Perheyrityksen omistaja! Ovathan perheoikeudelliset asiakirjasi kunnossa?

Oletko suunnittelemassa sukupolvenvaihdosta perhe- tai sijoitusyhtiössäsi? Oletko myynyt yhtiösi? Onko jokin muu syy saanut sinut pohtimaan sitä, miten suojaat yritysvarallisuutesi tai muun omaisuutesi yllättävien ja joskus ikävienkin elämäntilanteiden varalta.

Olennainen osa ratkaisua löytyy perheoikeudellisista asiakirjoista. Ne vain jäävät monelta valitettavan usein kokonaan tekemättä huomion keskittyessä muihin juokseviin asioihin. Siksi muistutuksena kaikille teille yrittäjille, yritysten omistajille sekä yrityksen myyneille: laadi juuri sinun ja perheesi tilanteeseen sopivat kolme perheoikeudellista asiakirjaa, jotta voit keskittyä olennaiseen ja nukkua yösi levollisesti.

Tämä on artikkelisarjan toinen osa, jossa pääaiheena on avio-oikeus ja avioehto. Artikkelisarjan kolmannessa osassa käsittelen edunvalvontavaltakirjaa tarkemmin. Lue ensimmäinen testamenttia käsittelevä osa tästä.

Avio-oikeuden merkitys

Avioliiton solmittaessa puolisoille syntyy avio-oikeus toistensa omaisuuteen. Tämä tarkoittaa, että jos avioehtosopimusta ei ole ennen avioliittoa tai avioliiton aikana laadittu, puolisoiden yhteenlaskettu nettovarallisuus jaetaan puoliksi puolisoiden välillä avioliiton päättymisen jälkeen toimitettavassa osituksessa avioliiton päättymisperusteesta riippumatta. Näin riippumatta siitä, milloin tai miten omaisuus oli hankittu tai saatu, poikkeuksena kuitenkin sellainen puolison lahjana tai perintönä saama omaisuus, josta lahjanantaja tai testamentintekijä on poissulkenut saajan puolison avio-oikeuden.

Kun varallisuuteesi kuuluu omaisuutta, kuten esimerkiksi perheyhtiön osakkeita, on usein syytä laatia avioehto, jossa perheyhtiön osakkeet poissuljetaan kokonaan avio-oikeuden piiristä. Kyllä, myös siinä tapauksessa, että perheyhtiön yhtiöjärjestyksessä on lunastuslauseke tai perheyhtiön osakkaat ovat tehneet osakassopimuksen, jossa on määräyksiä sen varalta, että perheyhtiön osake siirtyy yhtiön ulkopuoliselle omistajalle. Miksi näin?

Jos avioehtoa ei ole laadittu, perheyhtiön osakkeet ovat osituksen ja niin sanotun tasajaon piirissä. Tällöin perheyhtiön osakkeet voivat osituksessa siirtyä omistajatahon ex-puolisolle tai leskelle. Perheyhtiön osakkeet joudutaan siis viime kädessä lunastamaan ex-puolisolta tai leskeltä. Lunastusoikeutetut ovat usein määritelty yhtiöjärjestyksessä, ja mikäli tarkempaa osakassopimusta ei ole laadittu, lopputuloksena saattaa olla, että vaikka lunastusprosessi takaa, että perheyhtiön osakkeet saadaan niin sanotusti ”kotiutettua”, päätyvät kyseiset osakkeet yhtiölle tai toiselle omistajataholle. Ei siis välttämättä omille perheenjäsenillesi.

Jotta perheyhtiön osakkeesi eivät olisi lainkaan osituksen piirissä ja yllä mainitulta lunastusprosessista vältyttäisiin kokonaan, on syytä tehdä avioehto!

“Avioehto on yksi kolmesta tärkeästä perheoikeuden asiakirjasta ja usein se on osa perheen protokollaa.”

Avioehdon eri vaihtoehdot

Koska avio-oikeudella on kuitenkin tärkeä merkitys vähävaraisemman puolison suojaamisessa avioliiton päättyessä, ei avio-oikeutta tarvitse poissulkea kokonaan avioehdossa. Avioehdon avulla avio-oikeus voidaan täydellisen poissulkemisen lisäksi rajata myös osittain koskemaan vain tiettyä omaisuutta. Avio-oikeus voidaan linkittää myös avio-oikeuden päättymisperusteeseen siten, että avio-oikeus on poissuljettu vain, mikäli avioliitto päättyy avioeroon. Tämä tarkoittaa, että avio-oikeus on voimassa, mikäli avioliitto päättyy kuolemaan.

Avioehdon voi tehdä avioliiton aikana, kunhan se tehdään ennen kuin avioerohakemus on laitettu vireille tai toisesta puolisosta aika jättää. Avioehto tulisi myös rekisteröidä ennen tätä, jotta se olisi pätevä.

