Vuoden 2020 toinen kvartaali on päättymässä. Pohjoismaisten pörssien pörssikurssin kautta laskettua arvonalentumisriskiä seurattaessa ilmenee, että arvonalentumisaaltoa ei välttämättä nähdäkään tänä kesänä.
Tämän kevään yksi varmana pidetty asia on ollut, että yhtiöt tekisivät paljon alaskirjauksia liikearvosta. Itse veikkasin juuri samaa huhtikuun kirjoituksessani laskeneiden pörssikurssien vaikutuksesta arvonalentumistestaukseen. Olin jo itse asiassa lyömässä asiasta vetoa optimistisemman työkaverini kanssa, mutta tajusimme sitten, että sellainen veto tekisi meistä vähemmän objektiivisia arvioimaan asiakkaidemme arvonalentumislaskelmia.
Arvonalentumistestaus oli jo tämän vuoden ensimmäisen kvartaalin lopulla pöydällä monessa yhtiössä. Oli selvää, että COVID-19-pandemian mukanaan tuomat taloudelliset haasteet koskivat lähes kaikkia yrityksiä ja tämän takia myös erittäin monessa yhtiössä tunnistettiin taloudellinen tilanne selkeäksi viitteeksi mahdollisesta arvonalentumisesta. Vuodenvaihteen laskelmat otettiin esille ja pohdittiin, riittääkö niiden muokkaaminen, vai kuvaavatko ne auttamattomasti mennyttä maailmaa.
Ensimmäisessä kvartaalissa arvonalentumisia nähtiin kuitenkin vain vähän. Epäilen, että syynä tähän oli muun muassa se, että maaliskuun 2020 lopussa koronan mukanaan tuomien haasteiden syvyys ja kesto olivat vielä niin epäselviä. Oli vaikea arvioida, kuinka paljon kassavirrat mahdollisesti laskevat, kuinka pitkään niiden toipuminen kestää ja toipuvatko ne ollenkaan.
Yleinen arvio kuitenkin oli, että vuoden puolivälissä arvonalentumisia tulisi paljon, kun kriisin syvyydestä ja kestosta olisi selkeämpi kuva ja sen vaikutuksia liiketoimintaan olisi ehditty tarkemmin arvioida.
Pörssikurssit eivät kuitenkaan tue tätä oletusta ja voi olla hyvä, että veto jäi lyömättä. Alla on kuvattu pohjoismaisten pörssien pörssikurssin kautta laskettua arvonalentumisriskiä¹. Mitä korkeampi suhdeluku on, sen suurempi riski on arvonalentumisista.
¹ Suhdeluku on laskettu seuraavasti: [liiketoiminnan nettovarat / liiketoiminnan arvo]. Liiketoiminnan nettovaroihin on otettu huomioon varat, jotka kuuluvat normaalisti arvonalentumistestauksen piiriin (kuten liikearvo, aineeton omaisuus, käyttöomaisuus ja nettokäyttöpääoma). Liiketoiminnan arvo on laskettu lisäämällä yrityksen korollinen nettovelka (tai vähentämällä nettokassa) pörssikurssin kautta laskettuun oman pääoman arvoon. Tämä suhdeluku on selvästi parempi kuin yleisesti käytetty luku [nettovarat / pörssiarvo], koska se ottaa huomioon vain arvonalentumistestauksen piiriin kuuluvat omaisuuserät ja velat. Toiseksi liiketoiminnan arvo kuvaa kassavirtojen nykyarvoa paremmin kuin yrityksen pörssiarvo.
Suhdeluku on esitetty neljän eri maan suurimmista pörsseistä ja mukana ei ole alle kymmenen miljoonan euron pörssiarvon yrityksiä, pankkeja tai muita rahoitusalan yrityksiä tai yrityksiä, joilla ei ole ollut taseessaan liikearvoa.
Riski arvonalentumisista nousi selvästi COVID-19-kriisin aloittaneen pörssikurssien romahduksen kanssa joka maassa, mutta maaliskuun lopun jälkeen tilanne on selvästi rauhoittunut. Syynä tähän ovat pörssikurssit, jotka jokaisessa pohjoismaassa ovat nousseet voimakkaasti kevään pohjalukemista.
Huomionarvoista suhdeluvussa toki on, että se on esitetty keskiarvona kaikista yhtiöistä. Yksittäisen yhtiön osalta se ei kerro suoraan mitään ja siksi laskin, kuinka monella yrityksellä suhdeluku on suurempi kuin yksi. Suurempi suhdeluku kuin yksi kertoo, että testattavat varat olisivat suuremmat kuin liiketoiminnan arvo.
Erityisen riskialttiiden yritysten määrä on suunnilleen samalla tasolla kuin vuodenvaihteessa. Norja erottuu ainoana maana, jossa vaarassa olevien yritysten määrä on nyt suurempi. Yhtä suurempi suhdeluku ei myöskään vielä suoraan kerro, että yhtiön tulisi tehdä alaskirjaus liikearvosta tai muista omaisuuseristä. Syynä tähän voi olla esimerkiksi se, että arvonalentumistestausta ei tehdä koko yrityksen tasolla.
En ala osoitella sormella mitään yksittäisiä yrityksiä, mutta kaikista analyysin kohteina olleista yhtiöistä kahdella suhdeluku huitelee yli seitsemässä sadassa prosentissa. Niiden kummankin osalta uskaltaisin lyödä vetoa alaskirjauksesta ja se olikin objektiivisuuteni kannalta ihan ok, koska kummatkin yhtiöt ovat ruotsalaisia (listattaessa yhtiöt suhdeluvun suuruuden mukaan tulee ensimmäinen suomalainen yhtiö vastaan sijalla 16. Tässä listassa on hyvä olla kaukana kärjestä).
