Rahaa tarjolla kansainvälistymistä varten
Mistä ja miten saa rahoitusta kansainvälisille markkinoille suuntautumiseen? Webinaarimme kokosi vinkkejä listaksi asti ja kuulimme, kuinka startup Droppe esitti sijoittajille aluksi liian pieniä summia.
Mistä ja miten saa rahoitusta kansainvälisille markkinoille suuntautumiseen? Webinaarimme kokosi vinkkejä listaksi asti ja kuulimme, kuinka startup Droppe esitti sijoittajille aluksi liian pieniä summia.
Uusille markkinoille suuntaamiseen tarvitaan yleensä uutta rahoitusta, toisin sanoen rahoituskierroksia ja lukuisia sijoittajatapaamisia.
PwC:n kesäkuisessa webinaarissa käytiin esimerkkien kautta läpi mahdollisia rahoituslähteitä sekä annettiin vinkkejä rahoituksen suunnitteluun ja toteutukseen.
Missä kaikkialla rahoitusta on nyt tarjolla ja mitä ennen sijoittajatapaamisia on syytä tehdä?
Hyviä esimerkkejä kestävien hankkeiden rahoituslähteistä antaa Ilmastorahaston toimitusjohtaja Paula Laine.
Ilmastorahasto on valtion omistama erityistehtäväyhtiö, jonka toiminta keskittyy ilmastonmuutoksen torjumiseen, teollisuuden vähähiilisyyden vauhdittamiseen ja digitalisaation edistämiseen.
Laine kertoo, että vihreä tai kestävän kehityksen rahoitus sopii mainiosti kansainvälistymiseen. Ilmastorahasto on tästä hyvä esimerkki.
– Päästövähennyspotentiaali ei tunne valtioiden rajoja. Suhtaudumme hyvin positiivisesti suunnitelmiin, joissa suomalainen yritys on skaalautumassa kansainvälisille markkinoille ja viemässä vihreää siirtymää myös Suomen ulkopuolelle.
Raportoinnista käytännön hyötyjä
Kestävää rahoitusta harkitsevien on kuitenkin otettava huomioon joukko reunaehtoja, kuten myöntämiskriteerien erityisvaatimukset.
Esimerkiksi Ilmastorahaston rahoituskriteereissä on kolme kynnysehtoa: lainan hakijalla on oltava uskottava suunnitelma takaisinmaksua varten, hakijan on kyettävä osoittamaan rahoituksesta tuleva lisäarvo eikä rahoituksen kohteella saa olla negatiivisia vaikutuksia esimerkiksi luonnon monimuotoisuuteen tai vesistöön.
– Näiden osoittamiseen liittyy työtä ja kustannuksia. Mutta hyvä puoli on se, että kun asiat käy läpi, saa jatkoa varten rahan arvoista pääomaa. Samalla tulee todistusaineistoa, jolla voi viestiä yrityksen toiminnasta.
Kestävän rahoituksen raportointivaatimukset eivät lopu rahoitussopimuksen allekirjoitukseen.
– Kyseessä on jatkuva prosessi. Raportoinnin avulla voi kuitenkin viestiä asiakkaille yhtiön aidoista vaikutuksista.
Yhä enemmän vihreää rahoitusta
Kestäviin ratkaisuihin siirtymisellä on monta ajuria. Laine kertoo, että regulaation lisäksi näitä ovat kilpailuetu, kustannustehokkuus sekä maine.
– Samat ajurit vaikuttavat myös rahoittajiin. Myös he pohtivat, kuinka regulaatio jatkossa kehittyy, millainen on oma maine ja miten olla toiminnassa tehokas.
Keskeisiä kestävän rahoituksen kanavia ovat pitkälle samat kuin mihin on aiemmin totuttu.
– Moni on huomannut, että omalla rahoituskumppanilla on uusia vihreitä tai kestävän kehityksen tuotteita. Niiden asema on vahvistumassa, ja vihreän siirtymän hankkeille on yhä helpompi saada rahoitusta. Vaihtoehtoja tulee lisää.
Vihreät lainat (green loans) ovat monelle tuttuja. Niiden käyttökohde on etukäteen määritelty. Kestävyyteen sidottu laina (sustainability-linked loan) voi puolestaan olla yleisrahoitusta, jolloin lainan ehdoissa sovitaan yhtiötasoisista ehdoista, vaikkapa ESG-indeksin parannuksista.
– Jälkikäteen todennetaan, miten yhtiö onnistui tavoitteissaan. Jos tavoitteet täyttyvät, rahoituksen ehtoihin voi saada alennusta.
Laine kertoo, että vihreät joukkovelkakirjat (green bonds) yleistyvät valtavalla vauhdilla.
Rahoitusta voi hakea myös temaattisilta pääomasijoittajilta ja vaikutussijoittajilta (impact investors).
– Suomessa hyödynnetään paljon yleispääomasijoittajia, joista yhä useampi on kiinnostunut vihreän siirtymän kohteista, sellaisista, joissa tuoton rinnalla painotetaan vaikuttavuutta.
Myös julkista rahaa tarjolla
Julkinen raha täydentää yksityistä rahoitusta. Laine huomauttaa, että EU-tasolla tapahtuu nyt paljon.
Elvytyspaketin rahat on haettu ja myönnetty jo lähes loppuun, ja sen myötä Business Finlandilla sekä työ- ja elinkeinoministeriöllä (TEM) on viimeisiä hakuja menossa.
