Perheyhtiön omistaja! Miten varmistat lastesi tasapuolisen kohtelun perinnönjaossa?
Olet ehkä jo suunnittelemassa, miten perheen yrityksen voisi siirtää eteenpäin seuraavalle sukupolvelle järkevästi ja verotehokkaasti. Saattaa olla, että jotkut lapsistasi ovat jo mukana yrityksen toiminnassa. Ehkäpä joku lapsista on enemmän kiinnostunut perheyrityksen jatkamisesta ja toiminnan kehittämisestä kuin toiset. Yhdellä lapsella puolestaan voi olla edellytykset yritystoiminnan jatkamiselle, toisella taas ei. Perheyrityksen siirtäminen nuoremmalle sukupolvelle voidaan ratkaista niin, että kaikki lapset tulevat osaksi yrityksen toimintaa tavalla tai toisella, esimerkiksi toimimalla yrityksen hallituksessa, mutta ei niinkään sen operatiivisessa toiminnassa. Mutta aina tämäkään ei ole vaihtoehto. Mitä kaikkea sinun tulee perheyhtiön omistajana ottaa huomioon, jos yritystoimintaa ei voida tai haluta siirtää kaikille lapsille tasapuolisesti?
Olet ehkä jo suunnittelemassa, miten perheen yrityksen voisi siirtää eteenpäin seuraavalle sukupolvelle järkevästi ja verotehokkaasti. Saattaa olla, että jotkut lapsistasi ovat jo mukana yrityksen toiminnassa. Ehkäpä joku lapsista on enemmän kiinnostunut perheyrityksen jatkamisesta ja toiminnan kehittämisestä kuin toiset. Yhdellä lapsella puolestaan voi olla edellytykset yritystoiminnan jatkamiselle, toisella taas ei. Perheyrityksen siirtäminen nuoremmalle sukupolvelle voidaan ratkaista niin, että kaikki lapset tulevat osaksi yrityksen toimintaa tavalla tai toisella, esimerkiksi toimimalla yrityksen hallituksessa, mutta ei niinkään sen operatiivisessa toiminnassa. Mutta aina tämäkään ei ole vaihtoehto. Mitä kaikkea sinun tulee perheyhtiön omistajana ottaa huomioon, jos yritystoimintaa ei voida tai haluta siirtää kaikille lapsille tasapuolisesti?
Kirjoituksessamme perehdymme siihen, minkälaisia oikeuksia muilla sisaruksilla on perinnönjaossa, mikäli yhtä lapsista on suosittu perinnönjättäjän elinaikana. Lisäksi tarjoamme ratkaisuja, joiden avulla perinnönjättäjä voi etukäteen varmistua lastensa tasapuolisesta kohtelusta perinnönjaossa perhesopua järkyttämättä.
Lapsen oikeus lakiosaan ja lakiosan määrä
Lapsella on aina oikeus saada lakiosansa vanhempansa perinnöstä. Tämä oikeus lapsella on mahdollisesta testamentista ja aiemmin muille tahoille annetuista lahjoista huolimatta.
Lakiosa on puolet lapsen lakimääräisestä perintöosuudesta. Lakiosa lasketaan lähtökohtaisesti siitä omaisuudesta, joka perittävällä oli kuolinhetkellä. Tämän lisäksi lakiosalaskelmassa otetaan huomioon lisäyksenä perittävän elinaikanaan antamat ennakkoperinnöt, suosiolahjat sekä testamenttiin rinnastuvat lahjat.
Mikäli kuolinpesässä on riittävästi varoja lakiosan suorittamiseen, saa lapsi lakiosaansa vaadittuaan suorituksen kuolinpesän varoista. Mikäli lakiosaa ei voida toteuttaa pesän varoilla, perintöosaansa enemmän saaneelle perilliselle voi syntyä velvollisuus suorittaa lakiosan täydennystä lakiosaan oikeutetulle perilliselle kuolinpesän ulkopuolisella muulla varallisuudella tai rahana.
Jos esimerkiksi yksi lapsista on saanut perittävän elinaikana yrityksen osakkeita lahjana enemmän kuin muut lapset, ovat muut lapset lähtökohtaisesti oikeutettuja saamaan kompensaationa jotakin muuta varallisuutta ainakin lakiosansa verran tasapuolisen kohtelun nimissä. Perittävän elinaikana voidaan varmistaa lasten tasavertainen kohtelu niin lahjoitusten kuin testamenttimääräysten avulla, jolloin muille lapsille voidaan testamentata yritysvarallisuuden ulkopuolista omaisuutta. Testamentissa voidaan myös määrätä aikaisemmin annettu lahja huomioitavaksi perinnönjaossa tai määrätä se suoraan lahjansaajan ennakkoperinnöksi.
