Ilmastotavoitteiden ja -toimenpiteiden välinen kuilu kasvaa, osoittaa PwC:n tuorein Net Zero Economy Index -analyysi. Vuonna 2023 maailman hiili-intensiteetti laski vain noin prosentin, mikä on vähiten yli kymmeneen vuoteen. ”Ilman rohkeita ja ripeitä, arvoketjun laajuisia toimia ilmastotavoitteiden ja -toimenpiteiden välinen kuilu jatkaa kasvamistaan”, toteaa PwC Suomen partneri ja yritysvastuun neuvontapalveluiden johtaja Jussi Nokkala. PwC:n Net Zero...

Hiilestä irtautuminen hitainta vuosikymmeneen – välittömiä toimenpiteitä vaaditaan

Pääomasijoittajat ry:n ja PwC:n järjestämän Kasvunrakentaja-kilpailun voittajaksi ja yleisön suosikiksi nousi tänä vuonna avaruusteknologiayritys ICEYE. Kasvunrakentaja-kilpailussa etsitään pääomasijoittajien kohdeyritysten joukosta vuoden kiinnostavinta ja innostavinta kasvutarinaa, johon liittyy tärkeänä osana kasvun rakentaminen yhteistyössä pääomasijoittajan kanssa. Kilpailun voittajan valitsee ulkopuolisista asiantuntijoista koostuva vuosittain vaihtuva tuomaristo. Tuomariston muodostivat tänä vuonna hallitusammattilainen ja startup-sijoittaja Leena Niemistö, Fortumin Innovation &amp; Venturing...

ICEYE valittiin vuoden 2024 Kasvunrakentaja-kilpailun voittajaksi

Viihde- ja media-alan yhteenlaskettu, globaali liikevaihto nousi 5 prosenttia vuonna 2023, kertoo PwC:n tuore tutkimus. Kovimmassa kasvussa Suomessa olivat erityisesti elokuva-ala ja suoratoisto, kun taas kirjoihin ja lehtiin käytettiin aiempaa vähemmän rahaa. Digitaalisuus on tulevaisuudessa yhä tärkeämpi valttikortti kiihtyvässä kilpailussa. Globaali viihde- ja mediatoimiala jatkoi kasvuaan vuonna 2023. PwC:n Global Entertainment &amp; Media Outlook 2024–2028...

PwC:n tutkimus: Viihteeseen ja mediaan käytetään entistä enemmän rahaa – konsertit ja elokuvat pitävät pintansa

PwC Suomi ja Jones Group International ovat yhteistyössä julkaisseet Suomen kokonaisturvallisuutta, sekä puolustuksen ja turvallisuuden kannalta ajankohtaisia teemoja käsittelevän julkaisun Fortress Finland – Towards a collective security of Finland. Julkaisussa käsitellyt asiat on tiivistetty neljäksi teemaksi, jotka ovat ratkaisevan tärkeitä Suomen kokonaisturvallisuuden ja yhteiskunnan resilienssin kehittämisessä. Näiden teemojen merkitys korostuu erityisesti nykyisessä nopeasti muuttuvassa turvallisuusympäristössä....

Suomen kokonaisturvallisuuden ja resilienssin kehittäminen: Neljä keskeistä teemaa

Valtaosalle ihmisistä raha on ainakin jonkinasteinen motivaattori työn tekemiseen, sillä harva tekisi työtään palkatta. Rahasta eli tässä yhteydessä palkasta ei kuitenkaan ole totuttu puhumaan kovin avoimesti. Rekrytoinnin aikana työnhakija saattaa pohtia, missä vaiheessa prosessia on soveliasta kysyä lisätietoja palkkauksesta ilman, että vaikuttaa olevan vain parempien tienestien perässä. EU:n palkka-avoimuusdirektiivi muuttaa kuitenkin tilannetta viimeistään vuonna 2026....

Miksi palkkahaarukka kannattaa mainita jo työpaikkailmoituksessa?

