Perheyrityksen omistaja! Tunnetko avoliiton perussäännöt ja mitä avoliittolaista tulisi tietää?
Avoliiton alkamisajankohta? Avoliiton päättymisajankohta? Onko avopuolisolla oikeus hyvitykseen avoliiton päättyessä ja jos on, onko kenties jo liian myöhäistä vaatia hyvitystä? Muun muassa näitä kysymyksiä on jouduttu eri oikeusasteissa puimaan.
Avoliiton alkamisajankohta? Avoliiton päättymisajankohta? Onko avopuolisolla oikeus hyvitykseen avoliiton päättyessä ja jos on, onko kenties jo liian myöhäistä vaatia hyvitystä? Muun muassa näitä kysymyksiä on jouduttu eri oikeusasteissa puimaan.
Näinkin yksinkertaisilta kuulostavista asioista on saatu paljon riitaa aikaiseksi, vaikka meillä on jo vuodesta 2011 ollut voimassa laki avopuolisoiden yhteistalouden purkamisesta.
Miksi näistä kysymyksistä sitten riidellään ja miten voidaan välttyä yllä mainituilta turhilta riidoilta? Joudumme seuraavien peruskysymysten äärelle.
Milloin avoliitto alkaa?
Avoliitto mielletään arkielämässä alkavan siitä hetkestä, kun puolisot muuttavat samaan osoitteeseen. Avoliittolaki, eli laki avopuolisoiden yhteistalouden purkamisesta, ei kuitenkaan tule automaattisesti sovellettavaksi heti yhteen muutosta alkaen.
Avoliittolaki koskee sen sijaan vain yhteistaloudessa asuvia avopuolisoita, jotka ovat asuneet yhteistaloudessa vähintään viisi vuotta TAI joilla on tai on ollut yhteinen tai yhteisessä huollossa oleva lapsi. Avoliittolain soveltumisen kannalta, avoliiton alkamis- ja päättymisajankohdalla on hyvinkin olennainen merkitys.
Seurustelusuhteen muuttumista avoliitoksi ei rekisteröidä, joten tarkkaa avoliiton alkamispäivää ei aina ole mahdollista määrittää. Olennainen kysymys on, elettiinkö aidosti yhteistaloudessa. Yhdessä asuminen ei ole avoliiton ehdoton edellytys ja toisaalta yhdessä asuminen ei muodosta automaattisesti avoliittoa. Yhteistalous voi syntyä, vaikka työn tai opiskelun johdosta asutaan eri paikkakunnilla, eikä yhteisasuminen ole toteutunut ainakaan jatkumona vähintään 5 vuotta. Olennaista on, että jossain vaiheessa olisi kuitenkin asuttu myös fyysisesti yhdessä jonkin aikaa tai ainakin siihen on ollut selvä tahto ja tarkoitus.
Milloin avoliitto päättyy?
Avoliiton on avoliittolain mukaan katsottu päättyvän viimeistään silloin, kun puolisot eivät enää asu yhdessä JA heidän yhteistaloutensa on päättynyt. Toisaalta puolisoiden välisen yhteistalouden ja avoliiton voidaan tietyissä tilanteissa katsoa päättyneen, vaikka puolisot olisivat jääneet asumaan samaan osoitteeseen. Toisaalta muu lyhytaikainen tai väliaikaiseksi mielletty erillään asuminen ei automaattisesti osoita avoliiton päättymistä.
Tulkintatilanteissa osapuolten tarkoituksella on ratkaiseva merkitys.
Miten käy varallisuussuhteiden avoliiton päätyttyä?
Avoliiton päättyessä avopuolisoiden välillä vallitsee täydellinen omaisuuden erillisyyden periaate, eli kumpikin puoliso pitää avoerotilanteessa oman omaisuutensa. Toisaalta avopuolisoiden katsotaan omistavan irtaimen omaisuuden puoliksi, ellei muuta voida näyttää toteen. Avoliiton päättyessä voidaan omaisuuden erottelu tehdä avopuolisoiden sitä halutessa, mutta pakollista se ei ole. Avopuolisolla on kuitenkin aina oikeus vaatia omaisuuden erottelua ja tarvittaessa hakea pesänjakajan määräämistä tuomioistuimesta omaisuuden erottelua varten.
Avopuolisoiden välillä ei avioliiton tavoin ole avio-oikeutta eikä näin ollen velvollisuutta maksaa tasinkoa vähävaraisemmalle avopuolisolle. Avopuolisolla voi kuitenkin olla tietyin edellytyksin oikeus hyvitykseen yhteistalouden hyväksi annetuista panoksista. Oikeus hyvitykseen voi olla, jos kyseiset panokset auttoivat toista puolisoa kartuttamaan tai säilyttämään tämän omaisuutta JA omaisuuden erottelu omistuksen perusteella johtaisi perusteettoman edun saamiseen panoksia antaneen kustannuksella. Oikeus hyvitykseen voi esimerkiksi olla, jos avopuoliso on avustanut avopuolisoaan ilman palkkaa tai muuta korvausta tämän yritystoiminnassa ja yrityksen omistava avopuoliso tällöin saisi perusteetonta etua avopuolisonsa työpanoksesta.
Oikeus hyvitykseen ei ole automaattinen, vaan sitä koskeva vaatimus tulee esittää viimeistään kuuden kuukauden kuluessa omaisuuden erottelusta. Vaikka omaisuuden erottelua ei ole toimitettu, hyvitysvaatimus tulee esittää kolmen vuoden kuluessa avopuolison kuolemasta tai siitä, kun avopuolisot muuttivat erilleen. Hyvityksen määrästä ei ole laissa määrätty mitään, joten mikäli avopuolisot eivät tästä ole päässeet yhteisymmärrykseen, on asiaa jouduttu puimaan viime kädessä tuomioistuimessa.
