PwC:n tuore Women in Work Index paljastaa, että samalla kun naisten määrä työmarkkinoilla on lisääntynyt, sukupuolten välinen kuilu palkoissa on syventynyt. Kansainvälinen selvitys osoittaa, että vuosina 2021–2022 palkkaero kasvoi peräti 20:ssä 33:sta OECD-maasta. Suomessa naisten ja miesten palkkaero on 16,1 %, mikä on 2,6 prosenttiyksikköä enemmän kuin OECD-maissa keskimäärin. PwC:n vuosittain kokoama Women in Work...

PwC selvitti: Sukupuolten välinen palkkaero kasvussa

CapMan ja PwC yhdistävät voimansa ja käynnistävät hyväntekeväisyyskampanjan Tukikummit-säätiölle ja sitä kautta lasten ja nuorten tueksi. Tavoitteena on kerätä tämän kevään aikana yhteensä yli 100 000 euron potti Tukikummeille ja haastaa kampanjan jatkuessa muita yrityksiä hyväntekeväisyyskampanjaan mukaan. ”Haluamme moninkertaistaa pitkällä aikavälillä nuorten ja lasten hyväksi vuosittain kerättävän summan”, CapManin ja Tukikummit-säätiön hallitusten puheenjohtaja Joakim Frimodig toteaa....

CapMan ja PwC yhdistävät voimansa lasten ja nuorten hyväksi

Globaalit jännitteet ja lisääntyneet kyberhyökkäykset huolettavat suomalaisia toimitusjohtajia, osoittaa PwC:n jo 27. kertaa toteuttama CEO Survey -tutkimus, johon vastasi yli 4 700 toimitusjohtajaa yli sadasta maasta. Tutkimukseen haastatelluista suomalaisjohtajista 41 % näkee kyberriskit merkittävänä uhkana yritykselleen tulevan vuoden aikana, kun maailmanlaajuisesti tulos on vain 21 %. Kyberriskien ohella suomalaisia toimitusjohtajia huolestuttavat geopoliittiset konfliktit, jotka mainitsee...

Teknologian nopea kehitys haastaa kyberturvallisuutta

Muistatko vielä vuodelta 2021 KHO:n ennakkopäätökset, jotka koskivat osakkeiden hankintavelan vähennyskelpoisuutta (KHO 2021:178 ja KHO 2021:179 – päätöksiä on tarkasteltu tarkemmin täällä)? Päätöksissään KHO vaikutti vetävän rajan suurin piirtein siten, että rakenteen suunnittelu verotehokkaaksi oli sallittua, kun se tapahtui ennen osakkeiden hankintaa riippumattomalta osapuolelta. Sen sijaan hankinnan jälkeisiä, konsernin sisäisiä järjestelyitä ei hyväksytty, jos ne...

Kummitus nimeltä Lexel

Arvonlisävero nousi otsikoihin viime viikolla hallituksen kehysriihessä. Arvonlisäverokannan nosto ei yllättänyt ketään, mutta nosto 1,5 prosentilla löi veikkaajat ällikällä – ilmeisesti lähinnä siksi, että emme ole käyttäneet murtolukuja verokantoina arvonlisäverotuksessa. Liikevaihtoverotuksen aikaan oli toisin, mutta silloin verokin laskettiin verollisesta hinnasta taaksepäin. Euroopassa murtolukuja käytetään ainakin neljässä valtiossa, joten suurempaa haittaa itse murtoluku ei aiheuta.  Saimme...

Arvonlisävero otsikoihin hallituksen kehysriihessä

Henkilöstörahastojen verotus on kokenut viimeisen kuukauden ajan turbulenssia sen aikaisemman lentomatkan tasaisuudesta huolimatta. Turbulenssin aiheuttajana ovat Verohallinnon julkaisemat uudet ohjeet henkilöstörahastosta saatavien tulojen verotuksesta.  Ohjeista ensimmäinen julkaistiin 11.3.2024. Ohje oli jokseenkin epäselvä ja aiheutti paljon kysymyksiä. Ehkä saadun palautteen tai runsaan kysymystulvan perusteella Verohallinto päätyi päivittämään ohjetta 23.3.2024 vain reilut kaksi viikkoa sen julkaisusta (VH/2324/00.01.00/2024)....