Ennakkoperintö
Lahja, jonka lapsi saa perinnönjättäjän elinaikana, voi tietyissä tilanteissa olla ennakkoperintöä. Lapselle annettu lahja on lähtökohtaisesti ennakkoperintöä, ellei lahjakirjassa tai esimerkiksi testamentissa ole muuta erikseen määrätty.
Jos yritysvarallisuus on annettu ennakkoperintönä yhdelle lapselle, otetaan se huomioon perinnönjaossa ja perintöverotuksessa. Mitä tämä tarkoittaa käytännössä?
- Ennakkoperinnön saanut lapsi antaa lahjoitushetken jälkeen lahjaveroilmoituksen ja maksaa lahjaveron ennakkoperintönä saamastaan yritysomaisuudesta.
- Lahjanantajan kuoleman jälkeen ennakkoperintö lisätään laskennallisesti kuolinpesän varoihin lahjoitushetken mukaisesta arvostaan.
- Kuolinpesän varat, mukaan lukien ennakkoperintö, jaetaan laskennallisiksi perintöosuuksiksi lapsille pääluvun mukaisesti. Näiden laskennallisten osuuksien mukaan Verohallinto määrää jokaiselle lapselle perintöveron.
- Ennakkoperintöä saaneen lapsen tulevasta perintöverosta vähennetään se lahjavero, jonka hän on jo aiemmin maksanut.
- Perinnönjaossa ennakkoperintöä saanut lapsi saa ennakkoperinnön verran vähemmän muuta omaisuutta kuin muut lapset.
Ennakkoperintövaihtoehtoa harkittaessa on kuitenkin muistettava, että jollei kaikkea sitä, minkä perillinen on ennakkona saanut, voida vähentää hänen perintöosastaan, ei hän kuitenkaan ole velvollinen palauttamaan erotusta, ellei niin ole määrätty ennakkoa annettaessa. Eli tietyissä tilanteissa, jos muuta jäämistöomaisuutta ei ole tarpeeksi, ei ennakkoperintömääräyksenkään kautta saada varmistettua lasten tasapuolista kohtelua. Toki vähemmän saava lapsi, voi vaatia lakiosaansa ja tietyissä tilanteissa lakiosansa täydennystä, mutta ns. absoluuttinen tasajako saattaa tästä huolimatta jäädä toteuttamatta.
Lisähaastetta asiaan tuo perintökaaren sääntö, jos puolisoiden yhteiselle rintaperilliselle on annettu ennakkoperintöä jommankumman puolison avio-oikeuden alaisesta omaisuudesta, on sen arvo vähennettävä ensiksi kuolleelta puolisolta jääneestä perinnöstä. Jos ennakon koko arvoa ei voida tästä vähentää, on loppuosa vähennettävä toiselta puolisolta jääneestä perinnöstä.
Kun ennakkoperintö arvostetaan lähtökohtaisesti sen antamishetken mukaiseen arvoon perintöverotuksessa, voi perinnönjaossa syntyä epäreiluuden tunnetta perillisten kesken. Onhan kauan aikaa sitten annettu lahja todennäköisesti ihan toisen arvoinen, kun perinnönjaon aika koittaa. Sen välttämiseksi, ettei annettu ennakkoperintö suosisi sen saajaa liikaa, voi lahjanantaja joko lahjakirjassa tai testamentissaan määrätä, että annettu lahja arvostetaan kuolinpäivän arvoon.
Koska perintö- ja lahjavero on progressiivinen vero, voi ennakkoperintö olla lahjansaajalleen kallis vaihtoehto erityisesti, kun kyse on arvokkaan yritysomaisuuden lahjoituksesta. Muun muassa tämän johdosta suljetaan lahjoituksen yhteydessä usein pois olettama ennakkoperinnöstä. Tärkeää on kuitenkin huomata, että myös sellainen lahja, joka ei ole ennakkoperintöä, voidaan ottaa huomioon lakiosalaskelmissa, jos on näyttöä siitä, että lahja on ns. suosiolahja tai testamenttiin rinnastuva lahja.
Suosiolahja ja testamenttiin rinnastuva lahja
Suosiolahjalla tarkoitetaan käytännössä sellaista rintaperilliselle tai hänen puolisolleen annettua lahjaa, jolla on tarkoitettu ilmeisesti suosia lahjansaajaa muiden lakiosaan oikeutettujen perillisen vahingoksi. Kyse voi olla suosiolahjasta esimerkiksi silloin, kun perittävä antaa yhdelle lapsistaan merkittävän lahjan elinaikanaan, eikä lahjaa ole tarkoitus kompensoida muille lapsille, eikä lahjaa myöskään ole tarkoitus huomioida ennakkoperintönä.
