PwC:n tuore Women in Work Index paljastaa, että samalla kun naisten määrä työmarkkinoilla on lisääntynyt, sukupuolten välinen kuilu palkoissa on syventynyt. Kansainvälinen selvitys osoittaa, että vuosina 2021–2022 palkkaero kasvoi peräti 20:ssä 33:sta OECD-maasta. Suomessa naisten ja miesten palkkaero on 16,1 %, mikä on 2,6 prosenttiyksikköä enemmän kuin OECD-maissa keskimäärin. PwC:n vuosittain kokoama Women in Work...

PwC selvitti: Sukupuolten välinen palkkaero kasvussa

Listaamattomien yhtiöiden hallituspalkkiot ovat alhaisemmalla tasolla kuin samankokoisissa listatuissa yhtiöissä, ilmenee konsulttiyhtiö PwC:n vuoden 2024 listaamattomille yrityksille suunnatusta hallituspalkkioselvityksestä, jonka aineistoa verrattiin julkisiin listayhtiöiden tietoihin. Kokouspalkkiot puolestaan ovat listaamattomissa yhtiöissä hieman suurempia. PwC:n hallituspalkkioselvityksessä tutkittiin 137 erikokoisen ja eri toimialoja edustavien, listaamattomien yhtiöiden hallitusten jäsenten palkkioita ja niiden rakennetta. Selvityksessä mukana olleita suurimpia listaamattomia yhtiöitä,...

PwC selvitti: hallituspalkkiot listayhtiöissä korkeampia kuin samankokoisissa listaamattomissa

CapMan ja PwC yhdistävät voimansa ja käynnistävät hyväntekeväisyyskampanjan Tukikummit-säätiölle ja sitä kautta lasten ja nuorten tueksi. Tavoitteena on kerätä tämän kevään aikana yhteensä yli 100 000 euron potti Tukikummeille ja haastaa kampanjan jatkuessa muita yrityksiä hyväntekeväisyyskampanjaan mukaan. ”Haluamme moninkertaistaa pitkällä aikavälillä nuorten ja lasten hyväksi vuosittain kerättävän summan”, CapManin ja Tukikummit-säätiön hallitusten puheenjohtaja Joakim Frimodig toteaa....

CapMan ja PwC yhdistävät voimansa lasten ja nuorten hyväksi

Henkilöstön takaisin kutsumiseen sopeuttamistoimien jälkeen liittyy erilaisia huomioitavia ja noudatettavia juridisia sääntöjä ja velvoitteita. Lisäksi kokonaisuuteen kytkeytyy myös muita, inhimillisiä tekijöitä, jotka kannattaa ottaa huomioon. Vaikka työnantajan näkökulmasta sopeuttamistoimenpiteet ovat normaali ja jopa välttämätön toimenpide liiketoiminnan kannattavuuden ja jatkuvuuden turvaamiseksi, voivat yksittäisen työntekijän kokemukset ja tunteet sopeuttamistoimista olla hyvin voimakkaita ja osin kielteisiä. Henkilöstön lomauttaminen...

Mitä työnantajan kannattaa huomioida kutsuessaan henkilökuntaa takaisin töihin lomautusten jälkeen?

Ovatko yrityksesi kriittisimmät tiedot vaarassa? Voiko ulkopuolinen hyökkääjä päästä niihin käsiksi? Pystyykö kyberrikollinen halvaannuttamaan liiketoimintasi? Kyllä! Red Teaming auttaa sinua tehostamaan kyberpuolustustasi näitä ja monia muita uhkia vastaan. Red Teamingilla tarkoitetaan harjoitusta, jossa joukko kyberturvallisuuden ammattilaisia (Red Team) tekeytyy hyökkääjäksi ja simuloi aidon kaltaista verkkohyökkäystä yrityksen verkkoon. Harjoitus testaa yrityksen valmiuksia suojautua ja reagoida kyberhyökkäyksiin...

