PwC:n katsaus suomalaisyrityksiin: suurimpien listayhtiöiden sisäisen valvonnan taso vakiintunut
Suomen suurimpien listayhtiöiden sisäisen valvonnan taso on saavuttanut vakiintuneen tason vuosien pitkäjänteisen kehitystyön tuloksena. Muissa listayhtiöissä sisäisen valvonnan taso vaihtelee paljon yrityksen elinkaaren mukaan. Kaikissa yrityksissä on erityistä kehittymistarvetta vastuulliseen liiketoimintaan ja sen raportointiin liittyvässä sisäisessä valvonnassa. Näin todetaan PwC Suomen tekemässä katsauksessa, johon haastateltiin sisäisen valvonnan ammattilaisia Suomen suurimmista teollisuus- ja palveluyrityksistä.
Suomen suurimpien listayhtiöiden sisäisen valvonnan taso on saavuttanut vakiintuneen tason vuosien pitkäjänteisen kehitystyön tuloksena. Muissa listayhtiöissä sisäisen valvonnan taso vaihtelee paljon yrityksen elinkaaren mukaan. Kaikissa yrityksissä on erityistä kehittymistarvetta vastuulliseen liiketoimintaan ja sen raportointiin liittyvässä sisäisessä valvonnassa. Näin todetaan PwC Suomen tekemässä katsauksessa, johon haastateltiin sisäisen valvonnan ammattilaisia Suomen suurimmista teollisuus- ja palveluyrityksistä.
Selvityksessä kartoitettiin suurten suomalaisten listayhtiöiden sisäisen valvonnan nykytilaa ja tulevaisuuden kehitystrendejä.
– Kyselyn ja täydentävien haastattelujen perusteella tehokkaan ja yrityksen toimintaan sopivan sisäisen valvonnan rakentaminen on vaatinut yrityksiltä pitkäjänteistä, vuosia kestävää kehitystyötä. Myös tarkastusvaliokunnan rooli sisäisen valvonnan tavoitteiden asettajana ja tulosten seuraajana näyttää vaikuttavan merkittävästi siihen, miten yritykset sisäiseen valvontaan prosessina suhtautuvat, PwC:n sisäisen valvonnan asiantuntija ja partneri Jarkko Sihvonen toteaa.
– Useat haastateltavat kertoivat myös, että parhaimmillaan sisäinen valvonta ulottuu muuhunkin kuin vain taloudellisen raportoinnin oikeellisuuteen. Vastuullisuuteen ja siitä raportoimiseen liittyvät prosessit eivät kuitenkaan vielä vaikuta olevan systemaattisen sisäisen valvonnan piirissä, Sihvonen toteaa.
Tehokas sisäinen valvonta vaatii jatkuvaa seurantaa
Useat haastateltavat toivat esille sisäisen valvonnan tehokuuden seurantaan ja erityisesti kontrollien toimivuuden arviointiin liittyviä haasteita. Useassa yrityksessä peruskontrollit on määritelty ja otettu käyttöön, mutta niiden mukaisen toiminnan varmistaminen on usein satunnaista.
Haastattelujen perusteella oli ilmeistä, että kontrollien toiminnan varmistamiselle, joko itsearvioinnein tai kontrollien testauksen muodossa, on tarve. Samalla kyseinen prosessi nähtiin myös työläänä.
– Suomalaisyritysten sisäinen valvonta on selvityksen mukaan pääsääntöisesti varsin kevyesti resursoitu, ja teknologian hyödyntäminen sisäisen valvonnan tehokkaana toteuttajana on vielä alkutaipaleella. Tyypillisesti isossakin konsernissa saattaa olla yksi tai kaksi sisäisen valvonnan täysipäiväistä ammattilaista, jolloin liiketoimintojen omalle tekemiselle jää suurempi rooli. Harmonisoidun ja systemaattisen sisäisen valvonnan ylläpito ja siitä raportointi johdolle ja tarkastusvaliokunnalle on silloin vaikeampaa, PwC:n sisäisen valvonnan asiantuntija Krister Saarelainen kertoo.
