PwC:n kyselytutkimus: Tekoälyn hyödyntäminen suomalaisyritysten taloushallinnossa vielä maltillista
Taloushallinnon ammattilaiset odottavat tekoälyn tuovan huomattavia parannuksia prosesseihin seuraavien kahden vuoden aikana. Tällä hetkellä tekoälyn hyödyntäminen taloushallinnossa rajoittuu ostolaskujen käsittelyyn ja yksittäisiin muihin käyttökohteisiin, mutta teknologiaan ja osaamiseen kohdistetut investoinnit nostavat odotuksia laajemmalle käytölle lähitulevaisuudessa.
Taloushallinnon ammattilaiset odottavat tekoälyn tuovan huomattavia parannuksia prosesseihin seuraavien kahden vuoden aikana. Tällä hetkellä tekoälyn hyödyntäminen taloushallinnossa rajoittuu ostolaskujen käsittelyyn ja yksittäisiin muihin käyttökohteisiin, mutta teknologiaan ja osaamiseen kohdistetut investoinnit nostavat odotuksia laajemmalle käytölle lähitulevaisuudessa.
Tekoälyn käytöstä on povattu jo pitkään uutta merkittävää läpimurtoa taloushallinnon prosessien tehostamiselle ja vaikuttavuuden parantamiselle. Generatiivisen tekoälyn läpimurron myötä teemaan liittyvä keskustelu on saanut uusia kierroksia ja myös taloushallinnon ammattilaisten silmät ovat avautuneet laajemmin tekoälyn mahdollisuuksille. Toteutimme nykytilan kartoittamiseksi loppuvuodesta 2024 suurille suomalaisille yhtiöille kyselytutkimuksen tekoälyn käytöstä taloushallinnossa. Tutkimukseen osallistui 19 yritystä eri toimialoilta.
Tekoälyn potentiaali taloushallinnon kehittämiselle nähdään korkeana
Tutkimuksen perusteella yrityksillä on suuret odotukset tekoälyä kohtaan: 3/4 vastaajista uskoi tekoälyn parantavan seuraavan kahden vuoden aikana niin kustannustehokkuutta, laatua, tuotosten ajantasaisuutta kuin työntekijöiden ja sidosryhmien tyytyväisyyttä. Suurin vaikutus arvioitiin olevan kustannustehokkuuteen, jota 37 % vastaajista oletti tekoälyn parantavan merkittävästi. Seuraavaksi eniten vaikutusta uskottiin olevan laatuun ja työntekijöiden tyytyväisyyteen, joiden vaikutuksen arvioi merkittäväksi neljännes yrityksistä.
Prosessitasolla tekoälyn nähtiin tarjoavan mahdollisuuksia kaikkien taloushallinnon prosessien kehittämiselle. Suurimmat mahdollisuudet nähtiin ostoprosessissa (purchase-to-pay) sekä erilaisissa raportointiprosesseissa, kuten johdon raportoinnissa, talouden suunnittelussa ja vastuullisuusraportoinnissa.
Tekoälyn tämänhetkinen käyttö ei kuitenkaan vielä ole linjassa korkeiden odotusten kanssa. Tekoälyratkaisuja oli pilotoinut 3/4 yrityksistä, mutta ne eivät kokeneet käyttävänsä tekoälyä laajasti. Vain kymmenyksellä oli käytössään useampia tekoälypohjaisia sovelluksia. Ylivoimaisesti yleisin käyttökohde oli koneoppimispohjainen ostolaskujen käsittely, jota hyödynsi 42 % yrityksistä ja jonka käyttöönottoa oli suunnitellut 16 % vastaajista. Yksittäisissä yrityksissä oli lisäksi käytössä muun muassa tekoälypohjaista ennustamista sekä chatbotteja, jotka mahdollistavat kyselyiden tekemisen datasta tai raporteista. Nämä olivat myös yleisimpiä suunniteltuja käyttökohteita, minkä lisäksi lähes kolmannes yrityksistä oli ottamassa käyttöönsä tekoälypohjaista raporttien laatimista tai analysointia.
