkilösi PwC:llä

Anastasia Strandberg

Ella Maisonlahti

Palvelumme

Muut lukivat myös

Kokeneet asiantuntijat ovat avainasemassa suurten kielimallien hyödyntämisessä asiantuntijatyössä

Lähes 2/3 yrityksistä luottaa olevansa valmiita EU:n uuteen kestävyysraportointidirektiiviin

Pyydätkö oikein suostumuksen henkilötietojen käsittelylle?