Helsingin hovioikeus katsoi tuoreessa tuomiossaan, että vastoin henkilön omaa käsitystä hänen äidiltään saamansa varat eivät olleet laina, vaan lahja. Koska lainaksi kuvitelluista varoista ei ollut tehty lahjaveroilmoitusta, seurauksena oli ehdollista vankeutta tuomiona törkeästä veropetoksesta. Käytännössä on tavallista, että esimerkiksi vanhemmat rahoittavat lastensa taloudellisia tarpeita myös elatusvelvollisuuden päättymisen jälkeen. Sillä, miten tämä järjestetään, on kuitenkin olennainen...

Lahja, laina vai elatuslahja – miten ero ratkeaa ja voiko väärä valinta olla rikos?

Työkykyä tarkastellaan usein sairauslähtöisesti, mutta sen kokonaisvaltaiseen tukemiseen tarvitaan kuitenkin paljon laajempi näkökulma. Työkykyjohtaminen on johdon, esihenkilöiden ja työntekijöiden yhteinen tehtävä. Se edellyttää avointa vuorovaikutusta, yhteistyötä ja jatkuvaa kehittämistä. Laaja-alainen työkyvyn käsite huomioi työn ja työolojen lisäksi myös taidot, osaamisen ja elämäntilanteen. Työkykyjohtaminen tarkoittaa käytännössä työntekijöiden työkyvyn ylläpitämistä ja tukemista arjessa. Työkykyjohtamisessa korostuu ennaltaehkäisevä ja...

Miten työnantajan tulisi tukea työkykyä ja mielenterveyttä arjessa?

Oikeustieteen maisteri, varatuomari, MBA Leenamaija Heinonen liittyy PwC Suomen lakipalveluihin johtajaksi ja ryhtyy kehittämään sekä vetämään työoikeuspalveluita. Leenamaijalla on yli 15 vuoden kokemus työoikeudesta. Hän on työskennellyt aiemmin yli kymmenen vuoden ajan Roschier Asianajotoimistossa, ja PwC:lle Leenamaija siirtyy VTT:ltä, missä hän johti HR Legal Teamia ja toimi People Leadina. &#8220;On hienoa saada Leenamaijan kaltainen kokenut...

PwC vahvistaa työoikeuspalveluitaan – Leenamaija Heinonen johtamaan työoikeuspraktiikkaa

Recently, I had the pleasure of sitting down with Dr. Peter Gassmann, Global Leader of Strategy&amp;, to explore some topics shaping the future of strategy consulting. We spoke about the diverse roles Chief Strategy Officers (CSOs) can hold in different companies, how we as strategy consultants need to work WITH the client, not FOR the...

Key topics shaping our future

CBAM (Carbon Border Adjustment Mechanism) eli hiilirajamekanismi vaatii kaikkia EU-maahantuojia raportoimaan ja vuodesta 2026 alkaen, kompensoimaan hiilidioksidipäästöt tietyistä EU:n ulkopuolelta tuoduista tavaroista, kuten alumiinista, sementistä, sähköstä, lannoitteista, raudasta, teräksestä ja vedystä. Hiilirajamekanismi otetaan käyttöön vaiheittain ja kuluvalla siirtymäkaudella maahantuojien on raportoitava CBAM-tavaroiden suorat ja epäsuorat päästöt Euroopan komissiolle neljännesvuosittain. Kolmen ensimmäisen raportointijakson aikana, raportin on...

CBAM-raportoinnissa siirryttiin seuraavaan vaiheeseen: yritysten on kerättävä ja raportoitava todellisia päästötietoja

Valtiovarainministeriö julkaisi luonnoksen ”eräiden suurten ilmastointineutraaliin talouteen tähtäävien investointien verohyvityksestä” ja pyytää luonnokseen lausuntoja 11.10.2024 mennessä. Kirjoitimme asiasta aiemmin kesällä, kun valmistelusta uutisoitiin. Kun otetaan huomioon, että hyvitykset pitäisi myöntää vuoden 2025 aikana, aikataulu on ylipäätään tiukka, ja tämä näkyy kieltämättä myös hallituksen esityksen luonnoksen tasossa. Nostan esiin joitakin seikkoja samalla, kun käyn alla läpi,...