Turbulenssia henkilöstörahastojen verotuksessa

Suomen ja Ranskan välillä on jo vuoden 2023 alussa sovittu uudesta verosopimuksesta, jonka tarkoituksena on päivittää verosopimus vastaamaan nykyisiä tulkintoja ja käytäntöjä. Sopimuksen voimaan saattaminen etenee ja siihen liittyvä hallituksen esitys on annettu. Olennaisimmat muutokset kohdistuvat erityisesti eläkkeisiin ja portfolio-osinkoihin. Lisäksi kaksinkertaisen verotuksen poistamismenetelmä muuttuu, ja sopimukseen tehdään muita pienempiä täsmennyksiä. Verosopimuksen keskeiset muutokset Eläkkeiden...

Verosopimus Suomen ja Ranskan välillä uudistuu – muutokset kohdistuvat lähinnä eläkkeisiin sekä osinkoihin

Henkilöstön takaisin kutsumiseen sopeuttamistoimien jälkeen liittyy erilaisia huomioitavia ja noudatettavia juridisia sääntöjä ja velvoitteita. Lisäksi kokonaisuuteen kytkeytyy myös muita, inhimillisiä tekijöitä, jotka kannattaa ottaa huomioon. Vaikka työnantajan näkökulmasta sopeuttamistoimenpiteet ovat normaali ja jopa välttämätön toimenpide liiketoiminnan kannattavuuden ja jatkuvuuden turvaamiseksi, voivat yksittäisen työntekijän kokemukset ja tunteet sopeuttamistoimista olla hyvin voimakkaita ja osin kielteisiä. Henkilöstön lomauttaminen...

Mitä työnantajan kannattaa huomioida kutsuessaan henkilökuntaa takaisin töihin lomautusten jälkeen?

Ovatko yrityksesi kriittisimmät tiedot vaarassa? Voiko ulkopuolinen hyökkääjä päästä niihin käsiksi? Pystyykö kyberrikollinen halvaannuttamaan liiketoimintasi? Kyllä! Red Teaming auttaa sinua tehostamaan kyberpuolustustasi näitä ja monia muita uhkia vastaan. Red Teamingilla tarkoitetaan harjoitusta, jossa joukko kyberturvallisuuden ammattilaisia (Red Team) tekeytyy hyökkääjäksi ja simuloi aidon kaltaista verkkohyökkäystä yrityksen verkkoon. Harjoitus testaa yrityksen valmiuksia suojautua ja reagoida kyberhyökkäyksiin...

Red Teaming yrityksesi kyberpuolustuksen kehittämisen tukena

PwC:n Mikä ihmeen IFRS? -blogisarjan viidennessä osassa Ville Toivonen käsittelee liiketoimintahankinnoista annettaviin liitetietoihin ehdotettuja muutoksia. IASB on julkaissut odotetun standardiluonnoksen liikearvon arvonalentumistestauksen sekä liiketoimintahankinnoista esitettävien liitetietojen muutoksista. Ehdotettuja muutoksia voi kommentoida heinäkuun 15. päivään asti, joten vielä on mahdollisuus vaikuttaa. Muutosten voimaantulohetkeä ei ole päätetty. Aiemmassa kirjoituksessani kävin läpi ehdotetut muutokset liikearvon arvonalentumistestaukseen. Tässä kirjoituksessa...

IFRS valokeilassa – Muutoksia liiketoimintahankinnoista annettaviin liitetietoihin: paremmat tiedot johtavat parempiin päätöksiin

Epävarmasta taloustilanteesta huolimatta työntekijöiden halukkuus vaihtaa työpaikkaa on ollut viime vuosina useiden tutkimusten mukaan kasvussa. Työntekijöiden vaihtohalukkuuden taustalla voi olla moninaisia syitä. Vaihtaminen voi lisätä esimerkiksi työntekijän kokemaa työn mielekkyyttä ja siitä saatavaa korvausta, mutta työnantajalle tilanne voi aiheuttaa isoja haasteita ja suuria kustannuksia. Mitä korkeammassa asemassa ja mitä paremmin suoriutuvasta työntekijästä on kyse, sitä...

