PwC:n tuore Women in Work Index paljastaa, että samalla kun naisten määrä työmarkkinoilla on lisääntynyt, sukupuolten välinen kuilu palkoissa on syventynyt. Kansainvälinen selvitys osoittaa, että vuosina 2021–2022 palkkaero kasvoi peräti 20:ssä 33:sta OECD-maasta. Suomessa naisten ja miesten palkkaero on 16,1 %, mikä on 2,6 prosenttiyksikköä enemmän kuin OECD-maissa keskimäärin. PwC:n vuosittain kokoama Women in Work...

PwC selvitti: Sukupuolten välinen palkkaero kasvussa

CapMan ja PwC yhdistävät voimansa ja käynnistävät hyväntekeväisyyskampanjan Tukikummit-säätiölle ja sitä kautta lasten ja nuorten tueksi. Tavoitteena on kerätä tämän kevään aikana yhteensä yli 100 000 euron potti Tukikummeille ja haastaa kampanjan jatkuessa muita yrityksiä hyväntekeväisyyskampanjaan mukaan. ”Haluamme moninkertaistaa pitkällä aikavälillä nuorten ja lasten hyväksi vuosittain kerättävän summan”, CapManin ja Tukikummit-säätiön hallitusten puheenjohtaja Joakim Frimodig toteaa....

CapMan ja PwC yhdistävät voimansa lasten ja nuorten hyväksi

Globaalit jännitteet ja lisääntyneet kyberhyökkäykset huolettavat suomalaisia toimitusjohtajia, osoittaa PwC:n jo 27. kertaa toteuttama CEO Survey -tutkimus, johon vastasi yli 4 700 toimitusjohtajaa yli sadasta maasta. Tutkimukseen haastatelluista suomalaisjohtajista 41 % näkee kyberriskit merkittävänä uhkana yritykselleen tulevan vuoden aikana, kun maailmanlaajuisesti tulos on vain 21 %. Kyberriskien ohella suomalaisia toimitusjohtajia huolestuttavat geopoliittiset konfliktit, jotka mainitsee...

Teknologian nopea kehitys haastaa kyberturvallisuutta

Tuulivoimaloiden kiinteistöverotuksessa tapahtuu taas kuten Verohallinnon julkaistessa vuoden 2022 versionsa ohjeesta tuuli- ja aurinkovoimalaitosten verotuksesta, jossa Verohallinto otti kantaa rakentamisaikaisten yleis- ja korkokulujen huomioimiseen kiinteistöverotuksessa. Tällä kertaa korkein hallinto-oikeus laajensi päätöksessään KHO 2024:51 verovelvolliselta kiinteistöverotusta varten tarvittavia selvityksiä, kun se päätti, että yhteinen liittymispiste tarkoittaa verkkoinfrastruktuurin kokonaisuutta, jolla tuulivoimala on kytketty jakeluverkkoon, eikä teknistä liittymispistettä. ...

KHO otti kantaa kiinteistöveron voimalaitosprosentin soveltamiseen yhteisen liittymispisteen osalta

Muistatko vielä vuodelta 2021 KHO:n ennakkopäätökset, jotka koskivat osakkeiden hankintavelan vähennyskelpoisuutta (KHO 2021:178 ja KHO 2021:179 – päätöksiä on tarkasteltu tarkemmin täällä)? Päätöksissään KHO vaikutti vetävän rajan suurin piirtein siten, että rakenteen suunnittelu verotehokkaaksi oli sallittua, kun se tapahtui ennen osakkeiden hankintaa riippumattomalta osapuolelta. Sen sijaan hankinnan jälkeisiä, konsernin sisäisiä järjestelyitä ei hyväksytty, jos ne...

