Suomi paransi merkittävästi sijoitustaan PwC:n nuorisotyöllisyysindeksissä ja nousi vuodesta 2022 seitsemän sijaa. Suomi sijoittuu vertailussa mukana olleista 38 OECD-maasta sijalle 15. Indeksin kärkipaikalle ylsi Alankomaat. Suomen sijoitus PwC:n globaalissa Youth Employment Index -selvityksessä koheni tänä vuonna merkittävästi, kun se nousi vertailun sijalle 15. Muista Pohjoismaista parhaiten menestyi Islanti, joka on vertailussa kolmen parhaan maan joukossa....

Suomi nuorisotyöllisyydessä 15 parhaan OECD-maan joukkoon – Alankomaat, Sveitsi ja Islanti PwC:n indeksin kärjessä

PwC Suomen partneri Petri Näätänen on nimitetty yhtiön Inclusion &amp; Diversity -johtajaksi 1.7.2024 alkaen. Hän raportoi tehtävässään toimitusjohtajalle Kauko Storbackalle. Näätänen jatkaa myös nykyisessä tehtävässään PwC Suomen Risk Assurance Services -yksikön johtajana.  Petrillä on yli 20 vuoden kokemus yritysten riskienhallinnan neuvonannosta. Hän aloitti työskentelyn PwC:llä vuonna 2000. Vuodesta 2020 hän on johtanut yhtiön riskienhallintapalveluita, ja...

Petri Näätänen on nimitetty PwC Suomen Inclusion & Diversity Leaderiksi 

Nimitystoimikunnat ovat yleistyneet viiden viime vuoden aikana merkittävästi hallitusten jäsenten valinnan tapana. Pörssiyhtiöiden hallitusnimityksissä valtaa käyttävät erityisesti työeläkeyhtiöt Varma ja Ilmarinen sekä Suomen valtio, jotka pitävät hallussaan 29 prosenttia kaikista nimeämisoikeuksista. Tiedot ilmenevät tuoreesta PwC Suomen toteuttamasta selvityksestä. PwC tutki pörssiyhtiöiden tapaa tehdä hallitusnimitykset sekä suomalaisten pörssiyhtiöiden osakkeenomistajien nimitystoimikuntien toimintaa. Nimitystoimikuntien kautta suurimmat osakkeenomistajat pääsevät...

PwC selvitti: Pörssiyhtiöiden hallitusnimityksissä suurin valta Varmalla, Ilmarisella ja valtiolla

Keskusverolautakunnan kesällä 2024 antamassa ennakkoratkaisussa KVL:2024/19 käsiteltiin siitä, voidaanko testamentilla muodostettu varallisuuskokonaisuus tai sukurahasto muuntaa säätiölaissa tarkoitetuksi sukusäätiöksi tuloverolain toimintamuodon muutoksia koskevien säännösten mukaisesti. Tuloverolain säännösten mukaan yritys voi muuttaa toimintamuotoaan niin sanottua jatkuvuusperiaatetta noudattaen, eli käytännössä ilman tuloveroseuraamuksia ja ilman että yrityksen katsottaisiin toimintamuodon muutoksen yhteydessä verotuksen näkökulmasta purkautuvan. Säännökset toimintamuodon muutoksista sisältyvät tuloverolain...

KVL: Testamentilla muodostetun sukurahaston muuttaminen sukusäätiöksi

Listaamattoman yhtiön osakkeiden omistaminen oman holdingyhtiön kautta suoran henkilökohtaisen omistuksen sijaan on usein järkevä ratkaisu. Verotuskäytännön muutokset avaavat tähän uusia toteuttamisvaihtoehtoja. Listaamattomien yhtiöiden omistajilta kuulee usein samankaltaisia kysymyksiä: Pitäisikö osakkeet omistaa suoraan omissa nimissä vai holdingyhtiön kautta? Jos jo toimivan yhtiön osakkeet tällä hetkellä omistetaan suoraan omissa nimissä, miten holdingyhtiömalliin siirtyminen olisi mahdollista toteuttaa tehokkaasti?...

