Vastoin yleistä käsitystä suomalaiset listayhtiöt ostavat verrattain paljon ulkomaalaisia yrityksiä, paljastaa PwC:n tuore selvitys. Suomalaisten listayhtiöiden vuosina 2018–2024 tekemiä yrityskauppoja analysoiva selvitys osoittaa, että miltei puolet hankinnoista tehtiin kotimaan rajojen ulkopuolelta. Nämä hankinnat olivat myös kauppahinnaltaan arvokkaampia kuin paikalliset yritysostot. PwC:n Nasdaq Helsingin listayhtiöiden yritysostoja tarkasteleva selvitys osoittaa, että yrityskaupoista kappalemääräisesti laskettuna hieman alle puolet...

PwC:n selvitys paljastaa: Suomalaiset listayhtiöt shoppailevat ahkerasti ulkomailla

Suomi paransi merkittävästi sijoitustaan PwC:n nuorisotyöllisyysindeksissä ja nousi vuodesta 2022 seitsemän sijaa. Suomi sijoittuu vertailussa mukana olleista 38 OECD-maasta sijalle 15. Indeksin kärkipaikalle ylsi Alankomaat. Suomen sijoitus PwC:n globaalissa Youth Employment Index -selvityksessä koheni tänä vuonna merkittävästi, kun se nousi vertailun sijalle 15. Muista Pohjoismaista parhaiten menestyi Islanti, joka on vertailussa kolmen parhaan maan joukossa....

Suomi nuorisotyöllisyydessä 15 parhaan OECD-maan joukkoon – Alankomaat, Sveitsi ja Islanti PwC:n indeksin kärjessä

PwC Suomen partneri Petri Näätänen on nimitetty yhtiön Inclusion &amp; Diversity -johtajaksi 1.7.2024 alkaen. Hän raportoi tehtävässään toimitusjohtajalle Kauko Storbackalle. Näätänen jatkaa myös nykyisessä tehtävässään PwC Suomen Risk Assurance Services -yksikön johtajana.  Petrillä on yli 20 vuoden kokemus yritysten riskienhallinnan neuvonannosta. Hän aloitti työskentelyn PwC:llä vuonna 2000. Vuodesta 2020 hän on johtanut yhtiön riskienhallintapalveluita, ja...

Petri Näätänen on nimitetty PwC Suomen Inclusion & Diversity Leaderiksi 

Keskusverolautakunnan kesällä 2024 antamassa ennakkoratkaisussa KVL:2024/19 käsiteltiin siitä, voidaanko testamentilla muodostettu varallisuuskokonaisuus tai sukurahasto muuntaa säätiölaissa tarkoitetuksi sukusäätiöksi tuloverolain toimintamuodon muutoksia koskevien säännösten mukaisesti. Tuloverolain säännösten mukaan yritys voi muuttaa toimintamuotoaan niin sanottua jatkuvuusperiaatetta noudattaen, eli käytännössä ilman tuloveroseuraamuksia ja ilman että yrityksen katsottaisiin toimintamuodon muutoksen yhteydessä verotuksen näkökulmasta purkautuvan. Säännökset toimintamuodon muutoksista sisältyvät tuloverolain...

KVL: Testamentilla muodostetun sukurahaston muuttaminen sukusäätiöksi

Listaamattoman yhtiön osakkeiden omistaminen oman holdingyhtiön kautta suoran henkilökohtaisen omistuksen sijaan on usein järkevä ratkaisu. Verotuskäytännön muutokset avaavat tähän uusia toteuttamisvaihtoehtoja. Listaamattomien yhtiöiden omistajilta kuulee usein samankaltaisia kysymyksiä: Pitäisikö osakkeet omistaa suoraan omissa nimissä vai holdingyhtiön kautta? Jos jo toimivan yhtiön osakkeet tällä hetkellä omistetaan suoraan omissa nimissä, miten holdingyhtiömalliin siirtyminen olisi mahdollista toteuttaa tehokkaasti?...

Yhtiön omistus osakaskohtaisiin holdingyhtiöihin – uusia keinoja työkalupakkiin

Palkan ja työkorvauksen välinen rajanvetosääntely määrittää, voiko jotakin työtä tehdä oman yrityksen kautta palkatun työ- tai toimisuhteen sijaan. Yritysten virallisista, henkilökohtaisista hallintotehtävistä kertyvä kompensaatio on kuitenkin vero-oikeudellisesti aina henkilökohtaista palkkiota, jota ei voi laskuttaa. Verohallinto päivitti keväällä ohjettaan, joka ulottaa “verotuksen palkkavaatimuksen” myös joihinkin epävirallisiin johtotehtäviin, kuten yhdistyksen toiminnanjohtajaan tai säätiön asiamieheen. Tällä voi olla...