Red Teaming yrityksesi kyberpuolustuksen kehittämisen tukena

PwC:n Mikä ihmeen IFRS? -blogisarjan viidennessä osassa Ville Toivonen käsittelee liiketoimintahankinnoista annettaviin liitetietoihin ehdotettuja muutoksia. IASB on julkaissut odotetun standardiluonnoksen liikearvon arvonalentumistestauksen sekä liiketoimintahankinnoista esitettävien liitetietojen muutoksista. Ehdotettuja muutoksia voi kommentoida heinäkuun 15. päivään asti, joten vielä on mahdollisuus vaikuttaa. Muutosten voimaantulohetkeä ei ole päätetty. Aiemmassa kirjoituksessani kävin läpi ehdotetut muutokset liikearvon arvonalentumistestaukseen. Tässä kirjoituksessa...

IFRS valokeilassa – Muutoksia liiketoimintahankinnoista annettaviin liitetietoihin: paremmat tiedot johtavat parempiin päätöksiin

Globaalit jännitteet ja lisääntyneet kyberhyökkäykset huolettavat suomalaisia toimitusjohtajia, osoittaa PwC:n jo 27. kertaa toteuttama CEO Survey -tutkimus, johon vastasi yli 4 700 toimitusjohtajaa yli sadasta maasta. Tutkimukseen haastatelluista suomalaisjohtajista 41 % näkee kyberriskit merkittävänä uhkana yritykselleen tulevan vuoden aikana, kun maailmanlaajuisesti tulos on vain 21 %. Kyberriskien ohella suomalaisia toimitusjohtajia huolestuttavat geopoliittiset konfliktit, jotka mainitsee...

Teknologian nopea kehitys haastaa kyberturvallisuutta

Epävarmasta taloustilanteesta huolimatta työntekijöiden halukkuus vaihtaa työpaikkaa on ollut viime vuosina useiden tutkimusten mukaan kasvussa. Työntekijöiden vaihtohalukkuuden taustalla voi olla moninaisia syitä. Vaihtaminen voi lisätä esimerkiksi työntekijän kokemaa työn mielekkyyttä ja siitä saatavaa korvausta, mutta työnantajalle tilanne voi aiheuttaa isoja haasteita ja suuria kustannuksia. Mitä korkeammassa asemassa ja mitä paremmin suoriutuvasta työntekijästä on kyse, sitä...

Kuinka paljon työntekijän lähteminen maksaa tutkimusten mukaan yritykselle?

Työelämää koskee suuri määrä lakeja työelämän eri osa-alueilta ja lainsäädäntö muuttuu jatkuvasti. Euroopan unionissa hyväksyttiin viime vuonna kaikkia yksityisen ja julkisen sektorin työnantajia koskeva palkka-avoimuusdirektiivi, jonka tarkoituksena on tuoda tasa-arvoa ja läpinäkyvyyttä yhtiöiden palkitsemiseen. Se tuo pakolliseksi myös palkan tai palkkahaitarin ilmoittamisen ennen työhaastattelua. Vaikka Suomen lainsäädäntö täyttää jo osin direktiivin vaatimukset, direktiivi sisältää myös...

Palkkatasa-arvoa ja tietosuojaa työelämään – mitä yritysten tulee huomioida?

PwC:n Mikä ihmeen IFRS? -blogisarjan neljännessä osassa Ville Toivonen käsittelee liikearvon arvonalentumistestaukseen ehdotettuja muutoksia. IASB on julkaissut odotetun standardiluonnoksen liikearvon arvonalentumistestauksen sekä liiketoimintahankinnoista esitettävien liitetietojen muutoksista. Ehdotettuja muutoksia voi kommentoida heinäkuun 15. päivään asti, joten niihin on vielä mahdollisuus vaikuttaa. Muutosten voimaantulohetkeä ei ole päätetty.   Käyn tässä kirjoituksessa läpi ehdotetut muutokset liikearvon arvonalentumistestaukseen. Liiketoimintahankinnoista annettaviin liitetietoihin...

IFRS valokeilassa – Kuinka liikearvon arvonalentumistestaus muuttuu: palautuvatko poistot?