Yhtiön omistus osakaskohtaisiin holdingyhtiöihin – uusia keinoja työkalupakkiin

Palkan ja työkorvauksen välinen rajanvetosääntely määrittää, voiko jotakin työtä tehdä oman yrityksen kautta palkatun työ- tai toimisuhteen sijaan. Yritysten virallisista, henkilökohtaisista hallintotehtävistä kertyvä kompensaatio on kuitenkin vero-oikeudellisesti aina henkilökohtaista palkkiota, jota ei voi laskuttaa. Verohallinto päivitti keväällä ohjettaan, joka ulottaa “verotuksen palkkavaatimuksen” myös joihinkin epävirallisiin johtotehtäviin, kuten yhdistyksen toiminnanjohtajaan tai säätiön asiamieheen. Tällä voi olla...

Verohallinto tarkensi kantaansa johtamistyön laskutukseen

Elokuussa 2024 astui voimaan maailman ensimmäinen kattava tekoälyä koskeva säädös, EU:n tekoälysäädös (EU AI Act). Sen täysimääräinen soveltaminen alkaa 2. elokuuta 2026, lukuun ottamatta joitakin poikkeuksia, kuten tiettyjä kieltoja, jotka tulevat voimaan jo kuuden kuukauden kuluttua. Turvallisuus ja perusoikeudet keskiössä Säädöksen tavoitteena on luoda yhtenäinen oikeudellinen kehys tekoälyn riskien hallitsemiseksi. Säädös asettaa erityisiä ja laajoja...

EU:n tekoälysäädös astui voimaan – mitä seuraavaksi?

PwC:n Mikä ihmeen IFRS? -blogisarjan seitsemännessä osassa Juulia Malmelin käsittelee kesäloman jälkeiseen töihinpaluuseen liittyvää jännitystä. Vaikka kesäloma olisi kuinka virkistävä, töihinpaluuseen liittyy aina jonkinlaisia käynnistysvaikeuksia. Mikä toisi töissä samanlaista jännitystä kuin olympialaisten keihäs- tai moukarikarsinnat, tai jalkapallon EM-finaali? Varma vinkki päästä takaisin työmoodiin on tarttua IASB:n agendaan ja palautella mieliin, mitä kaikkea kivaa sieltä nyt lähikuukausille onkaan...

IFRS valokeilassa – Uusia mahdollisuuksia tilinpäätösraportoinnissa: takaisin sorvin äärellä

Korkein hallinto-oikeus antoi kesäkuun lopulla kaksi vuosikirjapäätöstä (KHO 2024:93 ja KHO 2024:94), jotka ottivat kantaa siihen, millaisissa olosuhteissa kaavamaista, perustason mukaista veronkorotusta voidaan alentaa tai se voidaan jättää kokonaan määräämättä.  Mitä säännöt veronkorotuksista sanovat? Veronkorotus voidaan määrätä muun muassa tilanteessa, jossa yhtiön antamassa veroilmoituksessa on ollut virhe. Tuloverotuksessa niin sanottu perustason veronkorotus on yleensä kaksi...

KHO otti kantaa veronkorotuksen alentamiseen ja määräämättä jättämiseen

Keskusverolautakunnan (KVL) kesäkuussa 2024 antama ennakkoratkaisu 2024/23 ottaa kantaa henkilöstörahastoeriä tuottavassa tulospalkkiojärjestelmässä hyväksyttäviin mittareihin eli siihen, millä kriteereillä työnantaja voi maksaa työntekijälle palkkiota henkilöstörahastoon ilman, että tuloa verotetaan tuolla hetkellä. Ennakkoratkaisun mukaan työntekijän henkilökohtainen asiakaslaskutuksen kate on hyväksyttävä mittari. Mistä on kyse? Henkilöstörahastojen tulospalkkiojärjestelmiin liittyvä verotuksellinen kysymys kytkeytyy siis ennen kaikkea työntekijälle maksettavan palkkion verotukselliseen...