Kummitus nimeltä Lexel

Arvonlisävero nousi otsikoihin viime viikolla hallituksen kehysriihessä. Arvonlisäverokannan nosto ei yllättänyt ketään, mutta nosto 1,5 prosentilla löi veikkaajat ällikällä – ilmeisesti lähinnä siksi, että emme ole käyttäneet murtolukuja verokantoina arvonlisäverotuksessa. Liikevaihtoverotuksen aikaan oli toisin, mutta silloin verokin laskettiin verollisesta hinnasta taaksepäin. Euroopassa murtolukuja käytetään ainakin neljässä valtiossa, joten suurempaa haittaa itse murtoluku ei aiheuta.  Saimme...

Arvonlisävero otsikoihin hallituksen kehysriihessä

Henkilöstörahastojen verotus on kokenut viimeisen kuukauden ajan turbulenssia sen aikaisemman lentomatkan tasaisuudesta huolimatta. Turbulenssin aiheuttajana ovat Verohallinnon julkaisemat uudet ohjeet henkilöstörahastosta saatavien tulojen verotuksesta.  Ohjeista ensimmäinen julkaistiin 11.3.2024. Ohje oli jokseenkin epäselvä ja aiheutti paljon kysymyksiä. Ehkä saadun palautteen tai runsaan kysymystulvan perusteella Verohallinto päätyi päivittämään ohjetta 23.3.2024 vain reilut kaksi viikkoa sen julkaisusta (VH/2324/00.01.00/2024)....

Turbulenssia henkilöstörahastojen verotuksessa

Suomen ja Ranskan välillä on jo vuoden 2023 alussa sovittu uudesta verosopimuksesta, jonka tarkoituksena on päivittää verosopimus vastaamaan nykyisiä tulkintoja ja käytäntöjä. Sopimuksen voimaan saattaminen etenee ja siihen liittyvä hallituksen esitys on annettu. Olennaisimmat muutokset kohdistuvat erityisesti eläkkeisiin ja portfolio-osinkoihin. Lisäksi kaksinkertaisen verotuksen poistamismenetelmä muuttuu, ja sopimukseen tehdään muita pienempiä täsmennyksiä. Verosopimuksen keskeiset muutokset Eläkkeiden...

Verosopimus Suomen ja Ranskan välillä uudistuu – muutokset kohdistuvat lähinnä eläkkeisiin sekä osinkoihin

Henkilöstön takaisin kutsumiseen sopeuttamistoimien jälkeen liittyy erilaisia huomioitavia ja noudatettavia juridisia sääntöjä ja velvoitteita. Lisäksi kokonaisuuteen kytkeytyy myös muita, inhimillisiä tekijöitä, jotka kannattaa ottaa huomioon. Vaikka työnantajan näkökulmasta sopeuttamistoimenpiteet ovat normaali ja jopa välttämätön toimenpide liiketoiminnan kannattavuuden ja jatkuvuuden turvaamiseksi, voivat yksittäisen työntekijän kokemukset ja tunteet sopeuttamistoimista olla hyvin voimakkaita ja osin kielteisiä. Henkilöstön lomauttaminen...

Mitä työnantajan kannattaa huomioida kutsuessaan henkilökuntaa takaisin töihin lomautusten jälkeen?

Ovatko yrityksesi kriittisimmät tiedot vaarassa? Voiko ulkopuolinen hyökkääjä päästä niihin käsiksi? Pystyykö kyberrikollinen halvaannuttamaan liiketoimintasi? Kyllä! Red Teaming auttaa sinua tehostamaan kyberpuolustustasi näitä ja monia muita uhkia vastaan. Red Teamingilla tarkoitetaan harjoitusta, jossa joukko kyberturvallisuuden ammattilaisia (Red Team) tekeytyy hyökkääjäksi ja simuloi aidon kaltaista verkkohyökkäystä yrityksen verkkoon. Harjoitus testaa yrityksen valmiuksia suojautua ja reagoida kyberhyökkäyksiin...