Osakkeiden luovutusvoitto voi tietyin edellytyksin olla myyjänä toimivalle yhtiölle verovapaata tuloa. Korkeimman hallinto-oikeuden tuoreet ratkaisut muuttavat etenkin perheyhtiöissä tulkintaa siitä, milloin luovutusvoiton verovapauden edellytykset täyttyvät. Osakkeiden luovutusvoiton verovapaus edellyttää, että myydyt osakkeet ovat kuuluneet myyjän elinkeinotoiminnan käyttöomaisuuteen osakkeiden omistusaika on ollut vähintään vuoden ja omistusosuus vähintään 10 % myyjä ei ole pääomasijoittaja, eikä kohdeyhtiö kiinteistöyhtiö...

KHO:n tuoreet ratkaisut muuttavat luovutusvoiton verovapauden edellytyksiä

Listautumismarkkina oli Pohjoismaissa vuonna 2023 edellisvuotta hiljaisempi niin listautumisten lukumäärän kuin kerättyjen varojen näkökulmastakin, ilmenee maaliskuussa julkaistusta PwC:n Nordic IPO Watch -katsauksesta. PwC:n partneri Sari Elonheimo arvioi, että varovaista optimismia IPO-markkinoiden elpymisestä on kuitenkin ilmassa. Pohjoismaissa, eli Suomessa, Ruotsissa, Norjassa, Tanskassa ja Islannissa, toteutui vuonna 2023 yhteensä 21 listautumisantia ja teknistä listautumista. Tämä oli vähemmän kuin...

Vuosi 2023 oli edellisvuotta hiljaisempi listautumismarkkinalla Pohjoismaissa, varovaista optimismia ilmassa

European Long Term Investment Fund (”ELTIF”) -sääntelymuutos eli ELTIF 2.0 on tullut sovellettavaksi 10. tammikuuta 2024. Muutoksella on tarkoitus lisätä ELTIF-rahastojen houkuttelevuutta sekä helpottaa ei-ammattimaisten sijoittajien mahdollisuutta sijoittaa vaihtoehtorahastoihin. ELTIF-sääntely on EU-asetuksella annettua ja se soveltuu jäsenvaltioissa sellaisenaan ilman kansallista implementointia. ELTIF 2.0 laajentaa merkittävästi sääntelyn soveltamisalaan hyväksyttävän rahoitusomaisuuden käsitettä mahdollistamalla esimerkiksi kolmansissa maissa sijaitsevat...

ELTIF 2.0 -sääntelymuutos ja avoimien ELTIF-rahastojen epävarmuudet

Vuoden 2023 tulojen ja vähennysten ilmoittamisen aika lähestyy ja esitäytetyt veroilmoitukset saapuvat postissa tai OmaVeroon maalis–huhtikuussa. Liikkeen- ja ammatinharjoittajien sekä maataloudenharjoittajien ja heidän puolisoidensa esitäytetyt veroilmoitukset saapuvat jo maaliskuussa. Veroilmoituksen viimeinen palautuspäivä vaihtelee ja tänä keväänä henkilöveroilmoituksien palautuspäivät ovat 2.4., 7.5., 14.5. tai 21.5.2024. Muistathan tarkistaa veroilmoituksesi viimeisen jättöpäivän esitäytetyltä veroilmoitukseltasi. Jäännösveron korko nousi huomattavasti...

Katse kohti kevättä ja vuodelta 2023 annettavaa veroilmoitusta

Vuodelle 2023 sähköntuottajien ”ylisuurien” voittojen verottamiseksi säädetyn windfall-veron tuoton ennakoidaan jäävän murto-osaan hallituksen toiveikkaasti arvioimasta miljardista eurosta (HS). Sähkömarkkinat siis toimivat ja sähkön kuluttajahinta laski reippaasti huippuhinnoista. Windfall-vero oli poikkeuksellinen, koska se kohdistui yhteen toimialaan ja sen toimijoiden kannattavuuteen. Verolla ei siis pyritty vaikuttamaan markkinaan eli sähkön käyttöön.  Verolle esitetty kritiikki liittyi pelkoon investointien valumisesta...