Perintöoikeuden näkökulmasta esimerkiksi myös alihintainen kauppa voisi periaatteessa muodostaa suosiolahjan. Suosiolahjalle tyypillistä on, että lasten tasapuolisuus tulee tietoisesti sivuutettua ja yhtä lapsista suosittua muiden lasten vahingoksi. Jos on selvää, että lahjan tarkoitus on ollut jokin muu, kuin suosiminen, ei sitä kuitenkaan oteta huomioon suosiolahjana. Tällainen syy voi esimerkiksi olla, jos lahjanantaja on lahjan myötä halunnut turvata vanhuudenpäivänsä.
Laissa ei ole määrätty takarajaa, kuinka kauan aikaa ennen perittävän kuolemaa annettuun lahjaan voidaan vedota suosiolahjana. Oikeuskäytännössä suosiolahjana on kuitenkin pidetty n. 10 vuotta ennen perittävän kuolemaa annettuja suurehkoja lahjoja, mutta myös tätä vanhempia lahjoja on voitu tietyissä tilanteissa käsitellä suosiolahjana.
Testamenttiin rinnastuvasta lahjasta on kyse silloin, kun lahja on annettu sellaisissa olosuhteissa ja sellaisin ehdoin, että se on tarkoituksensa puolesta rinnastettavissa testamenttiin. Tyypillisesti testamenttiin rinnastuvassa lahjasta voi olla kyse silloin, kun lahjoitus on sijoittunut lähelle perittävän kuolinhetkeä. Mikäli lahja on annettu yli kolme vuotta ennen kuolemaa, on vaikea hyväksyä, että kyseessä olisi testamenttiin rinnastuva lahja, mutta tietyissä tapauksissa jopa 10 vuotta ennen perittävän kuolemaa annettua lahjaa on pidetty testamenttiin rinnastuvana lahjana. Testamenttiin rinnastuva lahja voi olla kenelle tahansa annettu, esimerkiksi puolisolle tai sisaruksen lapselle. Suosiolahjat on taas rajattu perittävän jälkeläisilleen tai ottolapselleen tai tämän jälkeläiselle tai näiden puolisoille annettuihin lahjoihin.
Mikäli lahjalla on haluttu esimerkiksi antaa hyvitystä lahjanantajan ja lahjansaajan pitkäaikaisesta ja intensiivisestä hoitosuhteesta, ei lahjaa välttämättä oteta huomioon laskennallisena lisäyksenä, vaikka se täyttäisi testamenttiin rinnastuvan lahjan tunnusmerkit.
Perheyrityksen sukupolvenvaihdoksen yhteydessä suosiolahjavaatimus voi hyvinkin tulla kysymykseen. Tämän johdosta on tärkeää kirjata testamenttiin selkeät perustelut lahjan antamiselle (esimerkiksi yritystoiminnan jatkamisen turvaaminen) sekä toisaalta ne mahdolliset muut keinot, joilla lahjanantaja on pyrkinyt varmistamaan perillistensä yhdenvertaisen kohtelun.
Lopuksi todettakoon, että tarkastellessa lasten tasapuolisen kohtelun toteutumista on otettava huomioon myös perheyrityksen omistajan ja hänen puolisonsa avio-oikeus, ja se miten avio-oikeus vaikuttaa perheyrityksen ja muun omaisuuden siirtymiseen perintötilanteessa.
Myös mahdollisen avioehdon määräykset vaikuttavat lopputulokseen: hyvin laaditun avioehdon avulla yritysvarallisuus saadaan kohdistettua toivotulle taholle. Lisäksi kuoleman jälkeen toimitettavan osituksen lopputulos vaikuttaa suoraan perillisten lakiosan suuruuteen.
Kun suunnitelmissa on perheyhtiön siirtäminen jatkajapolvelle, on hyvä rinnakkain laatia tarvittavat perheoikeudelliset asiakirjat, kuten avioehto ja testamentti, ja niissä etupainotteisesti suunnitella, miten lasten tasavertainen kohtelu voidaan parhaiten toteuttaa. Jos tasavertainen kohtelu ei ole toteutettavissa, on hyvä ottaa testamenttiin perustelut, miksi on päädytty siirtämään yhdelle lapselle huomattava osa varallisuudesta ja miksi omaisuuden siirtoa ei tule tulkita suosiolahjaksi. Parhaassa tapauksessa näin saatetaan välttyä turhilta epäselvyyksistä ja perintöriidoilta.
Me autamme pitkällä kokemuksella asiakkaitamme muun muassa perhevarallisuuden suunnittelussa sekä jäämistösuunnittelussa, kun perheyhtiön siirtoa seuraaville sukupolville ollaan harkitsemassa.