Red Teaming yrityksesi kyberpuolustuksen kehittämisen tukena

PwC:n Mikä ihmeen IFRS? -blogisarjan viidennessä osassa Ville Toivonen käsittelee liiketoimintahankinnoista annettaviin liitetietoihin ehdotettuja muutoksia. IASB on julkaissut odotetun standardiluonnoksen liikearvon arvonalentumistestauksen sekä liiketoimintahankinnoista esitettävien liitetietojen muutoksista. Ehdotettuja muutoksia voi kommentoida heinäkuun 15. päivään asti, joten vielä on mahdollisuus vaikuttaa. Muutosten voimaantulohetkeä ei ole päätetty. Aiemmassa kirjoituksessani kävin läpi ehdotetut muutokset liikearvon arvonalentumistestaukseen. Tässä kirjoituksessa...

IFRS valokeilassa – Muutoksia liiketoimintahankinnoista annettaviin liitetietoihin: paremmat tiedot johtavat parempiin päätöksiin

Epävarmasta taloustilanteesta huolimatta työntekijöiden halukkuus vaihtaa työpaikkaa on ollut viime vuosina useiden tutkimusten mukaan kasvussa. Työntekijöiden vaihtohalukkuuden taustalla voi olla moninaisia syitä. Vaihtaminen voi lisätä esimerkiksi työntekijän kokemaa työn mielekkyyttä ja siitä saatavaa korvausta, mutta työnantajalle tilanne voi aiheuttaa isoja haasteita ja suuria kustannuksia. Mitä korkeammassa asemassa ja mitä paremmin suoriutuvasta työntekijästä on kyse, sitä...

Kuinka paljon työntekijän lähteminen maksaa tutkimusten mukaan yritykselle?

Työelämää koskee suuri määrä lakeja työelämän eri osa-alueilta ja lainsäädäntö muuttuu jatkuvasti. Euroopan unionissa hyväksyttiin viime vuonna kaikkia yksityisen ja julkisen sektorin työnantajia koskeva palkka-avoimuusdirektiivi, jonka tarkoituksena on tuoda tasa-arvoa ja läpinäkyvyyttä yhtiöiden palkitsemiseen. Se tuo pakolliseksi myös palkan tai palkkahaitarin ilmoittamisen ennen työhaastattelua. Vaikka Suomen lainsäädäntö täyttää jo osin direktiivin vaatimukset, direktiivi sisältää myös...

Palkkatasa-arvoa ja tietosuojaa työelämään – mitä yritysten tulee huomioida?

PwC:n Mikä ihmeen IFRS? -blogisarjan neljännessä osassa Ville Toivonen käsittelee liikearvon arvonalentumistestaukseen ehdotettuja muutoksia. IASB on julkaissut odotetun standardiluonnoksen liikearvon arvonalentumistestauksen sekä liiketoimintahankinnoista esitettävien liitetietojen muutoksista. Ehdotettuja muutoksia voi kommentoida heinäkuun 15. päivään asti, joten niihin on vielä mahdollisuus vaikuttaa. Muutosten voimaantulohetkeä ei ole päätetty.   Käyn tässä kirjoituksessa läpi ehdotetut muutokset liikearvon arvonalentumistestaukseen. Liiketoimintahankinnoista annettaviin liitetietoihin...

IFRS valokeilassa – Kuinka liikearvon arvonalentumistestaus muuttuu: palautuvatko poistot?