Windfall-verosta terveysveroon – näkökulmia verotuksen kiemuroihin

Etusivu

Verotus

Johtaminen ja vastuullisuus

Yrittäjyys

Juridiikka

Taloushallinto

Teknologia ja digitaalisuus

Strategy& -topics

Medialle

Tilaa uutiskirje

Olennainen osa ratkaisua löytyy perheoikeudellisista asiakirjoista. Ne vain jäävät monelta valitettavan usein kokonaan tekemättä huomion keskittyessä muihin juokseviin asioihin. Siksi muistutuksena kaikille teille yrittäjille, yritysten omistajille sekä yrityksen myyneille: laadi juuri sinun ja perheesi tilanteeseen sopivat kolme perheoikeudellista asiakirjaa, jotta voit keskittyä olennaiseen ja nukkua yösi levollisesti.
Tämä on artikkelisarjan toinen osa, jossa pääaiheena on avio-oikeus ja avioehto. Artikkelisarjan kolmannessa osassa käsittelen edunvalvontavaltakirjaa tarkemmin. Lue ensimmäinen testamenttia käsittelevä osa <a href="https://uutishuone.pwc.fi/hei-perheyrityksen-omistaja-ovathan-perheoikeudelliset-asiakirjasi-kunnossa?utm_campaign=Tax%20Express&amp;utm_medium=email&amp;_hsmi=217260576&amp;_hsenc=p2ANqtz-9bGtaqpv1TwSPuG-UsKeEJJsxbHom_yIARXAZa8c1ZZGvAP3jOUKMi7sPf0LiaDtVqILaytkJZPNl3jDuMk-nryxsoug&amp;utm_content=217260576&amp;utm_source=hs_email" target="_blank" rel="noopener">tästä</a>.
<ul>
<li> Avio-oikeuden merkitys</li>
</ul>
Avioliiton solmittaessa puolisoille syntyy avio-oikeus toistensa omaisuuteen. Tämä tarkoittaa, että jos avioehtosopimusta ei ole ennen avioliittoa tai avioliiton aikana laadittu, puolisoiden yhteenlaskettu nettovarallisuus jaetaan puoliksi puolisoiden välillä avioliiton päättymisen jälkeen toimitettavassa osituksessa avioliiton päättymisperusteesta riippumatta. Näin riippumatta siitä, milloin tai miten omaisuus oli hankittu tai saatu, poikkeuksena kuitenkin sellainen puolison lahjana tai perintönä saama omaisuus, josta lahjanantaja tai testamentintekijä on poissulkenut saajan puolison avio-oikeuden.
Kun varallisuuteesi kuuluu omaisuutta, kuten esimerkiksi perheyhtiön osakkeita, on usein syytä laatia avioehto, jossa perheyhtiön osakkeet poissuljetaan kokonaan avio-oikeuden piiristä. Kyllä, myös siinä tapauksessa, että perheyhtiön yhtiöjärjestyksessä on lunastuslauseke tai perheyhtiön osakkaat ovat tehneet osakassopimuksen, jossa on määräyksiä sen varalta, että perheyhtiön osake siirtyy yhtiön ulkopuoliselle omistajalle. Miksi näin?
Jos avioehtoa ei ole laadittu, perheyhtiön osakkeet ovat osituksen ja niin sanotun tasajaon piirissä.  Tällöin perheyhtiön osakkeet voivat osituksessa siirtyä omistajatahon ex-puolisolle tai leskelle. Perheyhtiön osakkeet joudutaan siis viime kädessä lunastamaan ex-puolisolta tai leskeltä. Lunastusoikeutetut ovat usein määritelty yhtiöjärjestyksessä, ja mikäli tarkempaa osakassopimusta ei ole laadittu, lopputuloksena saattaa olla, että vaikka lunastusprosessi takaa, että perheyhtiön osakkeet saadaan niin sanotusti ”kotiutettua”, päätyvät kyseiset osakkeet yhtiölle tai toiselle omistajataholle. Ei siis välttämättä omille perheenjäsenillesi.