Verohallinto tarkensi kantaansa johtamistyön laskutukseen

Elokuussa 2024 astui voimaan maailman ensimmäinen kattava tekoälyä koskeva säädös, EU:n tekoälysäädös (EU AI Act). Sen täysimääräinen soveltaminen alkaa 2. elokuuta 2026, lukuun ottamatta joitakin poikkeuksia, kuten tiettyjä kieltoja, jotka tulevat voimaan jo kuuden kuukauden kuluttua. Turvallisuus ja perusoikeudet keskiössä Säädöksen tavoitteena on luoda yhtenäinen oikeudellinen kehys tekoälyn riskien hallitsemiseksi. Säädös asettaa erityisiä ja laajoja...

EU:n tekoälysäädös astui voimaan – mitä seuraavaksi?

PwC:n Mikä ihmeen IFRS? -blogisarjan seitsemännessä osassa Juulia Malmelin käsittelee kesäloman jälkeiseen töihinpaluuseen liittyvää jännitystä. Vaikka kesäloma olisi kuinka virkistävä, töihinpaluuseen liittyy aina jonkinlaisia käynnistysvaikeuksia. Mikä toisi töissä samanlaista jännitystä kuin olympialaisten keihäs- tai moukarikarsinnat, tai jalkapallon EM-finaali? Varma vinkki päästä takaisin työmoodiin on tarttua IASB:n agendaan ja palautella mieliin, mitä kaikkea kivaa sieltä nyt lähikuukausille onkaan...

IFRS valokeilassa – Uusia mahdollisuuksia tilinpäätösraportoinnissa: takaisin sorvin äärellä

Korkein hallinto-oikeus antoi kesäkuun lopulla kaksi vuosikirjapäätöstä (KHO 2024:93 ja KHO 2024:94), jotka ottivat kantaa siihen, millaisissa olosuhteissa kaavamaista, perustason mukaista veronkorotusta voidaan alentaa tai se voidaan jättää kokonaan määräämättä.  Mitä säännöt veronkorotuksista sanovat? Veronkorotus voidaan määrätä muun muassa tilanteessa, jossa yhtiön antamassa veroilmoituksessa on ollut virhe. Tuloverotuksessa niin sanottu perustason veronkorotus on yleensä kaksi...

KHO otti kantaa veronkorotuksen alentamiseen ja määräämättä jättämiseen

Keskusverolautakunnan (KVL) kesäkuussa 2024 antama ennakkoratkaisu 2024/23 ottaa kantaa henkilöstörahastoeriä tuottavassa tulospalkkiojärjestelmässä hyväksyttäviin mittareihin eli siihen, millä kriteereillä työnantaja voi maksaa työntekijälle palkkiota henkilöstörahastoon ilman, että tuloa verotetaan tuolla hetkellä. Ennakkoratkaisun mukaan työntekijän henkilökohtainen asiakaslaskutuksen kate on hyväksyttävä mittari. Mistä on kyse? Henkilöstörahastojen tulospalkkiojärjestelmiin liittyvä verotuksellinen kysymys kytkeytyy siis ennen kaikkea työntekijälle maksettavan palkkion verotukselliseen...

KVL: Henkilöstörahastoon liitetyssä tulospalkkiojärjestelmässä voi edelleen käyttää henkilökohtaiseen asiakaslaskutukseen perustuvaa mittaria

Ylityöt ja niiden syntyminen aiheuttavat yhä enemmän tulkinnanvaraisia tilanteita, kun töitä on mahdollista tehdä älylaitteiden avulla missä ja milloin vain. Lisäksi työpaikoilla on käytössä erilaisia työaikamuotoja, joissa valtaa työajan käytön suhteen on annettu työntekijöille. Syntyykö ylityötä, kun työntekijät työskentelevät omaehtoisesti sovitun työajan ulkopuolella ja milloin ylityötä syntyy eri työaikamuodoissa? Tilanteet ovat monitulkintaisia ja aiheuttavat päänvaivaa...