KVL: Henkilöstörahastoon liitetyssä tulospalkkiojärjestelmässä voi edelleen käyttää henkilökohtaiseen asiakaslaskutukseen perustuvaa mittaria

Ylityöt ja niiden syntyminen aiheuttavat yhä enemmän tulkinnanvaraisia tilanteita, kun töitä on mahdollista tehdä älylaitteiden avulla missä ja milloin vain. Lisäksi työpaikoilla on käytössä erilaisia työaikamuotoja, joissa valtaa työajan käytön suhteen on annettu työntekijöille. Syntyykö ylityötä, kun työntekijät työskentelevät omaehtoisesti sovitun työajan ulkopuolella ja milloin ylityötä syntyy eri työaikamuodoissa? Tilanteet ovat monitulkintaisia ja aiheuttavat päänvaivaa...

Tapetilla ylityöt ja niiden syntyminen

“Kyllä meidän työntekijämme ovat kaikki päteviä!” Erään lähijohtajan vuosien takainen kommentti tiedusteluuni mahdollisista osaamisen kehittämistarpeista nousi mieleeni, kun pähkäilin pitkästä aikaa osaamisen johtamisen problematiikkaa. Osaamisen johtamisella tarkoitetaan sellaista näkökulmaa ja toimintatapaa, jossa organisaation osaamispotentiaali pyritään hyödyntämään ja ohjaamaan mahdollisimman hyvin sen tavoitteiden saavuttamiseksi. Kantaa otetaan tällöin henkilöstön laatuun, määrään ja hintaan. Ajatuskulku taustalla menee siten,...

Kilpailukyky syntyy inhimillisestä osaamisesta

Johtajuutta tarvitaan enemmän kuin koskaan. Kuvittele työelämä viisi vuotta sitten. Muutosvauhti on ollut valtavaa siihen nähden. Pandemia vauhditti digitaalista siirtymää ja pakotti organisaatiot hyödyntämään teknologiaa aivan uusilla tavoilla. Asiakkaat tottuivat käyttämään digitaalisia myyntikanavia. Generatiivisen tekoälyn luomaa potentiaalia pyritään parasta aikaa valjastamaan organisaatioiden hyötykäyttöön. Globaalit megatrendit vaikuttavat monin tavoin talouteen ja yhteiskuntaan. Kaikki tämä näkyy työntekijöille...

Johtajuuden kehittäminen auttaa menestymään muutoksessa

Työelämä muuttuu niin Suomessa kuin globaalistikin. Muun muassa tekoäly, taantuma, väestön ikärakenteen muutos sekä kestävä kehitys muovaavat työnteon totuttuja tapoja sekä luovat kokonaan uusia työtehtäviä ja jopa toimialoja. Vaikka muutos on väistämätöntä, voi se silti kuormittaa työntekijöitä, kuten PwC:n vuosittainen Global Workforce Hopes and Fears &#8211;tutkimus osoittaa. Jo antiikin Kreikassa todettiin, että vain muutos on...