Kuinka paljon työntekijän lähteminen maksaa tutkimusten mukaan yritykselle?

Työelämää koskee suuri määrä lakeja työelämän eri osa-alueilta ja lainsäädäntö muuttuu jatkuvasti. Euroopan unionissa hyväksyttiin viime vuonna kaikkia yksityisen ja julkisen sektorin työnantajia koskeva palkka-avoimuusdirektiivi, jonka tarkoituksena on tuoda tasa-arvoa ja läpinäkyvyyttä yhtiöiden palkitsemiseen. Se tuo pakolliseksi myös palkan tai palkkahaitarin ilmoittamisen ennen työhaastattelua. Vaikka Suomen lainsäädäntö täyttää jo osin direktiivin vaatimukset, direktiivi sisältää myös...

Palkkatasa-arvoa ja tietosuojaa työelämään – mitä yritysten tulee huomioida?

PwC:n Mikä ihmeen IFRS? -blogisarjan neljännessä osassa Ville Toivonen käsittelee liikearvon arvonalentumistestaukseen ehdotettuja muutoksia. IASB on julkaissut odotetun standardiluonnoksen liikearvon arvonalentumistestauksen sekä liiketoimintahankinnoista esitettävien liitetietojen muutoksista. Ehdotettuja muutoksia voi kommentoida heinäkuun 15. päivään asti, joten niihin on vielä mahdollisuus vaikuttaa. Muutosten voimaantulohetkeä ei ole päätetty.   Käyn tässä kirjoituksessa läpi ehdotetut muutokset liikearvon arvonalentumistestaukseen. Liiketoimintahankinnoista annettaviin liitetietoihin...

IFRS valokeilassa – Kuinka liikearvon arvonalentumistestaus muuttuu: palautuvatko poistot?

Osakkeiden luovutusvoitto voi tietyin edellytyksin olla myyjänä toimivalle yhtiölle verovapaata tuloa. Korkeimman hallinto-oikeuden tuoreet ratkaisut muuttavat etenkin perheyhtiöissä tulkintaa siitä, milloin luovutusvoiton verovapauden edellytykset täyttyvät. Osakkeiden luovutusvoiton verovapaus edellyttää, että myydyt osakkeet ovat kuuluneet myyjän elinkeinotoiminnan käyttöomaisuuteen osakkeiden omistusaika on ollut vähintään vuoden ja omistusosuus vähintään 10 % myyjä ei ole pääomasijoittaja, eikä kohdeyhtiö kiinteistöyhtiö...