Tapetilla ylityöt ja niiden syntyminen

“Kyllä meidän työntekijämme ovat kaikki päteviä!” Erään lähijohtajan vuosien takainen kommentti tiedusteluuni mahdollisista osaamisen kehittämistarpeista nousi mieleeni, kun pähkäilin pitkästä aikaa osaamisen johtamisen problematiikkaa. Osaamisen johtamisella tarkoitetaan sellaista näkökulmaa ja toimintatapaa, jossa organisaation osaamispotentiaali pyritään hyödyntämään ja ohjaamaan mahdollisimman hyvin sen tavoitteiden saavuttamiseksi. Kantaa otetaan tällöin henkilöstön laatuun, määrään ja hintaan. Ajatuskulku taustalla menee siten,...

Kilpailukyky syntyy inhimillisestä osaamisesta

Johtajuutta tarvitaan enemmän kuin koskaan. Kuvittele työelämä viisi vuotta sitten. Muutosvauhti on ollut valtavaa siihen nähden. Pandemia vauhditti digitaalista siirtymää ja pakotti organisaatiot hyödyntämään teknologiaa aivan uusilla tavoilla. Asiakkaat tottuivat käyttämään digitaalisia myyntikanavia. Generatiivisen tekoälyn luomaa potentiaalia pyritään parasta aikaa valjastamaan organisaatioiden hyötykäyttöön. Globaalit megatrendit vaikuttavat monin tavoin talouteen ja yhteiskuntaan. Kaikki tämä näkyy työntekijöille...