Jotta perheyhtiön osakkeesi eivät olisi lainkaan osituksen piirissä ja yllä mainitulta lunastusprosessista vältyttäisiin kokonaan, on syytä tehdä avioehto!
<blockquote>“Avioehto on yksi kolmesta tärkeästä perheoikeuden asiakirjasta ja usein se on osa perheen protokollaa.”</blockquote>
<ul>
<li> Avioehdon eri vaihtoehdot</li>
</ul>
Koska avio-oikeudella on kuitenkin tärkeä merkitys vähävaraisemman puolison suojaamisessa avioliiton päättyessä, ei avio-oikeutta tarvitse poissulkea kokonaan avioehdossa. Avioehdon avulla avio-oikeus voidaan täydellisen poissulkemisen lisäksi rajata myös osittain koskemaan vain tiettyä omaisuutta. Avio-oikeus voidaan linkittää myös avio-oikeuden päättymisperusteeseen siten, että avio-oikeus on poissuljettu vain, mikäli avioliitto päättyy avioeroon. Tämä tarkoittaa, että avio-oikeus on voimassa, mikäli avioliitto päättyy kuolemaan.
Avioehdon voi tehdä avioliiton aikana, kunhan se tehdään ennen kuin avioerohakemus on laitettu vireille tai toisesta puolisosta aika jättää. Avioehto tulisi myös rekisteröidä ennen tätä, jotta se olisi pätevä.
Hyvä muistisääntö on, että kun elämäntilanteesi tai varallisuustilanteesi muuttuu, on hyvä tarkistaa pitäisikö avioehtoa, kuten myös muita perheoikeudellisia asiakirjoja, päivittää!
<ul>
<li> Avio-oikeus, ositus ja verotus</li>
</ul>
Siltä osin, kun puolisoilla on avio-oikeus toistensa omaisuuteen, aviovarallisuuden tasajako toteutetaan ositussopimuksessa. Varakkaampi puoliso joutuu osituksessa suorittamaan tasinkoa vähänvaraisemmalle puolisolle.
Varakkaamman puolison osituksen perusteella suorittama tasinko vähävaraisemmalle puolisolle on kokonaan verovapaata.
Kun ositus ja omaisuuden tasajako saadaan toteutettua aviovarallisuuden piirissä ilman, että mitään ulkopuolisia varoja (kuten pankkilainaa) joudutaan käyttämään osituksessa, ei ositus johda varainsiirto- tai luovutusvoittoveroseuraamuksiin.
Osituksessa saadun omaisuuden omistusaika ja hankintameno lasketaan ositussaantoa edeltäneestä saannosta. Tämä tarkoittaa, että mikäli olet saanut osituksessa omaisuutta toiselta osapuolelta ja myyt kyseisen omaisuuden, omistusaika ja hankintameno lasketaan luovutusvoittoverotuksessa ex-puolison omistusajan ja hankintamenon mukaan.
Jos osituksessa lunastat yhteisenä käytetyn kodin, jonka olette avioliiton aikana omistaneet ja jossa olette asuneet vähintään 2 vuotta, eikä osituksessa käytetä pesän ulkopuolisia varoja, saat lunastavana puolisona hyödyntää ex-puolison tai ensiksi kuolleen puolison omistusajan, mikä tarkoittaa, että voit myydä asunnon heti osituksen jälkeen verovapaasti.
<ul>
<li>Tasingosta luopuminen ja verotus</li>
</ul>
Toisinaan tulee tilanteita, jossa osituksen yhteydessä tasinkoa saava puoliso ei kuitenkaan halua ottaa vastaan tasinkona tulevaa omaisuutta. Vähävaraisempi puoliso voi luopua tasinko-oikeudestaan joko kokonaan tai osittain. Syntyykö tästä tasingosta luopumisesta verotettavaa etua osituksen toiselle osapuolelle? Pitkään tämä oli oikeuskäytännössä epäselvää, kunnes korkein hallinto-oikeus vuonna 2014 (KHO:2014:135) antoi asiassa ratkaisun. Päätöksen mukaan ”avio-oikeuteen perustuvan tasinko-oikeuden käyttämättä jättäminen ei muodostanut perustetta lahjaverotukselle”.