Hyvä muistisääntö on, että kun elämäntilanteesi tai varallisuustilanteesi muuttuu, on hyvä tarkistaa pitäisikö avioehtoa, kuten myös muita perheoikeudellisia asiakirjoja, päivittää!

Avio-oikeus, ositus ja verotus

Siltä osin, kun puolisoilla on avio-oikeus toistensa omaisuuteen, aviovarallisuuden tasajako toteutetaan ositussopimuksessa. Varakkaampi puoliso joutuu osituksessa suorittamaan tasinkoa vähänvaraisemmalle puolisolle.

Varakkaamman puolison osituksen perusteella suorittama tasinko vähävaraisemmalle puolisolle on kokonaan verovapaata.

Kun ositus ja omaisuuden tasajako saadaan toteutettua aviovarallisuuden piirissä ilman, että mitään ulkopuolisia varoja (kuten pankkilainaa) joudutaan käyttämään osituksessa, ei ositus johda varainsiirto- tai luovutusvoittoveroseuraamuksiin.

Osituksessa saadun omaisuuden omistusaika ja hankintameno lasketaan ositussaantoa edeltäneestä saannosta. Tämä tarkoittaa, että mikäli olet saanut osituksessa omaisuutta toiselta osapuolelta ja myyt kyseisen omaisuuden, omistusaika ja hankintameno lasketaan luovutusvoittoverotuksessa ex-puolison omistusajan ja hankintamenon mukaan.

Jos osituksessa lunastat yhteisenä käytetyn kodin, jonka olette avioliiton aikana omistaneet ja jossa olette asuneet vähintään 2 vuotta, eikä osituksessa käytetä pesän ulkopuolisia varoja, saat lunastavana puolisona hyödyntää ex-puolison tai ensiksi kuolleen puolison omistusajan, mikä tarkoittaa, että voit myydä asunnon heti osituksen jälkeen verovapaasti.

Tasingosta luopuminen ja verotus

Toisinaan tulee tilanteita, jossa osituksen yhteydessä tasinkoa saava puoliso ei kuitenkaan halua ottaa vastaan tasinkona tulevaa omaisuutta. Vähävaraisempi puoliso voi luopua tasinko-oikeudestaan joko kokonaan tai osittain. Syntyykö tästä tasingosta luopumisesta verotettavaa etua osituksen toiselle osapuolelle? Pitkään tämä oli oikeuskäytännössä epäselvää, kunnes korkein hallinto-oikeus vuonna 2014 (KHO:2014:135) antoi asiassa ratkaisun. Päätöksen mukaan ”avio-oikeuteen perustuvan tasinko-oikeuden käyttämättä jättäminen ei muodostanut perustetta lahjaverotukselle”.

Jos aviovarallisuuteen kuuluu myös ulkomailla olevaa omaisuutta, on kysymys tasingosta luopumisen verotettavuudesta kuitenkin vielä tarkistettava paikallisen verolainsäädännön näkökulmasta, mikäli tasinko-oikeus kohdistui myös esimerkiksi ulkomailla olevaan kiinteistöön/asuntoon.

Avio-oikeus ja lesken tasinkoprivilegi

Mikäli avioliitto päättyy toisen puolison kuolemaan ja puolisoilla oli joko kokonaan tai osittain avio-oikeus toistensa omaisuuteen, suojataan varakkaampaa leskeä siten, että leski ei ole velvollinen luovuttamaan omaisuuttaan puolison perillisille. Tätä kutsutaan lesken tasinkoprivilegiksi. Tällöin tasajako puolisoiden välillä ei siis toteudukaan.

Mikäli tällaisessa tilanteessa halutaan tehdä tehokasta omaisuuden siirtoa seuraaville sukupolville, voi leski luopua tasinkoprivilegistään, jolloin leski varakkaampana puolisona siirtää tasinkoa vastaavan omaisuuden kuolinpesälle. Tätä kautta lesken varoja on tehokkaasti saatu siirrettyä eteenpäin seuraavalle sukupolvelle perintöveron hinnalla.

Avioehto ei aina yksinään riitä, muista myös testamentti!

Avioehto ja sen vaihtoehdot kannattaa kartoittaa huolella. Lisäksi on hyvä muistaa, että koska lain mukaan leski perii ensiksi kuolleen lapsettoman puolison, avioehto ei yksinään riitä varmistamaan etteivät esimerkiksi perheyhtiön osakkeet siirry puolisolle perintönä. Tämä tarkoittaa, että samalla kun suunnittelette avioehtoa on tärkeä laatia myös testamentti, jossa esimerkiksi perheyhtiön osakkeet siirtyvät perittävän kuollessa lapsettomana hänen sisaruksilleen, sisarusten lapsille tai muille perheyhtiön omistajille.

Private Wealth -tiimin asiantuntijat auttavat perintösuunnittelussa sekä juuri sinulle räätälöityjen perheoikeudellisten asiakirjojen laadinnassa.