Johtajuuden kehittäminen auttaa menestymään muutoksessa

Etusivu

Verotus

Johtaminen ja vastuullisuus

Yrittäjyys

Juridiikka

Taloushallinto

Teknologia ja digitaalisuus

Strategy& -topics

Medialle

Tilaa uutiskirje

Tämän kevään yksi varmana pidetty asia on ollut, että yhtiöt tekisivät paljon alaskirjauksia liikearvosta. Itse veikkasin juuri samaa <a href="https://uutishuone.pwc.fi/laskeneet-porssikurssit-ja-vaikutus-arvonalentumistestaukseen/">huhtikuun kirjoituksessani laskeneiden pörssikurssien vaikutuksesta arvonalentumistestaukseen</a>. Olin jo itse asiassa lyömässä asiasta vetoa optimistisemman työkaverini kanssa, mutta tajusimme sitten, että sellainen veto tekisi meistä vähemmän objektiivisia arvioimaan asiakkaidemme arvonalentumislaskelmia.
Arvonalentumistestaus oli jo tämän vuoden ensimmäisen kvartaalin lopulla pöydällä monessa yhtiössä. Oli selvää, että COVID-19-pandemian mukanaan tuomat taloudelliset haasteet koskivat lähes kaikkia yrityksiä ja tämän takia myös erittäin monessa yhtiössä tunnistettiin taloudellinen tilanne selkeäksi viitteeksi mahdollisesta arvonalentumisesta. Vuodenvaihteen laskelmat otettiin esille ja pohdittiin, riittääkö niiden muokkaaminen, vai kuvaavatko ne auttamattomasti mennyttä maailmaa.
Ensimmäisessä kvartaalissa arvonalentumisia nähtiin kuitenkin vain vähän. Epäilen, että syynä tähän oli muun muassa se, että maaliskuun 2020 lopussa koronan mukanaan tuomien haasteiden syvyys ja kesto olivat vielä niin epäselviä. Oli vaikea arvioida, kuinka paljon kassavirrat mahdollisesti laskevat, kuinka pitkään niiden toipuminen kestää ja toipuvatko ne ollenkaan.
Yleinen arvio kuitenkin oli, että vuoden puolivälissä arvonalentumisia tulisi paljon, kun kriisin syvyydestä ja kestosta olisi selkeämpi kuva ja sen vaikutuksia liiketoimintaan olisi ehditty tarkemmin arvioida. 
Pörssikurssit eivät kuitenkaan tue tätä oletusta ja voi olla hyvä, että veto jäi lyömättä. Alla on kuvattu pohjoismaisten pörssien pörssikurssin kautta laskettua arvonalentumisriskiä¹. Mitä korkeampi suhdeluku on, sen suurempi riski on arvonalentumisista.
<a href="https://pwc-uutishuone.fi-r.seravo.com/app/uploads/2020/06/testattavat-varat-liiketoiminnan-arvo.jpg"><img decoding="async" class="alignnone" src="https://pwc-uutishuone.fi-r.seravo.com/app/uploads/2020/06/testattavat-varat-liiketoiminnan-arvo.jpg" /></a>
¹ Suhdeluku on laskettu seuraavasti: [liiketoiminnan nettovarat / liiketoiminnan arvo]. Liiketoiminnan nettovaroihin on otettu huomioon varat, jotka kuuluvat normaalisti arvonalentumistestauksen piiriin (kuten liikearvo, aineeton omaisuus, käyttöomaisuus ja nettokäyttöpääoma). Liiketoiminnan arvo on laskettu lisäämällä yrityksen korollinen nettovelka (tai vähentämällä nettokassa) pörssikurssin kautta laskettuun oman pääoman arvoon. Tämä suhdeluku on selvästi parempi kuin yleisesti käytetty luku [nettovarat / pörssiarvo], koska se ottaa huomioon vain arvonalentumistestauksen piiriin kuuluvat omaisuuserät ja velat. Toiseksi liiketoiminnan arvo kuvaa kassavirtojen nykyarvoa paremmin kuin yrityksen pörssiarvo.
Suhdeluku on esitetty neljän eri maan suurimmista pörsseistä ja mukana ei ole alle kymmenen miljoonan euron pörssiarvon yrityksiä, pankkeja tai muita rahoitusalan yrityksiä tai yrityksiä, joilla ei ole ollut taseessaan liikearvoa.
&nbsp;
Riski arvonalentumisista nousi selvästi COVID-19-kriisin aloittaneen pörssikurssien romahduksen kanssa joka maassa, mutta maaliskuun lopun jälkeen tilanne on selvästi rauhoittunut. Syynä tähän ovat pörssikurssit, jotka jokaisessa pohjoismaassa ovat nousseet voimakkaasti kevään pohjalukemista.
Huomionarvoista suhdeluvussa toki on, että se on esitetty keskiarvona kaikista yhtiöistä. Yksittäisen yhtiön osalta se ei kerro suoraan mitään ja siksi laskin, kuinka monella yrityksellä suhdeluku on suurempi kuin yksi. Suurempi suhdeluku kuin yksi kertoo, että testattavat varat olisivat suuremmat kuin liiketoiminnan arvo.
<a href="https://pwc-uutishuone.fi-r.seravo.com/app/uploads/2020/06/yhtioiden-maara-joilla-todnak-arvonalentumiseen-on-suuri.jpg"><img decoding="async" class="alignnone" src="https://pwc-uutishuone.fi-r.seravo.com/app/uploads/2020/06/yhtioiden-maara-joilla-todnak-arvonalentumiseen-on-suuri.jpg" /></a>
Erityisen riskialttiiden yritysten määrä on suunnilleen samalla tasolla kuin vuodenvaihteessa. Norja erottuu ainoana maana, jossa vaarassa olevien yritysten määrä on nyt suurempi. Yhtä suurempi suhdeluku ei myöskään vielä suoraan kerro, että yhtiön tulisi tehdä alaskirjaus liikearvosta tai muista omaisuuseristä. Syynä tähän voi olla esimerkiksi se, että arvonalentumistestausta ei tehdä koko yrityksen tasolla.
En ala osoitella sormella mitään yksittäisiä yrityksiä, mutta kaikista analyysin kohteina olleista yhtiöistä kahdella suhdeluku huitelee yli seitsemässä sadassa prosentissa. Niiden kummankin osalta uskaltaisin lyödä vetoa alaskirjauksesta ja se olikin objektiivisuuteni kannalta ihan ok, koska kummatkin yhtiöt ovat ruotsalaisia (listattaessa yhtiöt suhdeluvun suuruuden mukaan tulee ensimmäinen suomalainen yhtiö vastaan sijalla 16. Tässä listassa on hyvä olla kaukana kärjestä).

Pörssikurssit elpyivät - mitä tapahtui yhtiöiden arvonalentumisriskille?

Aiheeseen liittyvät sisällöt

IFRS valokeilassa – Uusia mahdollisuuksia tilinpäätösraportoinnissa: takaisin sorvin äärellä

IFRS valokeilassa – Oman ja vieraan pääoman rajalla

IFRS valokeilassa – Muutoksia liiketoimintahankinnoista annettaviin liitetietoihin: paremmat tiedot johtavat parempiin päätöksiin

IFRS valokeilassa – Kuinka liikearvon arvonalentumistestaus muuttuu: palautuvatko poistot?

Muut lukivat myös

PwC:n selvitys paljastaa: Suomalaiset listayhtiöt shoppailevat ahkerasti ulkomailla

KVL: Testamentilla muodostetun sukurahaston muuttaminen sukusäätiöksi

Yhtiön omistus osakaskohtaisiin holdingyhtiöihin – uusia keinoja työkalupakkiin