Kontrollien parempi kohdistaminen tehostaa sisäistä valvontaa
Sisäiseen valvontaan liittyvät toimintatavat ja prosessit toistuvat yrityksissä vuosittain lähes samanlaisina. Kolmasosa kyselyyn osallistuneista yrityksistä päivittää tarkemman suunnitelmansa sisäisen valvonnan kattavuudesta vuosittain – muiden tehdessä sen harvemmin tai vain tarvittaessa. Tästä syystä sisäisen valvonnan menettelyt lähes toistavat itseään vuodesta toiseen, eivätkä ne ota riittävästi huomioin muutoksia ulkoisessa toimintaympäristössä, yritysrakenteessa, prosesseissa, organisaatiossa tai uusissa vaatimuksissa. Vain alle kolmasosa selvitykseen osallistuneista sisällyttää väärinkäytösriskeihin liittyvän riskiarvioinnin osaksi yrityksen sisäisen valvonnan vuosikelloa.
Liiketoiminnan kuvaaminen ja prosessien dokumentointi laahaa perässä
Yli 90 prosenttia selvitykseen osallistuneista kertoi, että heidän edustamansa yrityksen toimintaa kuvaavat prosessit on kuvattu alusta loppuun vain osittain. Noin kaksi kolmasosaa vastaajista kertoi, että prosessien kontrollit on osin kuvattu. Kaikenkattavan liiketoiminnan prosessien kuvaaminen todettiin olevan käytännön haaste yrityksille. Prosessiomistajuuden löytäminen ja vastuuttaminen hakee vielä muotoaan suuremmissakin yrityksissä.
– Jos yrityksellä on ollut hiljattain uuden tietojärjestelmän käyttöönotto, tai jos yritys on yhdistynyt toisen yrityksen kanssa ja käynyt läpi yritysten integraatioprosessin, prosessivastuita on useimmiten pohdittu ja prosesseja kuvattu. Tämä osaltaan on antanut hyvän pohjan myös sisäisten kontrollien määrittelylle, Saarelainen jatkaa.
Osassa haastateltujen edustamista yrityksistä niin tietojärjestelmän käyttöönotto kuin yritysintegraatio oli saattanut vielä niin paljon huomiota, että sisäisen valvonnan kehittymiseen liittyvät parannustoimet oli jätetty odottamaan vuoroaan, tai tavoiteltua uudistamista ei ollut saatu aikaiseksi osana laajempaa hanketta.
Digitaalisten kyvykkyyksien hyödyntäminen siintää horisontissa
Selvityksen mukaan hieman yli 40 prosenttia kyselyyn osallistuneista yrityksistä oli ottanut käyttöön erityistä teknologiaa tukemaan sisäistä valvontaa. Haastateltavien mukaan tärkeimpiä syitä teknologian käyttöönotolle olivat tehokkuuden ja dokumenttien jäljitettävyyden lisääminen, oikea-aikaisempi ja helpommin laadittava raportointi sekä parempi yhteistyö yrityksen muiden varmennustoimintojen kanssa. Yritykset, jotka eivät vielä olleet ottaneet käyttöön sisäistä valvontaa tukevaa teknologiaa, perustelivat valintaansa muun muassa edustamansa yrityksen sisäisen valvonnan matalalla kypsyystasolla, käyttöönottoon liittyvillä kustannuksilla sekä saavutettavissa olevien hyötyjen epävarmuudella.
– Vaikka Suomea on pitkään pidetty teknologian edelläkävijänä, sisäisen valvonnan osalta teknologian esiinmarssi odottaa vielä vuoroaan, Sihvonen kommentoi.
– Selvityksemme mukaan jatkuvasti kehittyvä sisäisen valvonnan kypsyystaso sekä moni- ja helppokäyttöisemmät tekniset työkalut alkavat mahdollistaa teknologioiden hyödyntämisen laajemmalle joukolle yrityksiä. Toivottava tuleva kehitys on, että ratkaisut hyödyttävät yrityksiä sisäisen valvonnan tehostamisessa ja sitä myötä tuloksekkaan liiketoiminnan tukemisessa, Saarelainen pohtii.
Selvityksestä:
Selvitykseen haastateltiin noin kahtakymmentä suomalaista sisäisen valvonnan ammattilaista Suomen suurimmista teollisuus- ja palveluyrityksistä. Haastattelut toteutettiin keväällä 2023. Kaikki vastaajat olivat sisäisen valvonnan ammattilaisia, joilla oli pitkä kokemus alalta, ja heidän vastuualueenaan oli yrityksen sisäisen valvonnan kehittämiseen ja ylläpitoon liittyvät prosessit edustamassaan yrityksessä.