KHO:n tuoreet ratkaisut muuttavat luovutusvoiton verovapauden edellytyksiä

Etusivu

Verotus

Johtaminen ja vastuullisuus

Yrittäjyys

Juridiikka

Taloushallinto

Teknologia ja digitaalisuus

Strategy& -topics

Medialle

Tilaa uutiskirje

Vahvan kasvun jatkuminen, taloudellisen joustavuuden paraneminen ja brändin vahvistaminen. Siinä syitä, miksi halpakauppaketju Puuilo päätti listautua pörssiin. Kokemukset ovat melko tuoreita, sillä yhtiö aloitti pörssissä viime kesäkuussa.
PwC:n 27.10.2021 järjestämässä webinaarissa kokemuksistaan kertoo Puuilon talousjohtajan Ville Rannan lisäksi veritestausyhtiön Nightingale Healthin perustaja, toimitusjohtaja Teemu Suna.
Ranta listaa, että pörssiin lähdön taustalla oli myös halu parantaa kilpailukykyä, päästä mukaan pääomamarkkinoille sekä laajentaa omistuspohjaa.
”Osakeannin varat halusimme käyttää pääomarakenteen vahvistamiseen”, Ranta mainitsee.
Hän kertoo, että vaikka etukäteen oli tiedossa listautumisen työläys, työmäärä yllätti silti. Hänen ja toimitusjohtajan aikaa kului prosessissa kuukausikaupalla, vaikka yhtiö oli tehnyt IFRS-konversion jo aiemmin.
”On hyvä ottaa huomioon myös, että listautumista ei voi tehdä omalla porukalla, neuvonantajia tarvitaan paljon.”
<h3> Teknologian kuvaaminen haastavaa</h3>
Nightingalen Suna kertoo, että yhtiö listautui pörssiin saadakseen riittävästi pääomaa kansainväliseen kasvuun.
”Listautuminen on myös tapa saada luotettavuutta. Lisäksi halusimme, että kuka tahansa pääsee sijoittamaan kasvuun”, Suna mainitsee.
Hänen mielestään on tärkeää, että myös kasvuyhtiöt listautuvat. Ilmapiiri tälle on nykyään parempi kuin vielä jokunen aika sitten.
Kun katsotaan listautumisprosessin julkisia päivämääriä listautumisannin merkintäajan alusta osakkeiden kaupankäynnin alkuun First North Growth Marketissa, Nightingalen listautuminen kesti kymmenen päivää, mutta listautujayhtiön koko prosessi valmistautumisineen vei huomattavasti kauemmin.
”Mitä monimutkaisemmasta teknologiasta on kyse, sitä isompi haaste on kuvata yhtiön toimintaa ymmärrettävästi.”
<h3>Spacit tulivat myös Suomeen</h3>
Puuilon ja Nightingalen lisäksi pörssi houkuttaa nyt ennätyksellisen paljon muitakin yhtiöitä ja listautumisen kuuma vuosi näyttää jatkuvan.
PwC on päässyt lyhyessä ajassa todistamaan muidenkin kasvuyhtiöiden pääsyä listoille.
Suomessa on kuluvan vuoden aikana tehty 19 uutta listautumista. Heleniuksen kollega Eveliina Paavilainen sanoo, että listautumisen trendi näkyy myös globaalisti.
Suomessa uutta ovat Spac-yhtiöiden (Special Purpose Acquisition Company) listautumiset, joissa yhtiöillä ei ole vielä liiketoimintaa, mutta jotka keräävät rahaa hankkiakseen toisen yhtiön.
Suomessa spac-yhtiöiden listautuminen tuli mahdolliseksi keväällä, kun pörssejä hallinnoiva Nasdaq muutti sääntöjään.
<h3>Eri listoilla eri vaatimukset</h3>
Paavilainen mainitsee, että ennen pörssiin menoa yhtiössä on kyettävä vastaamaan isoihin kysymyksiin. Miten ja milloin listautuminen kannattaisi tehdä sekä mikä on oikea markkinapaikka?
<blockquote>On myös selvitettävä, onko listautuminen yhtiölle paras ratkaisu.</blockquote>
Kun päätös listautumisesta on tehty, koko yhtiön on sitouduttava siihen.
Hallituksen ja johtoryhmän kuuluu huolehtia siitä, että niillä on käytössään riittävää osaamista listautumiseen.
Mikä sitten on kunkin yhtiön oikea markkinapaikka? Ja mitkä ovat niiden tärkeimmät erot?
Partneri Maija Luoranen käy läpi perustiedot ja muistuttaa päälistan ja First North -listan lisäksi vuosi sitten keväällä avautuneesta Premier-segmentistä, joka on tarkoitettu edistyneemmille, päälistan kaltaisesti toimimaan haluaville yhtiöille.
Päälistalla taloudellisen raportoinnin vaatimukset ovat kaikkein tiukimmat ja IFRS:n mukaiset.
”Myös listautumisdokumenteissa on eroja. First North -listalla vaatimukset ovat suppeammat”, Luoranen kertoo.
Eroja on myös hallinnointikoodin noudattamisessa. First North vaatii pörssin hyväksymän neuvonantajan käyttöä.
”Kaikille yhteistä on käyttöpääoman riittävyys. Kaikkien listojen yhtiöillä pitää olla myös riittävä kyky raportointiin.”
<h3>IPO readiness tueksi</h3>
First North -listautuminen saattaa onnistua 4–6 kuukaudessa, päälista vie kauemmin.
Mutta mistä tietää, onko yhtiö valmis listautumiseen?
Partneri Eveliina Paavilainen kertoo IPO readiness -kartoituksesta, jonka aikana selviää paitsi listautumisen valmius myös se, millaisia toimenpiteitä vielä vaaditaan.
Vaikkei listautumiseen päädyttäisi, kartoituksesta saa tukea yhtiön kasvuun.
”Kartoituksessa on mukana muun muassa nykytilan arviointi, puutteiden tunnistus sekä konkreettinen suunnitelma puutteiden korjaamiseksi. Kartoitus auttaa priorisoimaan tärkeimmät eteenpäin vietävät kokonaisuudet.”
Lopuksi lähellä listautumishetkeä tehdään IPO due diligence.
Kartoituksen aikana selviää, onko hallinto asianmukaisesti järjestetty, ovatko päätöksenteko ja vastuut selkeät, riittävätkö resurssit ja toimiiko hallitustyöskentely.
Selville käy myös, onko henkilöstöllä riittävästi osaamista pörssiyhtiössä toimimiseen, millaista tukea tarvitaan sijoittaja- ja taloudelliseen viestintään sekä budjetointiin ja riskienhallintaan.
<blockquote>”Myös yritysvastuun tila on selvitettävä, sillä se on keskeistä monelle sijoittajalle ja ehkä iso osa sijoitustarinaa.”</blockquote>
Kartoituksen aikana kiinnitetään huomiota myös yhtiön it:n ja kyberturvallisuuden tilaan: ovatko tietojärjestelmät ja teknologia riittävästi ja asianmukaisesti järjestettyjä?
<h3>Muista oma jaksaminen!</h3>
Puuilo teki ennen listautumistaan IPO readiness -kartoituksen. Ranta kehuu yhtiön prosessissa mukana olleita neuvonantajia sekä omaa väkeään. Taloudellisena neuvonantajana listautumisessa toimi PwC.
Käytännön vinkkinä Ranta muistuttaa siitä, että valtavassa paineessa on pidettävä huolta omasta jaksamisesta, perusasioista.
<blockquote>”Liiku, lepää ja nuku. Lopputulos palkitsee työmäärän”, Ranta sanoo.</blockquote>
Nightingalen Suna huomauttaa, että vaativassa prosessissa on siinä mukana olevien pantava kaikki peliin. Heti kun listautuminen on tehty, kaikki huomio kiinnitetään liiketoiminnan rakentamiseen ja sijoittajille esitettyjen visioiden toteuttamiseen.
Katso tallenteelta koko webinaari, jossa listautumisen perusasiat käydään yksityiskohtaisemmin läpi. Myös Puuilon Ranta ja Nightingalen Suna käyvät omaa listautumistaan tarkemmin läpi: Mitkä olivat Rannan mielestä suurimmat yllätykset? Entä mitä  Nightingalen Suna sanoo esitellessään yhtiön tähänastista osakekurssia?
 <a href="https://register.gotowebinar.com/recording/8478420342328190982">https://register.gotowebinar.com/recording/8478420342328190982</a>
 
