Osakkeiden erilajisuus ei vaikuta sukupolvenvaihdoshuojennukseen
Verottajan kanta nurin: osakkeiden erilainen oikeus yhtiön varojenjakoon ei vaikuta sukupolvenvaihdoshuojennuksen soveltamiseen.
Verottajan kanta nurin: osakkeiden erilainen oikeus yhtiön varojenjakoon ei vaikuta sukupolvenvaihdoshuojennuksen soveltamiseen.
Jos lahjoitukseen tai perintöön sovelletaan ns. sukupolvenvaihdoshuojennusta, maksettavan veron määrä laskee vähintään 60 %, usein huomattavasti enemmänkin. Huojennuksen soveltamismahdollisuudella on siis erittäin olennainen vaikutus yritysten sukupolvenvaihdosten verokustannukseen.
Huojennuksen soveltaminen edellyttää, että lahjaan tai perintöön sisältyy vähintään 10 % yhtiön osakkeista. Lisäksi korkein hallinto-oikeus on edellyttänyt, että lahjan tai perinnön kohteena olevat osakkeet eivät saa olla täysin äänivallattomia. Tämän lisäksi laki tai KHO:n ratkaisukäytäntö ei aseta huojennuksen myöntämiselle osakkeiden tuottamiin oikeuksiin liittyviä edellytyksiä.
Kun soveltamisedellytykset täyttyvät, kaikkia yhtiön osakkeita siis pidetään huojennusta laskettaessa samanarvoisina. Verohallinto on kuitenkin ohjeistuksessaan ja ratkaisukäytännössään ajanut esitetystä kritiikistä välittämättä tulkintaa, jonka mukaan osakkeiden erilajisuus ja niiden tuottamat erilaiset oikeudet voisivat vaikuttaa sukupolvenvaihdoshuojennuksen soveltamiseen tai huojennetun veron määrään. Olemme aiemmin uutisoineet verottajan ohjeistuksesta kattavammin täällä.
Korkein hallinto-oikeus on 16.4.2018 antanut merkittävän vuosikirjapäätöksen sukupolvenvaihdoshuojennuksen soveltamisesta. Ratkaistussa tapauksessa yhtiöllä oli kaksi osakesarjaa, joista A-sarjan osakkeet tuottivat 20-kertaisen oikeuden yhtiön varojenjakoon yhtiön B-sarjan osakkeisiin verrattuna. Kummankin osakesarjan osakkeet antoivat yhtäläisen äänivallan yhtiössä. Veronsaajien oikeudenvalvontayksikkö ajoi asiassa tulkintaa, jonka mukaan huojennuksen soveltuminen olisi edellyttänyt 10 % omistusosuuden lisäksi myös sitä, että lahjan kohteena olevat osakkeet oikeuttavat myös vähintään 10 % osuuteen yhtiön varojenjaosta. Tämä vaatimus vastaa Verohallinnon omaksumaa linjaa, mutta ei perustu lakiin tai oikeuskäytäntöön. Sen sijaan se on yksiselitteisesti lakia koskevan hallituksen esityksen vastainen.
Julkaistussa ratkaisussa hallinto-oikeus ja korkein hallinto-oikeus perustivat oman kantansa ja ratkaisunsa voimassa olevaan lainsäädäntöön. Tuomioistuimet totesivat yksiselitteisesti, että osakkeiden tuottamilla erilaisilla oikeuksilla yhtiön varojenjakoon ei ole vaikutusta sukupolvenvaihdoshuojennuksen soveltamiseen. Käytännössä huojennusta voidaan siis soveltaa, vaikka lahjan tai perinnön kohteena olevat osakkeet oikeuttaisivat alle kymmeneen prosenttiin kohdeyhtiön varojenjaosta. Korkeimman hallinto-oikeuden ratkaisun KHO:2018:53 voit lukea kokonaisuudessaan täältä.
Ratkaisu voi vaikuttaa myös muiden osakasoikeuksien merkitykseen sukupolvenvaihdoshuojennuksessa
Nyt annettu ratkaisu koskee nimenomaisesti vain varojenjakoon liittyvien oikeuksien vaikutusta sukupolvenvaihdoshuojennukseen, mutta ratkaisun perusteella voidaan tehdä päätelmiä myös muiden osakasoikeuksien merkityksestä. Verohallinto on edellä viitatussa ohjeessaan mm. väittänyt, että huojennuksen soveltuminen edellyttäisi myös vähintään 10 %:n äänivaltaa kohdeyhtiössä. Myöskään tämä vaatimus ei perustu lakiin.
Tuoreen ratkaisun perusteluissa tuomioistuimet totesivatkin yksiselitteisesti, että huojennuksen soveltamisen suhteen kaikki osakkeet ovat samanarvoisia, vaikka osakkeisiin liittyvät oikeudet tai äänivalta olisivat erilaiset.
Olisikin toivottavaa, että Verohallinto muuttaisi ohjeistustaan myös tältä osin lainsäädännön mukaiseksi.
Verohallinto on johdonmukaisesti pyrkinyt omilla tulkinnoillaan kiristämään sukupolvenvaihdoshuojennuksen soveltamisedellytyksiä ja -alaa siitä, mihin rajat lainsäädännön mukaan asettuvat. Vaikka tuore ratkaisu selkiyttää tilannetta varojenjaon osalta, huojennuksen soveltamiseen liittyy edelleen useita, ainakin Verohallinnon käsityksen mukaan tulkinnanvaraisia kysymyksiä.
Koska huojennuksen oikean soveltamisen merkitys on yksittäisen sukupolvenvaihdoksen yhteydessä yleensä todella merkittävä, sukupolvenvaihdokset onkin syytä suunnitella huolellisesti myös verotuksen näkökulmasta.