Suurten investointien verohyvitystä koskeva hallituksen esityksen luonnos jättää tilaa aktiiviselle lausuntopalautteelle

Luottamus on arvo, joka on ollut PwC:n toiminnan keskiössä koko yhtiön historian ajan. Suomen PwC täyttää loppuvuodesta 70 vuotta. Toimitusjohtaja Kauko Storbacka ja tietokirjailija Rachel Botsman korostivat yrityksen 70-vuotisjuhlassa luottamuksen merkitystä niin ihmisten hyvinvoinnille kuin yritysten menestykselle.  PwC:n tarkoitus on rakentaa yhteiskuntaan luottamusta ja ratkaista tärkeitä ongelmia. Luottamus oli myös PwC Suomen 70-vuotisjuhlan keskiössä, kun...

PwC:n 70-vuotisen taipaleen keskiössä luottamus 

Etusivu

Verotus

Johtaminen ja vastuullisuus

Yrittäjyys

Juridiikka

Taloushallinto

Teknologia ja digitaalisuus

Strategy& -topics

Medialle

Tilaa uutiskirje

Uusille markkinoille suuntaamiseen tarvitaan yleensä uutta rahoitusta, toisin sanoen rahoituskierroksia ja lukuisia sijoittajatapaamisia.
PwC:n kesäkuisessa webinaarissa käytiin esimerkkien kautta läpi mahdollisia rahoituslähteitä sekä annettiin vinkkejä rahoituksen suunnitteluun ja toteutukseen.
Missä kaikkialla rahoitusta on nyt tarjolla ja mitä ennen sijoittajatapaamisia on syytä tehdä?
Hyviä esimerkkejä kestävien hankkeiden rahoituslähteistä antaa Ilmastorahaston toimitusjohtaja Paula Laine.
Ilmastorahasto on valtion omistama erityistehtäväyhtiö, jonka toiminta keskittyy ilmastonmuutoksen torjumiseen, teollisuuden vähähiilisyyden vauhdittamiseen ja digitalisaation edistämiseen.
Laine kertoo, että vihreä tai kestävän kehityksen rahoitus sopii mainiosti kansainvälistymiseen. Ilmastorahasto on tästä hyvä esimerkki.
– Päästövähennyspotentiaali ei tunne valtioiden rajoja. Suhtaudumme hyvin positiivisesti suunnitelmiin, joissa suomalainen yritys on skaalautumassa kansainvälisille markkinoille ja viemässä vihreää siirtymää myös Suomen ulkopuolelle.
Raportoinnista käytännön hyötyjä
Kestävää rahoitusta harkitsevien on kuitenkin otettava huomioon joukko reunaehtoja, kuten myöntämiskriteerien erityisvaatimukset.
<blockquote>Esimerkiksi Ilmastorahaston rahoituskriteereissä on kolme kynnysehtoa: lainan hakijalla on oltava uskottava suunnitelma takaisinmaksua varten, hakijan on kyettävä osoittamaan rahoituksesta tuleva lisäarvo eikä rahoituksen kohteella saa olla negatiivisia vaikutuksia esimerkiksi luonnon monimuotoisuuteen tai vesistöön.</blockquote>
– Näiden osoittamiseen liittyy työtä ja kustannuksia. Mutta hyvä puoli on se, että kun asiat käy läpi, saa jatkoa varten rahan arvoista pääomaa. Samalla tulee todistusaineistoa, jolla voi viestiä yrityksen toiminnasta.
Kestävän rahoituksen raportointivaatimukset eivät lopu rahoitussopimuksen allekirjoitukseen.
– Kyseessä on jatkuva prosessi. Raportoinnin avulla voi kuitenkin viestiä asiakkaille yhtiön aidoista vaikutuksista.
Yhä enemmän vihreää rahoitusta
Kestäviin ratkaisuihin siirtymisellä on monta ajuria. Laine kertoo, että regulaation lisäksi näitä ovat kilpailuetu, kustannustehokkuus sekä maine. 
– Samat ajurit vaikuttavat myös rahoittajiin. Myös he pohtivat, kuinka regulaatio jatkossa kehittyy, millainen on oma maine ja miten olla toiminnassa tehokas.
Keskeisiä kestävän rahoituksen kanavia ovat pitkälle samat kuin mihin on aiemmin totuttu.