Etusivu

Verotus

Johtaminen ja vastuullisuus

Yrittäjyys

Juridiikka

Taloushallinto

Teknologia ja digitaalisuus

Strategy& -topics

Medialle

Tilaa uutiskirje

Mikä STTR?
STTR eli Subject To Tax Rule on osa Pillar 2 -sääntelyä, joka koostuu kahdesta osa-alueesta: 15 prosentin globaalia minimiveroa koskevasta sääntelystä (ns. GloBE-säännöt) sekä nyt kyseessä olevista STTR-säännöistä. 
STTR on verosopimuksiin perustuva minimiverosäännös, jonka nojalla tulon lähdevaltio voi verottaa tiettyjä konsernin sisäisiä maksuja, mikäli tulon saajaan kohdistuva yhteisöverorasitus jää alle 9 %:n. STTR:n kohteena ovat laajasti etuyhteyssuhteessa olevien osapuolten väliset rajat ylittävät maksut, kuten korot, rojaltit ja palvelumaksut. Osingot ovat kuitenkin STTR-sääntelyn ulkopuolella.
STTR-sääntely koskettaa laajasti kaikkia kansainvälisiä konserneja (olettaen että osapuolten sijaintivaltioiden väliseen verosopimukseen on sisällytetty STTR-artikla), kuitenkin niin että STTR:ää sovelletaan vain, kun soveltamisalaan kuuluvien tulojen kokonaissumma ylittää yhden miljoonan euron rajan verovuodessa. Alennettua 250 000 euron rajaa sovelletaan, jos vähintään toisen kyseessä olevan valtion bruttokansantuote on alle 40 miljardia euroa (materiality threshold). 
STTR on etusijalla GloBE-sääntöihin nähden, mutta STTR:n alla maksetut lisäverot ovat hyvityskelpoisia laskettaessa GloBE-verokantaa. 
STTR:n täytäntöönpanon on tarkoitus alkaa lokakuussa 2023 monenvälisellä yleissopimuksella (multilateral instrument, MLI). OECD:n IF-verkoston jäsenet ovat sitoutuneet ottamaan käyttöön STTR:n, kun toinen IF-verkoston kehittyvän valtion statuksen omaava jäsen sitä pyytää (bruttokansantulo per asukas USD 12,535 tai alle vuonna 2019). OECD:n IF-verkosto käsittää yli 135 valtiota ja Suomi on osa OECD:n IF-verkostoa.
Lienee kuitenkin perusteltua arvioida, että koska Suomen verolainsäädännön mukaan STTR:n soveltamisalaan kuuluvia tuloja verotetaan laajasti yleisen 20 %:n yhteisöverokannan alaisuudessa, ei STTR:llä tule mitä luultavimmin olemaan merkittäviä vaikutuksia Suomen solmimiin verosopimuksiin. 
STTR-mekanismi 
STTR mahdollistaa verotusoikeuden laajentamisen tulon lähdevaltiossa, jos STTR:n soveltamisalaan kuuluvan tuloerän saajan verorasitus jää tämän sijaintivaltiossa alle sovitun 9 % minimiverokannan. Näissä tilanteissa tulon lähdevaltio saa oikeuden verottaa kyseistä tuloerää lisäverolla (”top-up”), joka nostaa kokonaisverorasituksen sovitun 9 % minimiverokannan tasolle. STTR-lisäveron suuruus määräytyy siten 9 % minimiverokannan ja tulon saajavaltiossa sovellettavan nimellisen verokannan (useimmiten yleinen yhteisöverokanta) välisestä erotuksesta, josta vähennetään edelleen mahdolliset verot, jotka on jo kohdistettu tulon lähdevaltiolle verosopimuksen muiden artiklojen mukaisesti (esim. tulon lähdevaltiossa peritty lähdevero). 
STTR soveltumista voidaan havainnollistaa seuraavalla yksinkertaistetulla esimerkillä:
Valtiossa X sijaitseva yhtiö saa toisessa valtiossa Y sijaitsevalta 100 % omistamaltaan tytäryhtiöltä tuloa, jota valtio X verottaa 4 % verokannalla. Valtioiden välisen verosopimuksen mukaan myös valtio Y saa verottaa kyseistä tuloa 2,5 % suuruisella lähdeverolla. Koska valtion X soveltama 4 %:n verokanta alittaa STTR:n sovitun 9 %:n minimiverokannan, STTR soveltuu. STTR-lisäveron enimmäismäärä esimerkissä on 5 % (STTR-minimiverokanta 9 % &#8211; saajavaltiossa tuloon kohdistuva vero 4 %). Kun huomioidaan, että tulon lähdevaltio Y on jo kohdistanut kyseiseen tuloon 2,5 % suuruisen lähdeveron, tulon lähdevaltion lisäverotusoikeus STTR-sääntöjen alla on 2,5 % (STTR-lisäveron enimmäismäärä esimerkissä 5 % &#8211; lähdevaltion aikaisemmin perimä lähdevero 2,5 %).
Yleinen soveltamisala
STTR:n soveltamisala kattaa ainoastaan etuyhteyssuhteessa olevien osapuolten väliset liiketoimet. Kahden osapuolen katsotaan olevan etuyhteydessä toisiinsa, jos osapuoli tai osapuolet yhdessä omistaa suoraan tai välillisesti yli 50 %:ia toisesta osapuolesta tai osapuolten katsotaan tosiseikkoihin ja olosuhteisiin perustuen olevan saman osapuolen määräysvallassa. 
STTR:ää ei kuitenkaan sovelleta tilanteessa, jossa tulonsaajana on yksityishenkilö, voittoa tavoittelematon järjestö, valtio tai valtion tehtäviä hoitava hallintoelin, kansainvälinen järjestö, erityisehdot täyttävä sijoitusrahasto (mukaan lukien eläkerahasto) tai sellainen erillisyhtiö, joka on kokonaan tai lähes kokonaan omistettu jonkun edellä listatun STTR:n ulkopuolelle säädetyn tahon toimesta. 
Soveltamisalaan kuuluvat tulot (”Covered Income”)
STTR:n soveltamisalaan kuuluvia tuloja (&#8220;Covered Income&#8221;) ovat (1) korot; (2) rojaltit; (3) maksut tuotteen tai palvelun jakeluoikeuksista; (4) vakuutus- tai jälleenvakuutusmaksut; (5) takaus- tai rahoitusmaksut; (6) teollisten, kaupallisten tai tieteellisten laitteiden vuokramaksut; ja (7) maksut palveluista. Soveltamisalan ulkopuolelle jäävät tietyt merenkulkualan tulot. 
Huomionarvoista on, että osinkotulot eivät sisälly STTR:n minimiveron alaisiin tuloihin. Toisaalta on hyvä huomata, että STTR-sääntelyn piiriin on nostettu palvelumaksut ja maksut tuotteen tai palvelun jakeluoikeuksista, joiden osalta tyypillisesti verotusoikeus on täysin allokoitu tulon saajavaltiolle olemassa olevien verosopimusten puitteissa.
Lisäksi STTR:ää (korkoja ja rojalteja lukuun ottamatta) sovelletaan vain silloin, kun soveltamisalaan kuuluvien tulojen määrä ylittää tulon ansaitsemisesta aiheutuneet suorat ja epäsuorat kustannukset lisättynä 8,5 %:n voittolisällä (mark-up threshold). 
Nimellisverokanta 
Tulon saajavaltion perimän veron suuruus on keskiössä STTR:n soveltuvuutta ja STTR-lisäveron määrää arvioitaessa. STTR:ää sovellettaessa puhutaan nimellisverokannasta, joka useimmissa tapauksissa vastaa yleistä yhteisöverokantaa. Tietyissä tilanteissa STTR:n laskemiseen sovellettu nimellisverokanta kuitenkin poikkeaa yleisestä yhteisöverokannasta. Tällaisia tilanteita voivat olla muun muassa tilanteet, joissa:  
<ul>
<li style="font-weight: 400;" aria-level="1">erityistä lakisääteistä verokantaa sovelletaan tiettyihin tuloluokkiin tai tietyt ehdot täyttäviin veronmaksajiin; </li>
<li style="font-weight: 400;" aria-level="1">lakisääteinen verokanta porrastetaan tulon määrän mukaan; </li>
