Poistuuko perintövero? Uudet julkaisut ja tutkimukset

Perheyritykset ovat olennainen osa Suomen taloutta ja niiden toimintaedellytysten parantaminen on tärkeää talouskasvun kannalta. Viime aikoina on käyty keskustelua perintöveron poistamisesta ja sen mahdollisista vaikutuksista perheyrityksiin. Lehtikirjoittelun ja yksittäisten ulostulojen lisäksi tänä keväänä on tulossa tutkimuksia ja selvityksiä, joissa asiaa käsitellään kokonaisvaltaisemmin.

Tiistaina 28.1.2025 Perheyritysten liitto ja Etla julkaisivat tutkimuksen perintöveron vaikutuksista sekä Perheyritysten liiton ja Taloustutkimuksen raportin perheyrityksille tehdystä selvityksestä.

Perheyritysten liiton ja Taloustutkimuksen kyselyssä oli 200 vastaajaa. Kysely havainnollistaa hyvin, kuinka paljon veroseuraamusten ennakointi vaikuttaa perheyritysten toimintaan.

73 % vastaajista oli sitä mieltä, että vero vaikuttaa sukupolvenvaihdosten ajoitukseen ja toteutustapaan.
69 % vastaajista katsoi, että varautuminen vaikuttaa yrityksen riskinottohalukkuuteen.
58 % vastaajista oli sitä mieltä, että lahja- ja perintöveron vaikutusten ennakointi vaikuttaa yrityksen investointisuunnitelmiin.
77 % vastaajista aikoo toteuttaa sukupolvenvaihdoksen seuraavan 10 vuoden sisällä, ja pääosin nämä tapahtuvat lahjoitusten ja perintöjen kautta. Näin ollen perintö- ja lahjaveron merkitys perheyrityksille on merkittävä.

Etlan selvityksen tiivistelmässä todetaan, että veroon reagoidaan monin eri tavoin, sillä on monia vääristäviä vaikutuksia ja järjestelmä on mutkikas sekä aiheuttaa hallinnollista taakkaa. Lisäksi vero koetaan epäoikeudenmukaiseksi.

Omien kokemusteni mukaan perintö- ja lahjaverolaki asettaa verovelvolliset hyvin eri tilanteisiin. Laki sisältää paljon tulkinnallisia asioita, jotka johtavat yhdessä siihen, että verovelvollisia ei käsitellä tasavertaisesti eivätkä lopputulokset ole helposti ennakoitavia. Usein tästä seuraa pitkiä veroprosesseja. Törmään tilanteisiin, joissa mahdollisiin veroseuraamuksiin varataan sata miljoonaa tai useita kymmeniä miljoonia euroja. Tämä raha pitää sijoittaa likvideihin kohteisiin, ja se on poissa ydinliiketoiminnasta ja sen kehittämisestä. Kollegani Matti Kilpeläinen on tekstissään analysoinut enemmän verolain vaikutuksia omasta työstään karttuneen kokemuksen kautta.

Etlan tutkimuksesta voinee kuitenkin vetää sen johtopäätöksen, että perintövero lisää perheyritysten myyntejä sekä pienentää niiden investointeja ja kasvua. Usein perintöveroa puoltavissa kommenteissa puhutaan yrityksen myynnistä ikään kuin helppona ratkaisuna. Yrityksen myynti perheen ulkopuoliselle voi olla hyväkin ratkaisu. On kuitenkin syytä muistaa, että kaikki yritykset eivät välttämättä ole myyntikelpoisia järkevällä hinnalla, ja kyseessä on joka tapauksessa pitkä prosessi. Onko yrityksen myymisessä kansantaloudellisesti mitään järkeä, jos se johtuu perintöverojen rahoittamisesta?

Seuraavaksi julkaisuvuorossa ovat osana Kasvuriihi-hanketta niin sanotun Murron työryhmän raportit, jotka julkaistaan viimeistään helmikuun 28. päivänä, mahdollisesti jo aikaisemmin. Raportit sisältävät toivottavasti myös verotukseen liittyviä muutosehdotuksia tai ainakin keskustelunavauksia. Työryhmän tarkoituksena on löytää uusia keinoja talouskasvun edistämiseksi, ja tähän mennessä aiheesta on julkaistu laajasti eri eturyhmien lausuntoja. Näissä lausunnoissa on paljon kommentteja verotuksesta, ja perheyrityksille tärkeimmät esiin nostetut aiheet liittyvät perintö- ja lahjaverotuksen poistamiseen, osinkoverotuksen muutoksiin ja yhteisöverokannan muuttamiseen.

Valtiovarainministeriö on pyytänyt Valtion taloudelliselta tutkimuskeskukselta (VATT) selvityksen perintö- ja lahjaveron poistamisesta. Kyseisen tutkimuksen julkaisun ajankohdasta ei ole tarkempaa tietoa. VATT:n käsitys aiheesta näyttää olevan se, että asia on ennen kaikkea poliittinen ja ideologinen.

Julkisuudessa on jo alkanut ja toivottavasti jatkuu vilkas keskustelu näiden selvitysten perusteella. Useissa perintöveron poistamista koskevissa kommenteissa päädytään siihen, että kyseessä on pitkälti poliittinen päätös, ja sitähän se tietenkin on. Jäämme odottamaan mielenkiinnolla aiheesta syntyvää keskustelua ja nykyisen hallituksen ratkaisuja puoliväliriihessä huhtikuussa. Muutoksille olisi tarvetta, ja toivottavaa olisi se, että mahdolliset muutokset ovat suunnitelmallisia ja perustuvat huolelliseen lainvalmisteluun. Yksittäiset pykäläviritykset, kuten vain perintöverolle kovalla korolla määritelty 10 vuoden maksuaika tai julkisuudessa esitellyt heitot määräaikaisista muutoksista, eivät todellakaan edistä elinkeinoelämäämme.