– Moni on huomannut, että omalla rahoituskumppanilla on uusia vihreitä tai kestävän kehityksen tuotteita. Niiden asema on vahvistumassa, ja vihreän siirtymän hankkeille on yhä helpompi saada rahoitusta. Vaihtoehtoja tulee lisää.
Vihreät lainat (green loans) ovat monelle tuttuja. Niiden käyttökohde on etukäteen määritelty. Kestävyyteen sidottu laina (sustainability-linked loan) voi puolestaan olla yleisrahoitusta, jolloin lainan ehdoissa sovitaan yhtiötasoisista ehdoista, vaikkapa ESG-indeksin parannuksista. 
– Jälkikäteen todennetaan, miten yhtiö onnistui tavoitteissaan. Jos tavoitteet täyttyvät, rahoituksen ehtoihin voi saada alennusta.
<blockquote>Laine kertoo, että vihreät joukkovelkakirjat (green bonds) yleistyvät valtavalla vauhdilla.</blockquote>
Rahoitusta voi hakea myös temaattisilta pääomasijoittajilta ja vaikutussijoittajilta (impact investors).
– Suomessa hyödynnetään paljon yleispääomasijoittajia, joista yhä useampi on kiinnostunut vihreän siirtymän kohteista, sellaisista, joissa tuoton rinnalla painotetaan vaikuttavuutta.
Myös julkista rahaa tarjolla
Julkinen raha täydentää yksityistä rahoitusta. Laine huomauttaa, että EU-tasolla tapahtuu nyt paljon.
Elvytyspaketin rahat on haettu ja myönnetty jo lähes loppuun, ja sen myötä Business Finlandilla sekä työ- ja elinkeinoministeriöllä (TEM) on viimeisiä hakuja menossa. 
RePowerE -paketissa on tarkoitus hyödyntää aiemmin käyttämättä jääneitä lainamuotoisia osia elvytysvaroista. RePowerEU:n avulla halutaan päästä irtautumaan nopeasti fossiilisista polttoaineista. Tarjolle on tulossa ilmeisesti ainakin lainamuotoisia instrumentteja, mutta yksityiskohdat näistä ovat vielä hiukan auki.
<blockquote>Rahaa on mahdollista saada myös EU:n monivuotisen rahoituskehyksen kautta aina vuoteen 2027 asti. </blockquote>
– Yhä suurempi osa tästä halutaan kohdentaa kestäviin kohteisiin ja vihreään siirtymään. 
Vuoteen 2030 asti ulottuva Green Deal eli vihreän kehityksen investointisuunnitelma pitää sisällään yrityksille myönnettävää investointitukea. Laine muistuttaa esimerkkinä, kuinka Neste sai 88 miljoonan euron avustuksen Porvoon jalostamolle mm. puhtaan vedyn tuotantoon Innovation Fundin kautta.
Myös kansallista innovaatiorahoitusta on tarjolla niin lainoina, vientitakuina kuin avustuksina. Näitä voi hakea Business Finlandin ja TEMin lisäksi Tesiltä eli Suomen Teollisuussijoitukselta, Finnveralta ja Ilmastorahastolta.
Rahoituskierros Saksaa varten
Vasta kaksi vuotta vanhalla startupilla <a href="https://droppe.com/fi-fi" target="_blank" rel="noopener">Droppella</a> on tuoretta kokemusta rahoituksen hakemisesta. Asiantuntijamme Linda Karhinen keskusteli yhtiön perustajan ja toimitusjohtajan <a href="https://www.linkedin.com/in/salmisaari/" target="_blank" rel="noopener">Johannes Salmisaaren</a> kanssa Droppen kokemuksista juuri päättyneestä rahoituskierroksesta.
Droppe auttaa teollisia hankintoja tekeviä ja välittää verkkoalustallaan suojatarvikkeita ja työvarusteita johtavilta eurooppalaisilta valmistajilta.
Kestävyys on yksi yhtiön tärkeistä teemoista, mikä otetaan huomioon muun muassa tuotevalinnassa. 