Tutkimus: muutokset kuormittavat työntekijöitä juuri nyt voimakkaasti

Etusivu

Verotus

Johtaminen ja vastuullisuus

Yrittäjyys

Juridiikka

Taloushallinto

Teknologia ja digitaalisuus

Strategy& -topics

Medialle

Tilaa uutiskirje

Vahvan kasvun jatkuminen, taloudellisen joustavuuden paraneminen ja brändin vahvistaminen. Siinä syitä, miksi halpakauppaketju Puuilo päätti listautua pörssiin. Kokemukset ovat melko tuoreita, sillä yhtiö aloitti pörssissä viime kesäkuussa.
PwC:n 27.10.2021 järjestämässä webinaarissa kokemuksistaan kertoo Puuilon talousjohtajan Ville Rannan lisäksi veritestausyhtiön Nightingale Healthin perustaja, toimitusjohtaja Teemu Suna.
Ranta listaa, että pörssiin lähdön taustalla oli myös halu parantaa kilpailukykyä, päästä mukaan pääomamarkkinoille sekä laajentaa omistuspohjaa.
”Osakeannin varat halusimme käyttää pääomarakenteen vahvistamiseen”, Ranta mainitsee.
Hän kertoo, että vaikka etukäteen oli tiedossa listautumisen työläys, työmäärä yllätti silti. Hänen ja toimitusjohtajan aikaa kului prosessissa kuukausikaupalla, vaikka yhtiö oli tehnyt IFRS-konversion jo aiemmin.
”On hyvä ottaa huomioon myös, että listautumista ei voi tehdä omalla porukalla, neuvonantajia tarvitaan paljon.”
<h3> Teknologian kuvaaminen haastavaa</h3>
Nightingalen Suna kertoo, että yhtiö listautui pörssiin saadakseen riittävästi pääomaa kansainväliseen kasvuun.
”Listautuminen on myös tapa saada luotettavuutta. Lisäksi halusimme, että kuka tahansa pääsee sijoittamaan kasvuun”, Suna mainitsee.
Hänen mielestään on tärkeää, että myös kasvuyhtiöt listautuvat. Ilmapiiri tälle on nykyään parempi kuin vielä jokunen aika sitten.
Kun katsotaan listautumisprosessin julkisia päivämääriä listautumisannin merkintäajan alusta osakkeiden kaupankäynnin alkuun First North Growth Marketissa, Nightingalen listautuminen kesti kymmenen päivää, mutta listautujayhtiön koko prosessi valmistautumisineen vei huomattavasti kauemmin.
”Mitä monimutkaisemmasta teknologiasta on kyse, sitä isompi haaste on kuvata yhtiön toimintaa ymmärrettävästi.”
<h3>Spacit tulivat myös Suomeen</h3>
Puuilon ja Nightingalen lisäksi pörssi houkuttaa nyt ennätyksellisen paljon muitakin yhtiöitä ja listautumisen kuuma vuosi näyttää jatkuvan.
PwC on päässyt lyhyessä ajassa todistamaan muidenkin kasvuyhtiöiden pääsyä listoille.
Suomessa on kuluvan vuoden aikana tehty 19 uutta listautumista. Heleniuksen kollega Eveliina Paavilainen sanoo, että listautumisen trendi näkyy myös globaalisti.
Suomessa uutta ovat Spac-yhtiöiden (Special Purpose Acquisition Company) listautumiset, joissa yhtiöillä ei ole vielä liiketoimintaa, mutta jotka keräävät rahaa hankkiakseen toisen yhtiön.
Suomessa spac-yhtiöiden listautuminen tuli mahdolliseksi keväällä, kun pörssejä hallinnoiva Nasdaq muutti sääntöjään.
<h3>Eri listoilla eri vaatimukset</h3>
Paavilainen mainitsee, että ennen pörssiin menoa yhtiössä on kyettävä vastaamaan isoihin kysymyksiin. Miten ja milloin listautuminen kannattaisi tehdä sekä mikä on oikea markkinapaikka?
<blockquote>On myös selvitettävä, onko listautuminen yhtiölle paras ratkaisu.</blockquote>
Kun päätös listautumisesta on tehty, koko yhtiön on sitouduttava siihen.
Hallituksen ja johtoryhmän kuuluu huolehtia siitä, että niillä on käytössään riittävää osaamista listautumiseen.
Mikä sitten on kunkin yhtiön oikea markkinapaikka? Ja mitkä ovat niiden tärkeimmät erot?
Partneri Maija Luoranen käy läpi perustiedot ja muistuttaa päälistan ja First North -listan lisäksi vuosi sitten keväällä avautuneesta Premier-segmentistä, joka on tarkoitettu edistyneemmille, päälistan kaltaisesti toimimaan haluaville yhtiöille.
Päälistalla taloudellisen raportoinnin vaatimukset ovat kaikkein tiukimmat ja IFRS:n mukaiset.
”Myös listautumisdokumenteissa on eroja. First North -listalla vaatimukset ovat suppeammat”, Luoranen kertoo.
Eroja on myös hallinnointikoodin noudattamisessa. First North vaatii pörssin hyväksymän neuvonantajan käyttöä.
”Kaikille yhteistä on käyttöpääoman riittävyys. Kaikkien listojen yhtiöillä pitää olla myös riittävä kyky raportointiin.”
<h3>IPO readiness tueksi</h3>
First North -listautuminen saattaa onnistua 4–6 kuukaudessa, päälista vie kauemmin.
Mutta mistä tietää, onko yhtiö valmis listautumiseen?
Partneri Eveliina Paavilainen kertoo IPO readiness -kartoituksesta, jonka aikana selviää paitsi listautumisen valmius myös se, millaisia toimenpiteitä vielä vaaditaan.
Vaikkei listautumiseen päädyttäisi, kartoituksesta saa tukea yhtiön kasvuun.
”Kartoituksessa on mukana muun muassa nykytilan arviointi, puutteiden tunnistus sekä konkreettinen suunnitelma puutteiden korjaamiseksi. Kartoitus auttaa priorisoimaan tärkeimmät eteenpäin vietävät kokonaisuudet.”
Lopuksi lähellä listautumishetkeä tehdään IPO due diligence.
Kartoituksen aikana selviää, onko hallinto asianmukaisesti järjestetty, ovatko päätöksenteko ja vastuut selkeät, riittävätkö resurssit ja toimiiko hallitustyöskentely.
Selville käy myös, onko henkilöstöllä riittävästi osaamista pörssiyhtiössä toimimiseen, millaista tukea tarvitaan sijoittaja- ja taloudelliseen viestintään sekä budjetointiin ja riskienhallintaan.
<blockquote>”Myös yritysvastuun tila on selvitettävä, sillä se on keskeistä monelle sijoittajalle ja ehkä iso osa sijoitustarinaa.”</blockquote>
Kartoituksen aikana kiinnitetään huomiota myös yhtiön it:n ja kyberturvallisuuden tilaan: ovatko tietojärjestelmät ja teknologia riittävästi ja asianmukaisesti järjestettyjä?
<h3>Muista oma jaksaminen!</h3>
Puuilo teki ennen listautumistaan IPO readiness -kartoituksen. Ranta kehuu yhtiön prosessissa mukana olleita neuvonantajia sekä omaa väkeään. Taloudellisena neuvonantajana listautumisessa toimi PwC.
Käytännön vinkkinä Ranta muistuttaa siitä, että valtavassa paineessa on pidettävä huolta omasta jaksamisesta, perusasioista.
<blockquote>”Liiku, lepää ja nuku. Lopputulos palkitsee työmäärän”, Ranta sanoo.</blockquote>
Nightingalen Suna huomauttaa, että vaativassa prosessissa on siinä mukana olevien pantava kaikki peliin. Heti kun listautuminen on tehty, kaikki huomio kiinnitetään liiketoiminnan rakentamiseen ja sijoittajille esitettyjen visioiden toteuttamiseen.
Katso tallenteelta koko webinaari, jossa listautumisen perusasiat käydään yksityiskohtaisemmin läpi. Myös Puuilon Ranta ja Nightingalen Suna käyvät omaa listautumistaan tarkemmin läpi: Mitkä olivat Rannan mielestä suurimmat yllätykset? Entä mitä  Nightingalen Suna sanoo esitellessään yhtiön tähänastista osakekurssia?
 <a href="https://register.gotowebinar.com/recording/8478420342328190982">https://register.gotowebinar.com/recording/8478420342328190982</a>
 