RePowerE -paketissa on tarkoitus hyödyntää aiemmin käyttämättä jääneitä lainamuotoisia osia elvytysvaroista. RePowerEU:n avulla halutaan päästä irtautumaan nopeasti fossiilisista polttoaineista. Tarjolle on tulossa ilmeisesti ainakin lainamuotoisia instrumentteja, mutta yksityiskohdat näistä ovat vielä hiukan auki.
Rahaa on mahdollista saada myös EU:n monivuotisen rahoituskehyksen kautta aina vuoteen 2027 asti.
– Yhä suurempi osa tästä halutaan kohdentaa kestäviin kohteisiin ja vihreään siirtymään.
Vuoteen 2030 asti ulottuva Green Deal eli vihreän kehityksen investointisuunnitelma pitää sisällään yrityksille myönnettävää investointitukea. Laine muistuttaa esimerkkinä, kuinka Neste sai 88 miljoonan euron avustuksen Porvoon jalostamolle mm. puhtaan vedyn tuotantoon Innovation Fundin kautta.
Myös kansallista innovaatiorahoitusta on tarjolla niin lainoina, vientitakuina kuin avustuksina. Näitä voi hakea Business Finlandin ja TEMin lisäksi Tesiltä eli Suomen Teollisuussijoitukselta, Finnveralta ja Ilmastorahastolta.
Rahoituskierros Saksaa varten
Vasta kaksi vuotta vanhalla startupilla Droppella on tuoretta kokemusta rahoituksen hakemisesta. Asiantuntijamme Linda Karhinen keskusteli yhtiön perustajan ja toimitusjohtajan Johannes Salmisaaren kanssa Droppen kokemuksista juuri päättyneestä rahoituskierroksesta.
Droppe auttaa teollisia hankintoja tekeviä ja välittää verkkoalustallaan suojatarvikkeita ja työvarusteita johtavilta eurooppalaisilta valmistajilta.
Kestävyys on yksi yhtiön tärkeistä teemoista, mikä otetaan huomioon muun muassa tuotevalinnassa.
Yritys keräsi vuoden alun rahoituskierroksellaan yli 2 miljoonaa euroa pääomasijoittaja Lifeline Venturesilta sekä enkelisijoittajilta Miki Kuuselta ja Ilkka Paanaselta.
Rahoituskierros tarvittiin Saksan markkinoita varten. Droppe on laajentanut toimintaansa myös Ruotsiin.
– Lähdimme aluksi katsomaan, mitä mieltä meistä ollaan, emmekä hakeneet rahoitusta. Kasvoimme alussa ilman ulkopuolista rahaa, toimitusjohtaja Johannes Salmisaari kertoo.
Viime syksynä perustajilla oli kuitenkin kahden kuukauden kausi sijoittajatapaamisia varten.
– Katsoimme, miten he reagoivat ehdottamiimme summiin. Selvisi, että summamme olivat liian pieniä, niitä piti nostaa, Salmisaari kertoo.
Droppessa ollaan tosi tyytyväisiä rahoituskierrokseen ja sen kautta tulleeseen tukeen.
– Olemme saaneet näkyvyyttä ja paljon uusia ovia avautumaan. Tärkeät kumppanuudet tukevat seuraavaa rahoituskierrosta ja näemme jo, kenen kanssa voimme jatkaa.
Uudet rahoituskierrokset tulevat tarpeeseen, sillä yhtiöllä on jo uusia suunnitelmia Keski-Eurooppaa varten.
Tunnettavampi hyppy tuntemattomaan
Droppen esimerkki on hieno, mutta monella muulla ulkomaan markkinoille pyrkineellä on toisenlaisia tarinoita.
Rahoitusalan palveluista vastaava asiantuntijamme Antti Palkén kertoo valitettavan tyypillisen tarinan olevan, että uusille markkinoille tuhlataan miljoona jos toinen, mutta tavoitteista jäädään kauas.
Jotta näin ei kävisi, kansainvälistymiseen tarvitaan omistajien vahva tuki. Omistajien on myös kyettävä etukäteen määrittelemään, miten pitkälle he ovat valmiita venymään.
Valmistelut on tehtävä huolella ja varauduttava siihen, että valmistautuminen vaatii runsaasti resursseja.
– Kompastumisten taustalla ovat usein kulttuuri ja paikallistuntemus. Etukäteen on selvitettävä, kuinka uudella markkinalla tehdään töitä. Miten kommunikoidaan, kuinka uusia markkinoita johdetaan?
Palkén kertoo, että rahoittajat tietävät valmistautumisen sekä kulttuuri- ja paikallistuntemuksen merkityksen hyvin ja edellyttävät erittäin huolellista kotiläksyjen tekemistä.
Rahoittajia kiinnostaa tietää myös, millainen markkinatuntemus rahaa hakevalla on.
Palkén kertoo, että PwC auttaa markkinatuntemuksen hankkimisessa ja raporttien laatimisessa mutta tarpeen vaatiessa keskustelee myös pankkien ja muiden rahoittajien kanssa.
– Tarkoitus on, että hypystä tuntemattomaan saadaan tunnettavampi hyppy, Palkén summaa.
Voit katsoa tallenteen kesäkuisesta webinaaristamme täällä.