Hyvitys on saajalle verovapaata tuloa, jos hyvitys perustuu varojen sijoittamiseen toisen puolison hyväksi. Hyvitykselle mahdollisesti maksettava korko on kuitenkin veronalaista pääomatuloa. Jos kyseessä on työpanokseen perustuva hyvitys, on hyvitys saajalleen veronalaista ansiotuloa.
Oikeustapauksia on lukuisia, joissa avoliittojen päättymiseen liittyvistä epäselvyyksistä on riidelty tuomioistuimissa.
- Kestikö avoliitto 5 vuotta, jolloin avoleskellä oli oikeus vaatia hyvitystä?
- Päättyikö avoliitto välirikkoon vai jatkuiko se väliaikaisesta erilleen muutosta huolimatta yli 5 vuotta?
- Milloin avoliitto oli päättynyt ja oliko toisella avopuolisolla vielä oikeus hyvityskanteeseen vai oliko se jo vanhentunut 3 vuoden säännön perusteella?
Mikä keinoksi, jotta yllä olevilta turhilta riidoilta vältyttäisiin?
Selkeyttääkseen tilannetta, avopuolisot voivat tehdä keskenään sopimuksen avoliiton päättymisen varalle, jossa on hyvä todeta mm. avoliiton alkamisajankohta ja jonka avulla osapuolet voivat pyrkiä ennalta järjestämään muun muassa omaisuutensa jaon avoliiton mahdollista päättymistä silmällä pitäen. Avoliiton päättymisen varalta laadittavassa sopimuksessa voidaan esimerkiksi täsmentää sopimuksen piiriin kuuluva omaisuus sekä sopia omistussuhteista, irtaimen omaisuuden jaossa noudatettavista periaatteista, velkasuhteista ja yhteisen asunnon käytöstä avoliiton päättymisen jälkeiseltä ajalta maksettavasta korvauksesta. Tämä sopimus voidaan ottaa avopuolisoiden omaisuuden erottelukirjan perusteeksi. Avoerosopimuksen pätevyys ja sisältö voidaan kuitenkin riitauttaa esimerkiksi olosuhteiden muutosten johdosta, jos se johtaisi kohtuuttomuuteen tai jos avopuolisolla on ollut vajaa tietoisuus puolisonsa varoista. Sopimus on siten syytä tehdä huolella.
Entä jos avoliitto päättyy toisen kuolemaan? Mikä on avolesken asema?
Avopuolison kuollessa avoleskellä ei ole lain suojaamaa oikeutta jäädä asumaan puolisoiden yhteiseen kotiin. Rintaperillisten vaatiessa lakiosaansa, voidaan koti pahimmassa tapauksessa joutua myymään tai jakamaan perillisten kesken. Avoleskellä ei myöskään ole lakimääräistä oikeutta periä ensiksi kuollutta avopuolisoa. Avoleski perii vain, jos ensiksi kuollut puoliso on määrännyt siitä testamentilla.
Avopuolison saadessa omaisuutta toiselta puolisolta testamentilla, kuuluu avoleski ankarampaan veroluokkaan eli veroluokkaan II, ellei avopuolisoilla ollut yhteisiä lapsia tai he olivat aikaisemmin olleet keskenään avioliitossa. Avoleskellä ei myöskään ole aviolesken tavoin oikeutta 90 000 euron puolisovähennykseen perintöverotuksessa.
Leskeneläkettä koskeva uudistus, joka tuli voimaan vuoden 2022 alussa, koskee myös avopuolisoita. Leskeneläkettä voi vuodesta 2022 lähtien saada tietyin edellytyksin myös avopuoliso. Edellytyksenä avopuolison leskeneläkkeelle on:
- Avopuolisoilla on yhteinen alle 18-vuotias lapsi ja
- yhteisasuminen on jatkunut yhtäjaksoisesti vähintään viiden vuoden ajan ennen kuolemaa ja
- yhteistalouden on tullut alkaa ennen kuin edunjättäjä on täyttänyt 65 vuotta ja
- kumpikaan puolisoista ei ole avioliitossa kenenkään (muun) kanssa.
Avolesken leskeneläkettä maksetaan siihen saakka, kunnes nuorin lapsista täyttää 18 vuotta.
Aikaisemmin tässä kirjoituksessa käsiteltyä oikeutta saada hyvitystä koskee myös tilannetta, jossa avoliitto päättyy toisen avopuolison kuolemaan, mikäli hyvityksen edellytykset täyttävät. Avopuoliso voi myös saada harkinnanvaraista avustusta toisen avopuolison kuoleman jälkeen, jos hänen toimeentulonsa perittävän kuoleman vuoksi on heikentynyt ja avustus on tarpeen hänen toimeentulonsa turvaamiseksi.
Avoliitoissa testamentin merkitys korostuu, jos ja kun halutaan turvata avolesken asema, kun toisesta aika jättää. Avoleskelle halutaan usein taata oikeus jäädä asumaan yhteiseen kotiin ja usein myös siirtää avoleskelle varallisuutta omistusoikeudella. Jos avopuolisoilla ei ole yhteisiä lapsia, he joutuvat verotuksen näkökulmasta ankarampaan veroluokkaan, jossa progressiivinen perintövero on 19-33 %:n välillä. Testamentin avulla voi suunnitella avolesken suojaa myös verotuksen näkökulmasta.
Avopuolisoiden muistilista:
- Kartoittakaa oma tilanne ja avoliittonne alkamisajankohta
- Harkitkaa sopimuksen laatimista avoeron varalle
- Laatikaa testamentti toistenne suojaksi