Yritykset ovat investoineet erityisesti uusiin työkaluihin ja henkilöstön tekoälyosaamiseen
Yritykset olivat pääsääntöisesti jo aloittaneet investoinnit tekoälyn käytön lisäämiseksi. Uusiin tekoälypohjaisiin työkaluihin oli ostanut lisenssejä 3/4 yrityksistä, ja reilusti yli puolet (63 %) oli järjestänyt teemaan liittyvää koulutusta taloushallinnon henkilöstölle. Yleisimmät teknologiaratkaisut pitivät sisällään taloushallinnon sovelluksiin integroidut tekoälyominaisuudet, jotka olivat käytössä hieman yli puolella vastaajista, sekä Microsoftin Copilotin tai ChatGPT:n kaltaiset chatbot-työkalut, joita käytti lähes puolet yrityksistä. Vastausten perusteella suomalaiset yhtiöt ovat ottaneet käyttöönsä ensisijaisesti ulkopuolisten toimittajien luomia valmiita työkaluja sen sijaan, että olisivat kehittäneet tarpeisiinsa omia, räätälöityjä tekoälyratkaisuja.
Tekoälyyn liittyvän riskienhallinnan taso vaihteli vastaajien kesken. Tekoälypolitiikka tai vastaava ohjeistus tekoälyn asianmukaiselle käytölle oli olemassa 68 prosentilla vastanneista. Elokuussa 2024 voimaan astuneen EU:n tekoälyasetuksen vaikutuksia oli sen sijaan arvioinut vasta viidennes vastaajista. Vaikka asetuksella ei todennäköisesti ole merkittäviä vaikutuksia suurimpaan osaan taloushallinnon käyttökohteista, yritysten on syytä kehittää prosessejaan ja kontrollejaan kattamaan tekoälyn käyttöön liittyviä riskejä siltä osin kuin ne poikkeavat perinteisistä teknologiariskeistä.
Osaamisen puute ja muut kehitysprojektit hidastavat tekoälyn laajempaa käyttöönottoa
Merkittävimpien haasteiden ja hidasteiden tekoälyn laajemmalle käytölle nähtiin liittyvän riittävien kyvykkyyksien ja osaamisen puutteeseen. Tämän nostivat koulutuspanostuksista huolimatta esille vähintään kohtalaisesti hidastavana vaikutuksena kaikki tutkimukseen osallistuneet yritykset. Lisäksi muiden taloushallinnon kehittämistoimenpiteiden priorisoinnin kielteisen vaikutuksen nähtiin olevan korkea 42 prosentissa ja kohtalainen yli puolessa yrityksistä. Tämä tulos vastasi odotuksiamme, kun ottaa huomioon monissa yrityksissä käynnissä olevat ERP-hankkeet ja muut järjestelmäuudistukset sekä muun muassa kestävyysraportointiin liittyvien järjestelmien ja prosessien kehityksen.
Systemaattinen lähestymistapa ja rohkea pilotointi avainasemassa tekoälyyn kohdistuvien odotusten lunastamiseksi
Miten suomalaiset yritykset sitten pystyvät kuromaan umpeen tekoälyyn kohdistuvien korkeiden odotusten ja nykyisten käyttökohteiden välistä kuilua? Suosittelemme panostamaan erityisesti seuraaviin toimenpiteisiin tekoälyn vaikuttavan ja luotettavan hyödyntämisen edistämiseksi:
- Käy analyyttisesti läpi taloushallinnon prosesseja ja pyri tunnistamaan systemaattisesti tekoälyn potentiaaliset käyttökohteet.
- Jatka koulutuspanostuksia ja muita investointeja.
- Pilotoi aktiivisesti erityyppisiä tekoälysovelluksia. Viesti sovelluksista saaduista kokemuksista laajasti organisaation sisällä.
- Pyri viemään proaktiivisesti eteenpäin tekoälyn kehittämiseen ja ylläpitämiseen sekä datan laatuun liittyviä prosesseja ja kontrolleja.