Jos aviovarallisuuteen kuuluu myös ulkomailla olevaa omaisuutta, on kysymys tasingosta luopumisen verotettavuudesta kuitenkin vielä tarkistettava paikallisen verolainsäädännön näkökulmasta, mikäli tasinko-oikeus kohdistui myös esimerkiksi ulkomailla olevaan kiinteistöön/asuntoon.
<ul>
<li>Avio-oikeus ja lesken tasinkoprivilegi</li>
</ul>
Mikäli avioliitto päättyy toisen puolison kuolemaan ja puolisoilla oli joko kokonaan tai osittain avio-oikeus toistensa omaisuuteen, suojataan varakkaampaa leskeä siten, että leski ei ole velvollinen luovuttamaan omaisuuttaan puolison perillisille. Tätä kutsutaan lesken tasinkoprivilegiksi. Tällöin tasajako puolisoiden välillä ei siis toteudukaan.
Mikäli tällaisessa tilanteessa halutaan tehdä tehokasta omaisuuden siirtoa seuraaville sukupolville, voi leski luopua tasinkoprivilegistään, jolloin leski varakkaampana puolisona siirtää tasinkoa vastaavan omaisuuden kuolinpesälle. Tätä kautta lesken varoja on tehokkaasti saatu siirrettyä eteenpäin seuraavalle sukupolvelle perintöveron hinnalla.
<ul>
<li> Avioehto ei aina yksinään riitä, muista myös testamentti!</li>
</ul>
Avioehto ja sen vaihtoehdot kannattaa kartoittaa huolella. Lisäksi on hyvä muistaa, että koska lain mukaan leski perii ensiksi kuolleen lapsettoman puolison, avioehto ei yksinään riitä varmistamaan etteivät esimerkiksi perheyhtiön osakkeet siirry puolisolle perintönä. Tämä tarkoittaa, että samalla kun suunnittelette avioehtoa on tärkeä laatia myös testamentti, jossa esimerkiksi perheyhtiön osakkeet siirtyvät perittävän kuollessa lapsettomana hänen sisaruksilleen, sisarusten lapsille tai muille perheyhtiön omistajille.
Charlotta Olkinuora
Charlotta työskentelee osana PwC:n Private Wealth -tiimiä. Hänen erikoisosaamistaan ovat perintösuunnittelu ja perheoikeudelliset asiakirjat juuri sinun tarpeisiisi räätälöityinä. Private Wealth -tiimin  asiantuntijat auttavat perintösuunnittelussa ja laatimaan juuri sinulle räätälöidyt perheoikeudelliset asiakirjat.

Perheyrityksen omistaja! Ovathan perheoikeudelliset asiakirjasi kunnossa?

Aiheeseen liittyvät sisällöt

KHO:n tuoreet ratkaisut muuttavat luovutusvoiton verovapauden edellytyksiä

ELTIF 2.0 -sääntelymuutos ja avoimien ELTIF-rahastojen epävarmuudet

Katse kohti kevättä ja vuodelta 2023 annettavaa veroilmoitusta

Windfall-verosta terveysveroon – näkökulmia verotuksen kiemuroihin

Yhteyshenkilösi PwC:llä

Charlotta Olkinuora

Palvelumme

Muut lukivat myös

Mitä työnantajan kannattaa huomioida kutsuessaan henkilökuntaa takaisin töihin lomautusten jälkeen?

Red Teaming yrityksesi kyberpuolustuksen kehittämisen tukena

IFRS valokeilassa – Muutoksia liiketoimintahankinnoista annettaviin liitetietoihin: paremmat tiedot johtavat parempiin päätöksiin