<blockquote>Yritys keräsi vuoden alun rahoituskierroksellaan yli 2 miljoonaa euroa pääomasijoittaja Lifeline Venturesilta sekä enkelisijoittajilta Miki Kuuselta ja Ilkka Paanaselta.</blockquote>
Rahoituskierros tarvittiin Saksan markkinoita varten. Droppe on laajentanut toimintaansa myös Ruotsiin.
– Lähdimme aluksi katsomaan, mitä mieltä meistä ollaan, emmekä hakeneet rahoitusta. Kasvoimme alussa ilman ulkopuolista rahaa, toimitusjohtaja Johannes Salmisaari kertoo.
Viime syksynä perustajilla oli kuitenkin kahden kuukauden kausi sijoittajatapaamisia varten.
– Katsoimme, miten he reagoivat ehdottamiimme summiin. Selvisi, että summamme olivat liian pieniä, niitä piti nostaa, Salmisaari kertoo.
Droppessa ollaan tosi tyytyväisiä rahoituskierrokseen ja sen kautta tulleeseen tukeen.
– Olemme saaneet näkyvyyttä ja paljon uusia ovia avautumaan. Tärkeät kumppanuudet tukevat seuraavaa rahoituskierrosta ja näemme jo, kenen kanssa voimme jatkaa.
Uudet rahoituskierrokset tulevat tarpeeseen, sillä yhtiöllä on jo uusia suunnitelmia Keski-Eurooppaa varten.
Tunnettavampi hyppy tuntemattomaan
Droppen esimerkki on hieno, mutta monella muulla ulkomaan markkinoille pyrkineellä on toisenlaisia tarinoita.
Rahoitusalan palveluista vastaava asiantuntijamme Antti Palkén kertoo valitettavan tyypillisen tarinan olevan, että uusille markkinoille tuhlataan miljoona jos toinen, mutta tavoitteista jäädään kauas.
Jotta näin ei kävisi, kansainvälistymiseen tarvitaan omistajien vahva tuki. Omistajien on myös kyettävä etukäteen määrittelemään, miten pitkälle he ovat valmiita venymään.
<blockquote>Valmistelut on tehtävä huolella ja varauduttava siihen, että valmistautuminen vaatii runsaasti resursseja.</blockquote>
– Kompastumisten taustalla ovat usein kulttuuri ja paikallistuntemus. Etukäteen on selvitettävä, kuinka uudella markkinalla tehdään töitä. Miten kommunikoidaan, kuinka uusia markkinoita johdetaan?
Palkén kertoo, että rahoittajat tietävät valmistautumisen sekä kulttuuri- ja paikallistuntemuksen merkityksen hyvin ja edellyttävät erittäin huolellista kotiläksyjen tekemistä. 
<blockquote>Rahoittajia kiinnostaa tietää myös, millainen markkinatuntemus rahaa hakevalla on.</blockquote>
Palkén kertoo, että PwC auttaa markkinatuntemuksen hankkimisessa ja raporttien laatimisessa mutta tarpeen vaatiessa keskustelee myös pankkien ja muiden rahoittajien kanssa.
– Tarkoitus on, että hypystä tuntemattomaan saadaan tunnettavampi hyppy, Palkén summaa.
Voit katsoa tallenteen kesäkuisesta webinaaristamme <a href="https://register.gotowebinar.com/recording/5136936340750527496">täällä</a>.

Rahaa tarjolla kansainvälistymistä varten

Aiheeseen liittyvät sisällöt

PwC vahvistaa työoikeuspalveluitaan – Leenamaija Heinonen johtamaan työoikeuspraktiikkaa

PwC Suomelle kaksi uutta partneria ja Senior Advisor

Petri Näätänen on nimitetty PwC Suomen Inclusion & Diversity Leaderiksi

PwC Suomi nimitti uusia partnereita

Yhteyshenkilösi PwC:llä

Linda Karhinen

Antti Palkén

Matti Pennanen

Palvelumme

Muut lukivat myös

Suomen kokonaisturvallisuuden ja resilienssin kehittäminen: Neljä keskeistä teemaa

Miksi palkkahaarukka kannattaa mainita jo työpaikkailmoituksessa?

Lahja, laina vai elatuslahja – miten ero ratkeaa ja voiko väärä valinta olla rikos?