<h3>Listautumista suunnittelevan muistilista</h3>
<ul>
<li style="font-weight: 400;" aria-level="1">Tee IPO Readiness -kartoitus</li>
<li style="font-weight: 400;" aria-level="1">Varmista omistajien sitoutuminen</li>
<li style="font-weight: 400;" aria-level="1">Varmista tehokas toiminta: kokoa ja sitouta IPO-tiimi</li>
<li style="font-weight: 400;" aria-level="1">Suunnittele pääomarakenne ja taloudellinen raportointi</li>
<li style="font-weight: 400;" aria-level="1">Rakenna kiinnostava sijoittajatarina</li>
<li style="font-weight: 400;" aria-level="1">Valmistaudu muutoksiin ja varaa niiden toteutukseen aikaa</li>
<li style="font-weight: 400;" aria-level="1">Valmistaudu toimimaan listayhtiön tavoin!</li>
</ul>

Puuilo ja Nightingale: Pörssistä lukuisia hyötyjä, mutta varaa listautumiseen aikaa

Aiheeseen liittyvät sisällöt

Mitä asioita kansainvälistyvän yrityksen tulisi huomioida? Suomalaisen Harvian kasvutarina kansainväliseksi sauna- ja spa-alan johtavaksi yhtiöksi

Yhteyshenkilösi PwC:llä

Anne Launis

Palvelumme

Muut lukivat myös

Kummitus nimeltä Lexel

Arvonlisävero otsikoihin hallituksen kehysriihessä

Turbulenssia henkilöstörahastojen verotuksessa