<h3>Listautumista suunnittelevan muistilista</h3>
<ul>
<li style="font-weight: 400;" aria-level="1">Tee IPO Readiness -kartoitus</li>
<li style="font-weight: 400;" aria-level="1">Varmista omistajien sitoutuminen</li>
<li style="font-weight: 400;" aria-level="1">Varmista tehokas toiminta: kokoa ja sitouta IPO-tiimi</li>
<li style="font-weight: 400;" aria-level="1">Suunnittele pääomarakenne ja taloudellinen raportointi</li>
<li style="font-weight: 400;" aria-level="1">Rakenna kiinnostava sijoittajatarina</li>
<li style="font-weight: 400;" aria-level="1">Valmistaudu muutoksiin ja varaa niiden toteutukseen aikaa</li>
<li style="font-weight: 400;" aria-level="1">Valmistaudu toimimaan listayhtiön tavoin!</li>
</ul>

Puuilo ja Nightingale: Pörssistä lukuisia hyötyjä, mutta varaa listautumiseen aikaa

Yhteyshenkilösi PwC:llä

Anne Launis

Palvelumme

Muut lukivat myös

KVL: Testamentilla muodostetun sukurahaston muuttaminen sukusäätiöksi

Yhtiön omistus osakaskohtaisiin holdingyhtiöihin – uusia keinoja työkalupakkiin

Verohallinto tarkensi kantaansa johtamistyön laskutukseen