<li style="font-weight: 400;" aria-level="1">vero kuuluu verosopimuksen piiriin, mutta se kannetaan vaihtoehtoisen veropohjan perusteella (esim. omaisuuserästä tai pääomasta kannettava vero nettotulosta kannettavan veron sijaan); ja </li>
<li style="font-weight: 400;" aria-level="1">veronmaksaja hyötyy ”etuoikeutetuista oikaisuista” asuinvaltiossa, mikä johtaa pysyvään veronalaisen tulon määrän vähenemiseen. Tämä sisältää vapautukset, tietyt vähennykset veropohjasta ja tietyt verohyvitykset (pois lukien ulkomaiset verohyvitykset), jotka liittyvät suoraan STTR:n piirissä olevaan tuloerään eivätkä veronmaksajaan yleisesti. </li>
</ul>
Kansainvälisen kaksinkertaisen verotuksen poistaminen
STTR:llä ei ole tarkoitus vaikuttaa voimassa olevien verotusoikeuksien jakautumiseen verosopimusvaltioiden kesken. Tämän vuoksi kaksinkertaisen verotuksen poistamista koskevaan artiklaan on lisätty määräyksiä, joiden mukaan tulon saajavaltiolla ei ole vaatimusta vapauttaa STTR:n soveltamisalaan kuuluvia tuloja verosta tai antaa hyvitystä STTR:n soveltuvuuden vuoksi maksetuista lisäveroista. 
Vaikutusten arviointi
Kuten OECD:kin toteaa, STTR-sääntö tulee olemaan tärkeässä roolissa erityisesti niiden OECD:n IF-verkostovaltioiden osalta, jotka OECD luokittelee kehittyviksi valtioiksi. Suomi on OECD:n IF-verkoston jäsenvaltiona sitoutunut implementoimaan STTR-säännöt omiin verosopimuksiinsa, mikäli verosopimuksen vastinparina toimiva IF-verkoston kehittyvä valtio sitä pyytää.
Lienee kuitenkin perusteltua arvioida, että koska Suomen verolainsäädännön mukaan STTR:n soveltamisalaan kuuluvia tuloja verotetaan laajasti yleisen 20 %:n yhteisöverokannan alaisuudessa, ei STTR:llä tule mitä luultavimmin olemaan merkittäviä vaikutuksia Suomen solmimiin verosopimuksiin. 
Jos kuitenkin verosopimuksen vastinparivaltio näkisi perustelluksi implementoida STTR-säännöt Suomen ja kyseisen vastinparivaltion väliseen verosopimukseen, Suomen ollessa tulon lähdevaltio tulee STTR-sääntöjen puitteissa arvioitavaksi tulon saajavaltion Suomesta saatuun tuloon kohdistama verovaikutus ja mahdollista STTR-lisäveroa laskettaessa jo Suomeen mahdollisesti maksetun lähdeveron määrä. Tilanteessa, jossa tulon saajan verorasitus jäisi alle 9 %:n eikä Suomi kohdista kyseiseen tuloon lähdeveroa (esim. korkotulot ovat yleisesti vapautettu lähdeverosta Suomen kansallisen lainsäädännön alla), voisi tulla eteen tilanne, jossa Suomi pääsee kohdistamaan kyseiseen tuloerään STTR-lisäveroa.

Pillar 2 – STTR-verotussäännöstä koskeva loppuraportti on julkaistu

Aiheeseen liittyvät sisällöt

KHO:n tuoreet ratkaisut muuttavat luovutusvoiton verovapauden edellytyksiä

Tuoretta oikeuskäytäntöä käyttöomaisuusosakkeiden verovapaasta luovutuksesta

KVL: Mitä osia aurinkovoimapuistosta voidaan pitää tuloverotuksessa kiinteänä omaisuutena?

Perheyhtiön omistaja! Miten varmistat lastesi tasapuolisen kohtelun perinnönjaossa?

Yhteyshenkilösi PwC:llä

Juha Tuominen

Palvelumme:

Muut lukivat myös

KHO otti kantaa kiinteistöveron voimalaitosprosentin soveltamiseen yhteisen liittymispisteen osalta

Kummitus nimeltä Lexel

Arvonlisävero otsikoihin hallituksen kehysriihessä